Satakunnan Kansa (lyhenne SK[3]) oli Porissa ilmestyvä poliittisesti sitoutumaton sanomalehti. Se yhdistyi raumalaisen Länsi-Suomi-lehden kanssa helmikuussa 2024. Uuden lehden nimeksi tuli Satakunnan Kansa Länsi-Suomi.[4]
| Satakunnan Kansa | |
|---|---|
 |
|
| Lyhenne | SK |
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | Sanoma |
| Julkaisija | Sanoma |
| ISSN | ISSN 0355-8746 |
| Levikki |
 44 674 (LT 2013)[1] |
| Perustettu | 1873 |
| Päätoimittaja | Tomi Lähdeniemi |
| Sitoutuneisuus |
sitoutumaton (1918–1989 Kansallinen Kokoomus[2]) |
| Kotikunta | Pori |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | ma-su |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Satakunnan Kansa oli vajaan 45 000 kappaleen levikillään (LT 2012)[1] Satakunnan maakunnan suurin päivälehti. Lehden päivittäisen lukijamäärän arvioidaan olevan noin 125 000.[5] Vuonna 1873 perustettu Satakunnan Kansa on Suomen toiseksi vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.
Satakunnan Kansa kuului vuoden 2020 maaliskuuhun saakka Alma Media -konserniin, jonka 320 miljoonan euron liikevaihdosta[6] noin 7 % (22 miljoonaa euroa vuonna 2012[7]) tuli Satakunnan Kansasta. Se oli Alma Median päivälehdistä kolmanneksi luetuin Aamulehden ja Iltalehden jälkeen.[1] Sen on omistanut maaliskuusta 2020 lähtien Sanoma.[8][9]
Satakunnan Kansan päätoimittajaksi valittiin helmikuussa 2015 Tomi Lähdeniemi, joka työskenteli syyskuusta 2014 määräaikaisena. Hänen edeltäjänsä Olli-Pekka Behm kuoli syksyllä.[10][11] Lehden toimitus sijaitsee Porin puuvillan tiloissa, jonne se siirtyi heinäkuussa 2009, oltuaan sitä ennen lähes 100 vuoden ajan kaupungin keskustassa Valtakadun varrella.[12]
Lehdellä on Alma Aluemediaan kuuluvat aluetoimitukset Eurassa ja Raumalla. Lisäksi Satakunnan Kansa tekee yhteistyötä Alma Media -konserniin kuuluvien paikallislehtien kanssa Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Merikarvialla. Alma Median maakuntalehdillä on myös yhteinen Helsingin toimitus.[13]
Lehden mukana ilmestyy torstaisin Porilaine-niminen viikkolehti, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Porilaine syntyi kesäkuussa 2013, kun kaupunkilehti Porin Sanomat fuusioitiin Satakunnan Kansaan.[14][15]
Lehti perustettiin vuonna 1873 nimellä Satakunta ja sen ensimmäinen numero ilmestyi 1. helmikuuta. Satakunnan toimitus sijaitsi aluksi Yrjönkadulla ja ensimmäisenä kustantajana toimi vuoteen 1888 saakka kirjakauppias Otto Palander.[16] Vanhasuomalaisten äänenkannattajiin kuulunut Satakunta yhdistyi syksyllä 1917 nuorsuomalaisen Satakunnan Sanomien kanssa ja alkoi vuoden 1918 alusta lähtien ilmestymään nimellä Satakunnan Kansa. Samalla myös lehtiä kustantaneet Osakeyhtiö Satakunta ja Lounas-Osakeyhtiö fuusioituivat Satakunnan Kirjateollisuudeksi.[17] Satakunnan Kansa toimi Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattajana vuodesta 1919 marraskuuhun 1989 saakka.
Satakunnan Kansan toimitus sijoittui lehtien yhdistymisen jälkeen Nikolainkadun (nyk. Valtakatu) varrelle entisiin Satakunnan Sanomien toimitiloihin. Vuonna 1921 samaan yhteyteen valmistui uusi rotaatiopaino ja 1936 kolmikerroksinen uudisrakennus. Niiden tilalle valmistui vuosina 1964–1966 sanomalehtitalo,[18] jossa Satakunnan Kansan toimitus työskenteli heinäkuuhun 2009 saakka.[12] Uusi painotalo puolestaan aloitti toimintansa Mikkolan kaupunginosassa 1974.[19] Kesäkuussa 1996 lehteä julkaissut Satakunnan Kirjateollisuus siirtyi lähes kokonaan Aamulehti-yhtymään kuuluneen Alpress Oy:n omistukseen. Vuonna 1998 omistajaksi vaihtui liiketoimintansa aloittanut Alma Media.[20] Satakunnan Kansaa painettiin Porissa aina vuoteen 2012 saakka, jolloin painopaikaksi vaihtui Alma Manun sanomalehtipaino Tampereella.[21] Vuoden 2012 alussa lehti alkoi ilmestyä tabloid-muodossa.[5]
Ensimmäisen aluetoimituksensa Satakunnan Kansa avasi Kankaanpäähän vuonna 1934. Aluetoimituksia on ollut myös Kokemäellä, Huittisissa, Parkanossa, Raumalla, Säkylässä, Merikarvialla sekä Suupohjan alueella Lapväärtissä.[22]
Lehden palveluksessa on vuosikymmenten saatossa työskennellyt toimittajana useita merkittäviä suomalaisia kirjailijoita ja sanomalehtimiehiä. Heistä tunnetuimpia ovat runoilija Kaarlo Kramsu sekä lehden lyhytaikainen päätoimittaja Algot Untola. Muita tunnettuja nimiä ovat muun muassa Risto Hannula, Eino Hosia, Unto Karri, Simo Ojanen, Usko Santavuori ja Jarmo Virmavirta. Myös rocktoimittaja Juho Juntunen on aloittanut uransa Satakunnan Kansassa.[23]
Lokakuussa 2023 lehden omistava Sanoma-konserni kertoi suunnittelevansa Satakunnan Kansan ja raumalaisen Länsi-Suomen yhdistämistä. Yhteinen lehti alkoi ilmestyä helmikuun 2024 alussa.[24]
- Johan Ismael Tamsén 1873–1879
- Reinhold Grönvall 1880–1896
- Erik Johan Tammelin 1896–1903
- Wilho Rewell 1903–1904
- Aukusti Andberg 1905–1907
- Algot Untola 1908
- J. N. Koskinen 1908–1911
- Hjalmar Räisänen 1911–1914
- Antti Airio 1914–1915
- Frans Oskar Viitanen 1915–1918
- Antero Lamminen 1918–1953
- J. V. Ilkka 1953–1960
- Kalevi Pulkkinen 1960–1981
- Erkki Teikari 1982–2001
- Jouko Jokinen 2001–2010
- Petri Hakala 2010–2013
- Olli-Pekka Behm 2013–2014
- Tomi Lähdeniemi 2014–
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
