Aamulehti (AL)[1] on vuonna 1881 perustettu tamperelainen sanomalehti. Se on levikiltään Suomen toiseksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Aamulehti oli vuosina 1998–2020 osa Alma Media -konsernia. Sen omistaa toukokuusta 2020 lähtien Sanoma.[2][3] Ensimmäinen lehti julkaistiin 3. joulukuuta 1881. Lehti oli pitkään kokoomuksen äänenkannattaja, mutta maakuntalehdistön yleistä suuntausta noudattaen se julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1992. Aamulehden levikki vuonna 2016 oli 98 408.[4]

Pikafaktoja Aiheesta muualla ...
Aamulehti
Thumb
Thumb
Aamulehden ensimmäisen numeron etusivu (3.12.1881).
Lyhenne AL
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Sanoma
Julkaisija Sanoma
ISSN ISSN 0355-6913
Levikki 98 408 (LT 2016)
Kokonaislevikki 107 477 (LT 2016)
Perustettu 1881
Päätoimittaja Sanna Keskinen vastaava
Sitoutuneisuus sitoutumaton
(1992 asti Kok.)
Kotikunta Tampere
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys 7 päivänä viikossa
Kieli suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu
Sulje
Thumb
Aamulehden konttori vuonna 1906.

Aamulehteä julkaistiin aiemmin broadsheet-muodossa, mutta se siirtyi tabloidi-kokoon 1. huhtikuuta 2014.[5]

Aamulehden toimitus sijaitsee Tampereen Keskustorin laidalla Finlaysonin alueella niin sanotussa Siperia-kiinteistössä. Lehden paino toimii kaupungin eteläpuolella Sarankulmassa. Ennen muuttoa vuonna 2001 toimitus sijaitsi Sarankulmassa.

Aamulehden muut tuotteet

  • Aamulehti.fi ja Aamulehden uutissovellus
  • Moro – torstaisin ilmestyvä viikkolehti, joka kertoo tamperelaisista ilmiöistä. Moron jakelumäärä on 175 000 kpl.
  • Koti-lehti – kodinetsijöiden, kiinteistönvälittäjien, uudisrakentajien ja vuokranantajien lauantaisin ilmestyvä lehti. Asuntoilmoitusten ohessa Koti tuo esille ajankohtaisia asumisen aiheita.

Linja

Aamulehti julisti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[6]

Kohu sepitetyistä jutuista

Aamulehti poisti 551 toimittaja Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun Kuusela oli elämäkerrassaan kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin lehdelle kirjoittamissaan jutuissa.[7][8] Aamulehti valitsi tutkija Maria Lassila-Merisalon selvittämään Kuuselan juttujen toden­peräisyyttä[9].

Lassila-Merisalo tutki Aamulehden poistamat, Kuuselan vuosina 2015–2023 kirjoittamat jutut. Lassila-Merisalo kuvaili Kuuselan käyttäneen teksteissään kaunokirjallisia keinoja ja myös puhdasta sepitettä, ja lisäksi laiminlyöneen eräitä journalismin perusperiaatteita, mutta hän ei kuitenkaan löytänyt viitteitä siitä, että Kuusela olisi tarkoituksellisesti johtanut toimitusta tai lukijoita harhaan tai tavoitellut toiminnallaan mitään erityistä etua. Lassila-Merisalon mukaan lehden vakituiset lukijat tunnistivat Kuuselan jutut omaksi lajikseen ja osa heistä myös piti niitä arvossa. [10]

Kuuselan jutuista noin 30 sisälsi sepitettä ja noin kymmenessä niistä keksitty aineisto oli muodossa, jota lukija ei voinut tunnistaa sepitteeksi. Journalismieettisiä ongelmia oli kaikkiaan noin viidessä prosentissa selvitysaineiston 607 jutusta.[11]

Selvityksen jälkeen Aamulehti palautti Kuuselan jutut lehden verkkosivuille erityismerkinnöin varustettuina.[12]

Vastaavat päätoimittajat

Tunnettuja toimittajia

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.