Suomen europarlamenttivaalit 2019 järjestettiin 26. toukokuuta 2019. Suomi muodosti yhden vaalipiirin, josta valittiin 13 europarlamentaarikkoa D’Hondtin menetelmällä viisivuotiskaudeksi 2019–2024. Yhteensä Euroopan parlamenttiin valittiin 751 jäsentä 28 Euroopan maasta.[1] Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta europarlamentaarikkojen kokonaismäärä väheni ja Suomen paikkamäärä nousi 14:ään.[2][3]
Pikafaktoja Kaikki Suomen 13 paikkaa Euroopan parlamenttiin, Äänestysprosentti ...
Suomen europarlamenttivaalit 2019
|
|
|
|
|
| Kaikki Suomen 13 paikkaa Euroopan parlamenttiin |
| Äänestysprosentti |
- 40,8 % (yhteensä)
 1,7 %-yks.
- 42,7 % (Suomessa) 1,7 %-yks.
|
| |
Ensimmäinen puolue |
Toinen puolue |
Kolmas puolue |
| |
 |
 |
 |
| Johtaja |
Petteri Orpo |
Pekka Haavisto |
Antti Rinne |
| Puolue |
Kokoomus |
Vihreät |
Sosiaalidemokraatit |
| Vaaliliitto |
EPP |
G/EFA |
S&D |
| Johtaja alkaen |
11. kesäkuuta 2016 |
3. marraskuuta 2018 |
9. toukokuuta 2014 |
| Viime vaalit |
3 paikkaa (22,6 %) |
1 paikka (9,3 %) |
2 paikkaa (12,3 %) |
| Saadut paikat |
3 |
2[a] |
2 |
| Paikkojen muutos |
 0 |
1 |
0 |
| Äänet |
 380 460 |
292 892 |
267 603 |
| Kannatus |
20,8 % |
16,0 % |
14,6 % |
| Muutos |
1,8 %-yks. |
6,7 %-yks. |
2,3 %-yks. |
|
| |
Neljäs puolue |
Viides puolue |
Kuudes puolue |
| |
 |
 |
 |
| Johtaja |
Jussi Halla-aho |
Juha Sipilä |
Li Andersson |
| Puolue |
Perussuomalaiset |
Keskusta |
Vasemmistoliitto |
| Vaaliliitto |
ECR |
ALDE |
GUE/NGL |
| Johtaja alkaen |
10. kesäkuuta 2017 |
9. kesäkuuta 2012 |
6. kesäkuuta 2016 |
| Viime vaalit |
2 paikkaa (12,9 %) |
3 paikkaa (19,7 %) |
1 paikka (9,3 %) |
| Saadut paikat |
2 |
2 |
1 |
| Paikkojen muutos |
0 |
1 |
0 |
| Äänet |
253 176 |
247 477 |
126 063 |
| Kannatus |
13,8 % |
13,5 % |
6,9 % |
| Muutos |
1,0 %-yks. |
6,1 %-yks. |
2,4 %-yks. |
|
| |
Seitsemäs puolue |
|
| |
 |
|
| Johtaja |
Anna-Maja Henriksson |
|
| Puolue |
Ruotsalainen kansanpuolue |
|
| Vaaliliitto |
ALDE |
|
| Johtaja alkaen |
12. kesäkuuta 2016 |
|
| Viime vaalit |
1 paikka (6,8 %) |
|
| Saadut paikat |
1 |
|
| Paikkojen muutos |
0 |
|
| Äänet |
115 962 |
|
| Kannatus |
6,3 % |
|
| Muutos |
0,4 %-yks. |
|
|
|
| Euroopan parlamentin istuntosali Strasbourgissa. |
|
Sulje
Ehdolle asettuvan oli jätettävä ehdokashakemus Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 18. huhtikuuta.[4]
Eduskuntavaalien 2019 tulos heijastui myös eurovaaleissa, selkeimpiä muutoksia olivat vihreiden voitto sekä keskustan tappio.
Suomen europarlamenttivaalien 2019 tulokset
Lisätietoja Puolueet, Äänet ...
|
|
| Puolueet |
Äänet |
Paikat |
| Ääniä |
% |
+/− |
Paikat |
+/− |
|
Kokoomus |
380 460 |
20,79 |
−1,80 |
3 |
±0 |
|
Vihreät |
292 892 |
16,00 |
+6,67 |
2[a] |
+1 |
|
Sosiaalidemokraatit |
267 603 |
14,62 |
+2,31 |
2 |
±0 |
|
Perussuomalaiset |
253 176 |
13,83 |
+0,96 |
2 |
±0 |
|
Keskusta |
247 477 |
13,52 |
−6,15 |
2 |
−1 |
|
Vasemmistoliitto |
126 063 |
6,89 |
−2,43 |
1 |
±0 |
|
Ruotsalainen kansanpuolue |
115 962 |
6,34 |
−0,42 |
1 |
±0 |
|
|
Kristillisdemokraatit |
89 204 |
4,87 |
−0,37 |
0 |
±0 |
|
Tähtiliike |
16 065 |
0,88 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Piraattipuolue |
12 579 |
0,69 |
−0,03 |
0 |
±0 |
|
Siniset |
6 043 |
0,33 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Feministinen puolue |
4 442 |
0,24 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Junes Lokka |
4 077 |
0,22 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Kommunistinen Puolue |
3 532 |
0,19 |
−0,15 |
0 |
±0 |
|
Liberaalipuolue |
3 015 |
0,16 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Eläinoikeuspuolue |
2 917 |
0,16 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Suomen Kansa Ensin |
2 495 |
0,14 |
uusi |
0 |
uusi |
|
Kansalaispuolue |
2 043 |
0,11 |
uusi |
0 |
uusi |
|
| Yhteensä |
1 830 045 |
100 % |
|
13 |
|
|
| Hyväksyttyjä ääniä |
1 830 045 |
99,7 |
|
| Hylättyjä |
6 014 |
0,3 |
| Äänestäneitä |
1 836 059 |
40,8 |
| Äänioikeutettuja |
4 504 480 |
|
|
| Lähde: Oikeusministeriö |
Sulje
- Huomioita
Vihreiden paikkamäärä nousi 3:een Brexitin toteuduttua.
Vaalimainoksia.
Suomen 13 istuvasta europarlamentaarikosta 10 asettui ehdolle vuoden 2019 vaaleissa. Jatkokaudelle pyrkivät kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa, keskustan Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä, sosiaalidemokraattien Miapetra Kumpula-Natri, vihreiden Heidi Hautala, perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ja RKP:n Nils Torvalds. Myös vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli ehdolla vaaleissa, mutta hän ilmoitti, ettei ota paikkaa vastaan, jos tulee valituksi.[5] Pois jäivät keskustan vuodesta 2004 europarlamentaarikkona toiminut Anneli Jäätteenmäki[6], sosiaalidemokraattien vuodesta 2009 europarlamentaarikkona toiminut Liisa Jaakonsaari[7] sekä perussuomalaisten puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden euroedustaja Jussi Halla-aho[8]. Istuvista mepeistä uudelleen valittiin Pietikäinen, Virkkunen, Sarvamaa, Katainen, Kumpula-Natri, Hautala ja Torvalds.
