Suomi Ensin on vuonna 2016 rekisteröity yhdistys,[1] joka tuli tunnetuksi yli 100 päivää kestäneestä Suomi-Maidan -mielenosoituksesta Rautatientorilla vuonna 2017.[2] Yhdistyksen puheenjohtajana toimii turkulainen Mario Argenta.[1] Suomi Ensin -liikehdinnästä erkaantui Suomen Kansa Ensin, joka rekisteröityi puolueeksi.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen aatteellisen perustan muodostavat Suomen itsemääräämisoikeuden palauttaminen. Yhdistys tavoittelee Suomen eroa Euroopan unionista ja eurosta. Lisäksi se pyrkii purkamaan Schengenin sopimuksen.[1]
Yhdistyksen aktiivit ovat toimineet Rajat kiinni! -kansanliikkeessä, josta he jakaantuivat Suomi Ensin -ryhmään tavoittelemaan muitakin asioita kuin rajakontrollia.[3]
Joulukuussa 2016 sitoutumaton kunnanvaltuutettu Hannu Tanskanen perusti Suomi Ensin -liike valtuustoryhmän Vihdin kunnanvaltuustoon.[4]
Mielenosoitukset
Vuonna 2016 yhdistyksen jäsen Marco de Wit järjesti mielenosoituksia Siilinjärvellä ja Forssassa. De Wit vastustaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Hän on kannattanut mielenilmauksia muun muassa Yleä ja Perussuomalaisia vastaan.[5]
Heinäkuussa 2016 Suomi Ensin -liike järjesti "Stop Itiksen islamisaatiolle!" -mielenosoituksen Helsingin Itäkeskuksessa.[6][7]. Mielenosoitus pidettiin samaan aikaan kuin Itiksen Id al-Fitr -päivän pääjuhla, jonka järjestäjänä toimi kauppakeskus Itis. Liike ei hyväksynyt kauppakeskuksen tapaa juhlia ramadanin päättymistä.[7]
Elokuussa 2016 Forssan vastaanottokeskuksen edustalla oli joukkotappelu suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.[8] Sen jälkeen Suomi Ensin järjesti mielenilmauksen, jossa vaadittiin turvapaikanhakijoiden siirtämistä muualle Forssasta.[9] Poliisin mukaan mielenilmaukseen oli kokoontunut satakunta mielenosoittajaa sekä runsaasti yleisöä seuraamaan tapahtumaa.[10]
Syyskuussa 2016 Suomi Ensin -liike järjesti mielenosoituksen Kajaanin Otanmäessä reaktiona tappoon ja kahteen ryöstöön, joista epäiltiin (ja myöhemmin myös tuomittiin) kahta irakilaista turvapaikanhakijaa.[11] Mielenosoitukseen osallistui satakunta ihmistä.[12][13]
Lokakuussa 2016 Siilinjärvellä tapahtui välikohtaus turvapaikanhakijoiden ja paikallisten nuorten välillä.[14][15] Välikohtauksen johdosta Suomi Ensin järjesti mielenilmauksen, jolla se sanojensa mukaan pyrki parantamaan siilinjärveläisten turvallisuutta.[16] Myös ”Ei vihapuhujia Siilinjärvelle” -mielenosoittajat kokoontuivat osoittamaan mieltään Suomi Ensin -liikkeen sanomaa vastaan.[17]
Toukokuussa 2017 Suomi Ensin -aktivistit järjestivät Marco de Witin johdolla Kiihotutaan Kielotiellä -mielenosoituksen Vantaan poliisiaseman edessä sananvapauden puolesta ja tukeakseen kuulusteluihin kutsuttua kansallismielistä henkilöä, jota poliisi epäili kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[18][19]
Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti Vesalan yläasteen läheisyydessä "Stop islamisaatiolle!" -mielenosoituksen toukokuun lopussa 2017.[20][21] Mielenosoituksella protestoitiin koulun edistämäksi islamisaatioksi tulkittua tapahtumaa, joka liittyi yläasteen aamunavauksessa soitettuun arabiankieliseen puhelauluun, joka teknisestä virheestä johtuen oli kuulunut myös ulkokaiuttimista, sekä alakoulun puolella.[22][23] Laulu oli kuultavissa jopa kilometrin päässä koulusta.[24] Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki mielenosoituksesta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle sen arvioimiseksi, syyllistyivätkö jotkut mielenosoitukseen osallistuneet henkilöt kommenteillaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan tai muuhun rikokseen.[25]
Suomi-Maidan
Helmikuussa 2017 yhdistys aloitti monipäiväisen Suomi-Maidan -mielenosoituksen laittomasti maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta vastaan Helsingissä.[26][27]
Sisäministeri Paula Risikko totesi olevan ongelmallista, että Rautatientorille kokoontuneet kansallismieliset suomalaiset hakevat leirissään Helsingin katuprotestista yhtäläisyyksiä Ukrainan vallankumoukseen ja Maidanin aukion mielenosoituksiin ja konflikteihin.[28] Helsingin kaupungin rakennuspalvelu Stara kertoi toukokuussa, että mielenosoittajat ovat uhkailleet ja häirinneet sen työntekijöitä, minkä vuoksi leirin ympäristöä ei pystytä siivoamaan.[29]
28. helmikuuta Suomi Ensin -ryhmän mielenosoittajat tekivät Helsingin poliisissa työskentelevästä poliisista rikosilmoituksen epäillystä vapaa-ajalla tapahtuneesta häiriökäyttäytymisestä mielenosoittajia vastaan.[30] Tapauksen esitutkinta on saatu päätökseen, ja juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaa varten. Helsingin poliisilaitoksella työskentelevää poliisia epäillään laittomasta uhkauksesta.[31]
30. toukokuuta yhdistyksen puheenjohtaja Mario Argenta ilmoitti, ettei Suomi-Maidan ole Suomi Ensin -yhdistyksen tapahtuma, eikä sen tukema. Argentan omien sanojen mukaan ”Marco de Witin sooloilu ei anna Suomi Ensin ry:lle muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutua kaikista sekä meneillään olevista että tulevista tapahtumista, joissa hän on järjestäjänä tai osallistujana.”[32] Argentan mukaan yksikään Suomi Ensin -nimellä oleva aktiviteetti ei ole tammikuun 8. päivän jälkeen ollut yhdistyksen virallista toimintaa.[33]
Leiri purettiin suurella poliisioperaatiolla 26. kesäkuuta 2017. Purkuratkaisuun päädyttiin, koska poliisi katsoi leirin olevan välitön vaara yleiselle turvallisuudelle. Poliisi oli kymmenen päivää aiemmin antanut Suomi Maidan -ryhmälle poistumismääräyksen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Mielenosoituksen järjestäjä ei kuitenkaan pystynyt noudattamaan määräystä, sillä muutamaa leirin mielenosoittajaa epäiltiin kaikkiaan kolmesta erillisestä ohikulkijoiden pahoinpitelystä purkua edeltäneen viikonlopun aikana. Pahoinpitelyt tapahtuivat leirin läheisyydessä, ja niissä oli kyse käsiksi käymisestä ja kuristamisesta, joista ei tullut vakavia vammoja. Purkutilanteessa yksi henkilö otettiin kiinni poliisin vastustamisesta ja kaksi niskoittelusta.[34][35][36]
Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 57 sellaista väkivaltarikosta tai siihen yllyttämistä, jonka taustalla oli aatemaailmallinen motiivi. Rikoksista 56 oli äärioikeiston tekemiä ja yksi äärivasemmiston. Ylikomisario Jari Taposen mukaan rikoksista suuri osa liittyi Rautatientorilla järjestettyyn Suomi Ensin -mielenosoitukseen.[37]
Muu toiminta
Suomi Ensin -yhdistyksen jäsenet tarkkailivat uimahousujen käyttöä helmikuussa 2017 Itäkeskuksen uimahallin saunassa, josta tehtiin tutkintapyyntö poliisille.[38]
Väyrysen tueksi
Joulukuun alussa jotkut Suomen Kansa Ensin -yhdistyksen jäsenet ryhtyivät keräämään kannattajakortteja Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden tueksi.
Kunnianosoitukset
Laulaja-lauluntekijä Jösse Järvenpää julkaisi helmikuussa 2017 kappaleen "Suomi ensin" vierailtuaan Suomi-Maidan -mielenosoituksen leirillä.[39]
Vuoden 2017 kuntavaaleissa kaksi liikkeen aktiivia oli Turussa mukana sitoutumattomana ehdokkaana kristillisdemokraattien vaalilistalla. Molemmat olivat Yleisradiossa ja Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistujen tietojen mukaan kirjoittaneet Facebookissa rasistisia kommentteja. Kristillisdemokraattien puoluesihteerin Asmo Maanselän mukaan heidän taustansa ei ehdokasasettelun aikana ollut tiedossa. Ehdokkaita ei enää voinut poistaa puolueen listalta.[40][41]
Vuoden 2017 aikana Suomi Ensin -yhdistys jakaantui. Puheenjohtaja Mario Argenta irtisanoutui yhdistyksen Marco de Witin vuoden 2017 aikana järjestämistä mielenosoituksista, ja toisin kuin de Wit, ei kannattanut Ilja Janitskinia Suomen tasavallan presidentiksi, eikä yhdistyksen rekisteröitymistä puolueeksi.[42] Marco de Wit ajoi Janitskinin presidenttiehdokkuutta vahvasti yhdistyksen nimissä.[43] De Wit yhdessä muutamien muiden entisten Suomi Ensin -aktiivien kanssa perusti marraskuussa 2017 Suomen Kansa Ensin -yhdistyksen, joka vuoden 2018 lopussa rekisteröityi viralliseksi puolueeksi.[44]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
