Remove ads
Vallila (ruots. Vallgård) on pohjoisimpia Helsingin kantakaupunkiin kuuluvia kaupunginosia. Vallilan pohjoispuolelle jää Kumpula, eteläpuolelle jää Alppiharju, itäpuolelle jää Hermanni ja länsipuolelle jää Pasila. Rajana Hermannia vastaan on Hämeentie, Alppiharjua vastaan Aleksis Kiven katu.
| Vallila | |
|---|---|
| Vallgård | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Vallila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 22 |
| Pinta-ala | 1,39[1] km² |
| Väkiluku | 10 375 ()[2] |
| Väestötiheys | 7464 as./km² |
| Osa-alueet | - |
| Postinumero(t) | 00510, 00520, 00550 |
| Lähialueet | Alppiharju, Hermanni, Kumpula, Pasila, Sörnäinen, Toukola |
Vallilan ja Kumpulan rajalla on leveä viheralue, Vallilanlaakso, jossa aivan Vallilan kerrostaloalueen vieressä on myös siirtolapuutarha. Vallilan kautta kulkevia vilkasliikenteisiä liikenneväyliä ovat myös Mäkelänkatu, Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Vallilassa on asukkaita 10 375 (2019) ja työpaikkoja 20 300 (31.12.2015).[1]
Kaupunginosan näkyvimpiin rakennuksiin kuuluu Paavalinkirkko, joka sijaitsee viheralueen reunassa lähellä Hämeentien ja Sturenkadun risteystä.
Remove ads
.jpg)
Osa Vallilasta sijaitsi alun perin laajalla suoalueella, johon kuului myös Sörnäisten järvi. Järvi kuivatettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Vallila kuului Helsingin asemakaavoitetun alueen liepeille 1840-luvulla muodostettuihin vuokra-alueisiin. Sitä asutti alun perin pääosin työväki.[3] Ruotsinkielinen nimi Vallgård juontuu siitä, että alue oli aikoinaan Helsingin kaupunkilaisten karjalaitumena (ruots. vall 'nurmi'). Suomenkielinen nimi Vallila virallistettiin vuonna 1909 ja vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959. Alueelle laadittiin jaotussuunnitelma vuonna 1908 ja lopullinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1940.[4]
Vallila on suurelta osin kerrostaloaluetta, mutta siellä on myös 1910-luvulla rakennettu pientaloalue, Puu-Vallila. Se oli pitkään purku-uhan alaisena, mutta se kunnostettiin 1980-luvulla.
Vallilan teollisuusalue
Vallilan eteläosa vanhan Sörnäisten satamaradan molemmin puolin rakennettiin 1900-luvun alussa teollisuusalueeksi, jossa toimi muun muassa lääketehtaita sekä tekstiili- ja metallialan yrityksiä.[3] Suurin teollisuuslaitos oli VR:n Pasilan konepaja, joka siis nimestään huolimatta sijaitsi Vallilan puolella. Satamarata siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse, ja sen jälkeen vanhan radan varsilla olleet teollisuusrakennukset vähitellen purettiin tai muutettiin toimistorakennuksiksi. Entiselle VR:n konepajan alueelle rakennettiin 2010-luvulla uusi asuntoalue, Konepaja. MTV muutti vuoden 2022 joulukuussa Konepajan alueelle NCC:ltä vuokrattaviin tiloihin Fredriksbergin D-talossa.[5][6] Sitä vastapäätä Sturenkadun sillan pielessä toimii yhä Meira, alun perin SOK:n 1930-luvulla rakennuttama kahvinpaahtimo.
Volvo-autoja maahantuoneen Oy Volvo-Auto Ab:n päätoimipaikka sijaitsi 1980-luvun lopulle saakka yhtiön rakennuttamassa, juuri ennen talvisotaa valmistuneessa kiinteistössä Sturenkadun varrella. Ole Gripenbergin piirtämä kaarikattoinen halli[7] on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja suojeltu. Se saneerattiin 2020-luvun alussa Hasan-mainoskonsernin käyttöön[8].
Vallilan teollisuusalueen teolliset työpaikat vähentyivät kolmannekseen 1900-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen mittaan, ja tilalle tuli rahoituksen ja tietoliikenteen yrityksiä[9]. Teollisuuskadun varrella sijaitsee useita toimistoja, kuten SOK:n, OP-ryhmän ja Nordean pääkonttorit. Nykyisen OP:n paikalla toimi 1943–1981 Philipsin vastaanottimia koonnut radiotehdas Terate[10][11]. Elimäenkatu 5:ssä sijaitsi Sonera-teleyhtiön (1998–2002) pääkonttori[12]. Elimäenkatu 9–15 on entinen Helsingin Kutomo ja Kravatti -yhtiön teollisuuskiinteistö, josta käytetään nyt nimeä Kravattitehdas[13]. Osoitteessa Elimäenkatu 22–24 toimi vuodesta 1937 teräskalustevalmistaja Oy Metalliteos, nykyinen Metos, ja sen 1960-luvulta 1990-luvulle omistanut Instrumentarium, jolla oli toimintaa muissakin läheisissä kiinteistöissä[14][15].
Elimäenkadun ja Mäkelänkadun välinen korkeapenkereinen ja kallioinen alue, jonne johtavat Lemuntie, Pälkäneentie ja Nilsiäntie, on myös perinteistä tehdasmiljöötä, eri aikojen yhtiöinä muun muassa Aarikka, Autokorirakenne, Helsingin Silkkikutomo, Heteka, Mako, Suomivalimo, Orion ja Vallila Interior[16][17]. Lemuntie 7 ja 9 olivat Yleisradion omistuksessa, muun muassa Ylen ammattiopiston tiloina 1990-luvun alkuun saakka[18][3]. Alueen kiinteistöjen tulevaisuus on 2020-luvun taitteessa auki, teollisuuskiinteistöjen korottamista ja muuttamista yläosiltaan asuinrakennuksiksi tutkitaan.[19]
Remove ads
Oppilaitoksista Vallilassa sijaitsevat Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Vallilan ammattikoulu) ja Mäkelänrinteen lukio. Myös Helsingin yliopistolla on toimitiloja Vallilassa Teollisuuskadulla.
Julkisia palveluja Vallilassa ovat kirjasto, alakoulu ja Mäkelänrinteen uintikeskus. Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja Mäkelänrinteen lukion väliin valmistui vuonna 2021 Urhea-halli ja sen läheisyyteen Urhea-koti. Ne muodostavat yhdessä Urhea-kampuksen, joka toimii Suomen huippu-urheilun keskuksena.[20]
Remove ads
Liikenneyhteydet Vallilaan ovat hyvät: kaupunginosan kautta kulkevat raitiovaunulinjat (1, 1T, 6, 7, 8, 8T ja 9/N) ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Uusi raitiovaunulinja, numeroltaan 13, Kalasatama–Pasila-raitiotie valmistui Vallilanlaaksoon keväällä 2024, ja linja alkoi liikennöidä elokuussa 2024.[21]
Alueella sijaitsee myös Vallilan raitiovaunuvarikko, josta HKL on kuitenkin suunnitellut luopuvansa vuoden 2025 paikkeilla. Varikon jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.[22]
Remove ads
Vallilassa sijaitsevat seuraavat puistoalueet:
Vallilanlaakso, Vallilan puisto, Hollolan puisto, Hattulan lehto, Paavalinpuisto, Nokianpuisto, Puijon puistikko, Hauhon puisto, Hartolanpuisto, Keuruun puisto, Roineenpuisto, Elimäen puistikko, Jämsänpuistikko, Pälkäneenpuisto, Dallapénpuisto ja Konepajanpuisto.
Vallilanlaaksossa sijaitsevat vuonna 1932 perustettu Vallilan siirtolapuutarha sekä kaksi jalkapallokenttää. Vallilanpuistossa on myös vuonna 1908 perustettu jalkapallokenttä, ”Kuntsin kenttä”, jonka alle valmistui vuonna 2023 pysäköintilaitos.[23]
Remove ads
Risto Jarvan menestyselokuva Mies, joka ei osannut sanoa ei kuvattiin lähes kokonaisuudessaan Puu-Vallilassa kesällä 1975.[24]
Vallilan peruspiiri kattaa Vallilan kaupunginosan lisäksi viereisen Hermannin. Peruspiirissä on asukkaita yhteensä 16 431 (1.1.2017).[1]
| Vuosi | Väkiluku[25] | Työpaikat[25] |
| 1970 | 12 657 | 14 910 |
| 1975 | 10 665 | 14 909 |
| 1980 | 9 071 | 12 723 |
| 1985 | 7 880 | 12 904 |
| 1990 | 7 378 | 15 883 |
| 1995 | 7 252 | 14 606 |
| 2000 | 7 503 | 15 571 |
| 2005 | 7 330 | 16 087 |
| 2010 | 7 773 | 18 468 |
| 2015 | 8 959 | 20 300 |
Puu-Vallilaa
Puu-Vallilaa, talojen sisäpihoja
Ilmakuva Vallilasta
Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteys
Kortteli 555, Suomen suurin yhtenäinen umpikorttelipiha
Suvannontie
Hauhontie
Osuuspankin konttori Teollisuuskadulla
Nordean rakennus
Urhea-kampus
Urhea-koti, Urhea-kampuksen asuntolarakennus
MTV:n pääsisäänkäynti
_tammikuu_2023.jpg)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads