suomalainen puolue From Wikipedia, the free encyclopedia
Feministinen puolue (lyhenne FP,[5] ruots. Feministiska partiet) on puoluerekisteristä poistettu suomalainen puolue.[4] Yhdistyksen perustava kokous järjestettiin 15. kesäkuuta 2016,[6] ja kerättyään 5 000 kannattajakorttia se jätti 13. joulukuuta hakemuksen päästäkseen puoluerekisteriin,[7] johon se merkittiin 11. tammikuuta 2017.[8] Eduskuntavaalien 2023 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[9]
Feministinen puolue | |
---|---|
Feministiska partiet | |
Perustettu | 15. kesäkuuta 2016[1] |
Puheenjohtaja | Lauri Alhojärvi[2] |
Varapuheenjohtajat |
Kaarin Allenius Henriikka Thompson[2] |
Poliittinen kirjo | vasemmisto[3] |
Toimisto |
Bulevardi 11 A 1 00120 Helsinki[4] |
Värit | pinkki |
Kotisivu |
www |
Feministinen puolue ilmoittaa politiikkansa kolmeksi kärjeksi sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden ja inhimillisen turvallisuuden. Puolueen mukaan feministisen politiikan tavoitteena on ”yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa täysi potentiaalinsa yhdenvertaisena muiden kanssa”.[10]
Puolue vaatii työnantajamaksuihin tasa-arvoerää naisvaltaisten alojen palkankorotusten rahoittamiseksi, työpäivän lyhentämistä ja hoivatyötä tehneiden eläkeläisnaisten eläkkeiden korottamista.[10] Lisäksi puolue tavoittelee vanhempainrahojen nykyistä tasaisempaa jakamista miesten ja naisten kesken ja päivähoidon maksuttomuutta.[11]
Alun perin puolueella oli tarkoitus olla kolme keskenään tasavertaista puheenjohtajaa, mutta Patentti- ja rekisterihallitus ei hyväksynyt kolmen johtajan mallia, vaan puheenjohtajiston muodostavat yksi puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.[12] Puolueen puheenjohtaja on Lauri Alhojärvi, ensimmäinen varapuheenjohtaja Kaarin Allenius ja toinen varapuheenjohtaja Henriikka Thompson.[2] Heidän lisäkseen puolueen hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä.[13]
Puolueella on neljä piiriä: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.[13]
Feministinen puolue on vastaanottanut puoluerahoitusta yksityisiltä henkilöiltä, säätiöiltä ja yrityksiltä. Kari Mattilan säätiö tuki puoluetta 3 500 eurolla vuonna 2017 ja mainostoimisto Werklig yhteensä 25 000 eurolla vuosina 2016–2017.[14]
Tulokset | |||
Eduskuntavaalit | |||
Vuosi | Edustajat | Äänet | |
2019 | 0 | 6 662 | 0,22 % |
2023[15] | 0 | 1 114 | 0,04 % |
Kunnallisvaalit | |||
Vuosi | Valtuutetut | Äänet | |
2017 | 1 | 6 856 | 0,27 % |
2021 | 0 | 4 041 | 0,17 % |
Europarlamenttivaalit | |||
Vuosi | MEPit | Äänet | |
2019 | 0 | 4 442 | 0,24 % |
Kuntavaaleissa 2017 Feministinen puolue asetti yhteensä 40 ehdokasta yhdeksällä paikkakunnalla.[16] Puolue sai valtakunnallisesti 6 856 ääntä (0,3 % äänistä) ja yhden valtuustopaikan Helsingissä.[17] Läpi pääsi puolueen puheenjohtaja Katju Aro.[18] Helsingissä puolue sai 4 910 ääntä (1,5 % äänistä).[19] Puolue sai suurimmat ääniosuutensa Helsingin itäisessä kantakaupungissa; Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa.[20]
Eduskuntavaaleissa 2019 Feministinen puolue sai 6 669 ääntä eli valtakunnallisesti 0,2 prosentin osuuden. Suurinta kannatus oli Helsingissä (0,9 %). Äänisaalis ei riittänyt kansanedustajapaikkoihin.[21]
Vuoden 2019 eurovaaleissa puolueella oli kolme ehdokasta. Puolue sai 0,2 % annetuista äänistä.[22]
Kunnallisvaaleissa 2021 puolue sai 0,2 % annetuista äänistä, eikä kukaan Feministisen puolueen ehdokkaista tullut valituksi minkään kunnan valtuustoon.[23]
Puolue päätti olla kokonaan asettamatta ehdokkaita aluevaaleissa 2022.[24]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.