Suomen presidentinvaali 2012

Suomen presidentinvaali 2012 järjestettiin tammi–helmikuussa 2012. Vaalin ensimmäinen kierros järjestettiin sunnuntaina 22. tammikuuta ja toinen kierros 5. helmikuuta.^[1] Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi toimikaudelle 2012–2018.^[2] Uusi presidentti aloitti toimikautensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä,^[3] 1. maaliskuuta 2012.

Suomen presidentinvaali 2012

2006 ← 22. tammikuuta 2012 (1. kierros) 5. helmikuuta 2012 (2. kierros) → 2018

Ehdokas Sauli Niinistö Pekka Haavisto Puolue Kokoomus Vihreät Äänet 1 802 328 1 077 425 Kannatus 62,6 % 37,4 %

Presidentti ennen vaaleja Tarja Halonen Sosiaalidemokraatit Uusi presidentti Sauli Niinistö Kokoomus

Ensimmäisellä kierroksellä eniten ääniä saanut ehdokas eduskuntavaalien vaalipiireissä

  Sauli Niinistö

  Paavo Väyrynen

  Eva Biaudet

Kaksi kautta istunut tasavallan presidentti Tarja Halonen ei voinut enää asettua ehdolle. Halosesta tuli siten ensimmäinen presidentti, jonka jatkokausi ei ollut mahdollinen uudistetun perustuslain nojalla – Mauno Koivistolla oli mahdollisuus asettua ehdolle vielä kolmannelle kaudelle 1994, kun taas Martti Ahtisaari ei asettunut ehdolle toiselle kaudelle 2000.

Vaaliin asetettiin yhteensä kahdeksan ehdokasta – kuusi miestä ja kaksi naista. Kaikki eduskuntapuolueet asettivat oman ehdokkaansa. Valitsijayhdistyksiä ei muodostettu. Ehdokkaina olivat ehdokasnumeroiden mukaisessa järjestyksessä: 2 Pekka Haavisto (vihr.), 3 Timo Soini (ps.), 4 Paavo Väyrynen (kesk.), 5 Paavo Lipponen (sd.), 6 Sauli Niinistö (kok.), 7 Sari Essayah (kd.), 8 Eva Biaudet (r.) ja 9 Paavo Arhinmäki (vas.). Helsingin vaalipiirilautakunta arpoi ehdokasnumerot oikeuskanslerin läsnä ollessa 12. joulukuuta 2011 ja vahvisti ehdokasasettelun 15. joulukuuta.^[4]

Vaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys käytiin 11.–17. tammikuuta, jonka aikana uurnilla kävi 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Tämä oli enemmän kuin edellisessä presidentinvaalissa, mutta myös äänestyspäiviä oli yksi enemmän sillä edellisessä vaalissa loppiainen oli välipäivä.^[5] Ulkomailla oleskelevista suomalaisista vajaa 48 000 kävi äänestämässä ennakkoon ensimmäisellä kierroksella, mikä on kaikkien aikojen ennätys.^[6]

Toiselle kierrokselle ylsivät Niinistö ja Haavisto.^[7] Toisen kierroksen ennakkoäänestys kotimaassa järjestettiin 25.–31. tammikuuta.^[8]

Tulokset

Suomen presidentinvaalin 22. tammikuuta – 6. helmikuuta 2012 tulokset

Ehdokas		Puolue		1. kierros		2. kierros
				Ääniä	%	Ääniä	%
	Sauli Niinistö	Kokoomus	KOK	1 131 254	36,96	1 802 328	62,59
	Pekka Haavisto	Vihreät	VIHR	574 275	18,76	1 077 425	37,41
	Paavo Väyrynen	Keskusta	KESK	536 555	17,53
	Timo Soini	Perussuomalaiset	PS	287 571	9,40
	Paavo Lipponen	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	SDP	205 111	6,70
	Paavo Arhinmäki	Vasemmistoliitto	VAS	167 663	5,48
	Eva Biaudet	Ruotsalainen kansanpuolue	RKP	82 598	2,70
	Sari Essayah	Kristillisdemokraatit	KD	75 744	2,47
Yhteensä				3 060 771	100 %	2 879 753	100 %
Hyväksyttyjä ääniä				3 060 771	99,69	2 879 753	99,13
Hylätyt				9 658	0,31	25 133	0,87
Äänestäneitä				3 070 429	69,7	2 904 886	66,0
Äänioikeutettuja				4 402 622		4 402 622
Lähde: Oikeusministeriö[9][10]

Äänioikeutettuja oli 4 402 622, joista ulkomailla asui 230 422.^[11] Äänestysaktiivisuus oli kotimaassa 72,8 ja ulkosuomalaiset mukaan lukien 69,7 prosenttia. Ennakkoon äänesti 1 415 004 ja vaalipäivänä 1 655 425 äänioikeutettua. Näistä hylättyjä ääniä oli 9 658 eli 0,31 prosenttia annetuista äänistä.^[12]

Toisella kierroksella äänestysaktiivisuus oli kotimaassa 68,9 prosenttia,^[13] mikä oli presidentinvaalien alhaisin tulos sitten vuoden 1950 vaalien.^[14] Myös äänestysaktiivisuuden lasku toisella kierroksella ensimmäiseen nähden oli tavatonta suoran kansanvaalin aikana. Lisäksi ensimmäistä kertaa koskaan ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin vaalipäivän äänestys.

Hylättyjä ääniä oli 25 133 eli 0,87 prosenttia annetuista äänistä,^[13] mikä oli sekin ennätys.^[15]

Ensimmäinen kierros

Vaalipiireittäin

Vaalipiiri	Sauli Niinistö		Pekka Haavisto		Paavo Väyrynen		Timo Soini		Paavo Lipponen		Paavo Arhinmäki		Eva Biaudet		Sari Essayah
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
01 Helsinki	132 710	37,2	123 348	34,5	22 277	6,2	21 006	5,9	20 798	5,8	20 554	5,8	10 242	2,9	6 184	1,7
02 Uusimaa	229 647	43,2	116 105	21,9	50 196	9,5	43 493	8,2	33 864	6,4	24 483	4,6	22 755	4,3	10 579	2,0
03 Varsinais-Suomi	113 573	42,0	50 376	18,6	34 007	12,6	24 067	8,9	17 459	6,5	16 860	6,2	8 043	3,0	6 030	2,2
04 Satakunta	50 458	38,6	15 286	11,7	23 077	17,7	16 090	12,3	10 318	7,9	10 362	7,9	1 108	0,8	3 936	3,0
05 Ahvenanmaa	2 597	21,7	934	7,8	578	4,8	101	0,8	2 953	24,7	179	1,5	4 527	37,9	88	0,7
06 Häme	89 271	41,8	35 834	16,8	30 971	14,5	22 882	10,7	15 318	7,2	11 555	5,4	2 055	1,0	5 596	2,6
07 Pirkanmaa	113 201	39,8	56 670	19,9	36 262	12,8	29 585	10,4	19 273	6,8	18 220	6,4	2 922	1,0	8 069	2,8
08 Kymi	73 158	41,1	28 457	16,0	28 349	15,9	21 342	12,0	13 450	7,6	6 924	3,9	1 692	1,0	4 577	2,6
09 Etelä-Savo	33 932	38,9	11 561	13,2	20 278	23,2	8 387	9,6	6 848	7,8	2 850	3,3	623	0,7	2 805	3,2
10 Pohjois-Savo	46 584	34,0	20 847	15,2	31 991	23,4	15 644	11,4	8 369	6,1	7 783	5,7	1 151	0,8	4 545	3,3
11 Pohjois-Karjala	28 177	31,6	13 716	15,4	21 241	23,8	11 064	12,4	7 325	8,2	4 173	4,7	724	0,8	2 874	3,2
12 Vaasa	75 033	29,9	20 820	8,3	66 450	26,5	23 425	9,3	25 021	10,0	8 902	3,5	22 738	9,1	8 376	3,3
13 Keski-Suomi	47 248	30,4	31 392	20,2	34 299	22,1	16 106	10,4	9 587	6,2	9 847	6,3	1 278	0,8	5 574	3,6
14 Oulu	70 931	27,5	37 035	14,3	90 914	35,2	25 113	9,7	10 017	3,9	17 222	6,7	1 972	0,8	4 967	1,9
15 Lappi	24 734	23,3	11 894	11,2	45 665	43,0	9 266	8,7	4 511	4,3	7 749	7,3	768	0,7	1 544	1,5
Lähde: Yle

Toinen kierros

Vaalipiireittäin

Vaalipiiri	Sauli Niinistö		Pekka Haavisto
	Ääniä	%	Ääniä	%
01 Helsinki	174 374	50,1	173 635	49,9
02 Uusimaa	318 229	62,2	193 707	37,8
03 Varsinais-Suomi	162 931	62,7	96 760	37,3
04 Satakunta	82 601	67,8	39 207	32,2
05 Ahvenanmaa	4 727	40,0	7 076	60,0
06 Häme	133 309	65,5	70 264	34,5
07 Pirkanmaa	170 150	62,6	101 443	37,4
08 Kymi	111 735	66,9	55 283	33,1
09 Etelä-Savo	56 424	69,1	25 228	30,9
10 Pohjois-Savo	79 430	63,7	45 206	36,3
11 Pohjois-Karjala	52 579	63,5	30 242	36,5
12 Vaasa	165 107	72,3	63 263	27,7
13 Keski-Suomi	82 661	57,8	60 367	42,2
14 Oulu	151 087	64,9	81 588	35,1
15 Lappi	56 984	62,5	34 156	37,5
Lähde: Yle

Vaalikampanjat

2 Pekka Haavisto

Kampanjan tunnus: Kokoaan suurempi Suomi^[16]

Haavisto ilmoitti uudenvuodenpuheessaan olevansa huolestunut tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvamisesta 1970-luvun tasolle. Hän piti vakavana asiana myös epätasa-arvoisuutta terveydenhuollossa. Hän kannattaa hyvinvointivaltiota, mutta näkee kauhukuvana luisumisen kohti lasten luokkayhteiskuntaa.^[17]

3 Timo Soini

Kampanjan tunnus: Suomen Soini presidentiksi^[18]

Hän sanoi tavoitteekseen olla ensimmäisellä kierroksella toinen ja toisella kierroksella ensimmäinen.^[19] Soinin mukaan puolustusvoimien määrärahojen vähentäminen ja maamiinat kieltävä sopimus ovat vakava asia, joihin ylipäällikön tulisi ottaa kantaa.^[20]

Soinin mukaan ei ole oikein, että säännöt eivät ole kaikille samat, ja hän näki sen uhkana yhteiskunnan sisäiselle rauhalle. Soinin mukaan suomalainen työ, yrittäminen Suomessa ja itsenäinen päätösvalta ratkaisee Suomen tulevaisuuden mm. koulutuksen, terveyden sekä eläkkeiden osalta.^[19]

4 Paavo Väyrynen

Kampanjan tunnus: Koko kansan Paavo^[21]

Väyrynen ilmaisi vastustavansa keskittämispolitiikkaa ja sanoi Suomen tarvitsevan elävän maaseudun ja elinvoimaiset maakunnat. Hän näki kuntahallinnon keskittämisessä vaarana muun muassa lähidemokratian häviämisen.^[22]

Väyrynen rahoitti kampanjaansa myymällä omalla ja vaimonsa kuvalla varustettuja mukeja. Niiden myyntimäärä kohosi yli 8 000:een.^[23] Väyrysen televisiomainonta alkoi vuodenvaihteessa, ja niissä asetelmana oli presidentin uudenvuoden puhetta mukaileva Väyrysen pitämä kuudenvuodenpuhe.^[24]

5 Paavo Lipponen

Kampanjan tunnus: Pehmeiden arvojen luja johtaja^[25]

Lipposen kampanjateesejä olivat kansainvälisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus. Hän painotti etteivät yhteiskunnalliset erot saa kasvaa liian suuriksi ja, että aidossa hyvinvointivaltiossa eri kansanryhmät, sukupolvet ja alueet ovat samanarvoisia. Lipposen mielestä Euroopan unioni on lisännyt turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa.^[26]

6 Sauli Niinistö

Kampanjan tunnus: Suomella töissä^[27]

Niinistö vetosi kokemukseensa hovioikeudessa ja suomalaiseen sisuun mennä yhdessä eteenpäin.^[28] Toiselle kierrokselle lähdettäessä Niinistö lupasi presidentiksi päästessään perustaa korkean tason työryhmän selvittämään keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.^[29]

7 Sari Essayah

Kampanjan tunnus: Askeleen edellä^[30]

Essayah'n vaalikampanjan kulut olivat vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen mukaan yhteensä 70 000 euroa. Siitä 26 000 euroa oli Suomen Kristillisdemokraatit r.p.:ltä, 25 000 euroa ehdokkaan omia varoja, 15 000 euroa yksityisiltä saatuja lahjoituksia ja 4 000 euroa puolueyhdistyksiltä.^[31]

8 Eva Biaudet

Kampanjan tunnus: Suomi uskaltaa olla avoin, rohkea & tasa-arvoinen^[32]

Biaudet otti kampanjansa aikana kantaa erityisesti tasa-arvoon ja kansainvälisyyteen. Hän sanoi olevansa huolestuneempi Suomessa vallitsevasta vihamielisestä ilmapiiristä kuin taloudesta, ja kertoi tämän syyksi presidenttikisaan lähtemiselle.^[33] Alustavan vaalirahailmoituksen mukaan Biaudet pyrki presidentiksi 440 000 euron vaalibudjetilla.^[34]

9 Paavo Arhinmäki

Kampanjan tunnus: Vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys^[35]

Arhinmäki näki presidentinvaalit tärkeänä arvokeskustelun paikkana ja painotti kampanjassaan vapauteen, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.^[36] Ulkopolitiikan saralla Arhinmäki otti useaan otteeseen kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja syytti muita ehdokkaita Naton "salarakkaiksi". Maailmanlaajuisen rauhanaatteen lisäksi Arhinmäki näki tärkeänä panostamisen lähisuhteisiin.^[37]

Mielipidetiedustelut

Pääartikkeli: Suomen vuoden 2012 presidentinvaalin kannatusmittaukset

Niinistön kannatus oli mielipidemittauksissa selvästi voimakkainta: kannatus oli loppuvuodesta 2011 noin 55 prosenttia ja alkuvuodesta 2012 noin 50 prosenttia kantansa ilmaisseista. Vuoden 2012 alussa Haavisto, Soini ja Väyrynen saivat noin kymmenen prosentin kannatuksen. Tammikuun 2012 puolessa välissä Haaviston ja Väyrysen kannatus nousi noin 15 prosenttiin ja Niinistön laski noin 40 prosenttiin. Kampanjoinnin kuluessa Haavisto ohitti Väyrysen ja pääsi toiselle kierrokselle.

Eduskuntavaaleissa ja aiemmissa presidentinvaaleissa kannatus­prosentit laskettiin aikaisemmin vain kyselyssä kantansa ilmaisseiden perusteella. Näiden vaalien yhteydessä alettiin käyttää uutta tapaa, jossa "ei osaa sanoa" ja "ei ilmoittanut kantaansa" ryhmät lasketaan omaksi luokakseen, jolloin ehdokkaiden yhteen laskettu kannatus on alle sata prosenttia.

Toinen kierros

Tutkimusaika	Tekijä / Teettäjä	Otos	Virhemarginaali (α = 0,05)	Pekka Haavisto	Sauli Niinistö	Ei kerro / ei osaa sanoa / ei aio äänestää
2012-01-31 25.1–1.2.2012	Taloustutkimus / YLE	1492 1 492	± 2,5 %-yks.	38 %	62 %	—1 (23 %)	[38]
2012-01-31 25.–31.1.2012	Research Insight Finland / MTV3	1109 1 014	± 3,0 %-yks.	37 %	63 %	—1 (24 %)	[39]
2012-01-31 26.–29.1.2012	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	1109 1 109	± 3,0 %-yks.	36 %	64 %	—1 (26 %)	[40]
2012-01-26 23.–26.1.2012	Research Insight Finland / Iltalehti	1019 1 019	± 3,1 %-yks.	36 %	64 %	—1 (23 %)	[41]
2012-01-24 23.–24.1.2012	MC-Info / Ilta-Sanomat	1342 1 342	± 3,1 %-yks.	35 %	65 %	—1 (25 %)	[42]
1 Kannatus on laskettu kantansa ilmaisseista.

Ensimmäinen kierros

Tutkimusaika	Tekijä / Teettäjä	Otos	Paavo Arhinmäki	Eva Biaudet	Sari Essayah	Pekka Haavisto	Paavo Lipponen	Sauli Niinistö	Timo Soini	Paavo Väyrynen	Ei kerro / ei osaa sanoa / ei kukaan näistä
2012-01-19 10.–18.1.2012	Taloustutkimus / YLE	1457 1 457	4 %	2 %	2 %	12 %	5 %	29 %	6 %	10 %	30 %	[43]
2012-01-17 11.1.2012–15.1.2012	TNS-Gallup / Helsingin Sanomat	1408 1 408	6 %	2 %	3 %	17 %	6 %	39 %	9 %	17 %	—1 (31 %)	[44]
2012-01-17 9.1–13.1.2012	Research Insight Finland / MTV3	1014 1 014	3 %	2 %	2 %	11 %	3 %	37 %	7 %	12 %	22 %	[45]
2012-01-14 9.1.2012–11.1.2012	MC-Info / Ilta-Sanomat	1000 1 000	7 %	2 %	3 %	12 %	5 %	49 %	9 %	13 %	—1 (18,5 %)	[46] [47]
2012-01-05 19.12.2011–3.1.2012	Taloustutkimus / YLE	1464 1 464	4 %	2 %	1 %	8 %	4 %	37 %	7 %	8 %	29 %	[48]
2012-01-05 21.–29.12.2011	Research Insight Finland / Iltalehti	1011 1 011	3 %	1 %	2 %	8 %	6 %	41 %	9 %	11 %	19 %	[49]
2012-01-03 13.–30.12.2011	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	1473 1 473	4 %	2 %	2 %	7 %	7 %	38 %	9 %	9 %	21 %	[50]
2011-12-23 15.–20.12.2011	MC-Info / Ilta-Sanomat	1000 1 000	4 %	3 %	3 %	9 %	9 %	51 %	11 %	11 %	—1 (18 %)	[51]
2011-12-15 30.11.–14.12.2011	Taloustutkimus / Yle	1685 1 685	3 %	3 %	2 %	6 %	5 %	40 %	7 %	9 %	25 %	[52]
2011-12-17 29.11.–12.12.2011	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	1979 1 979	5 %	4 %	2 %	6 %	6 %	43 %	11 %	9 %	14 %	[53]
2011-11-29 15.–26.11.2011	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	978 978	4 %	3 %	2 %	5 %	7 %	41 %	9 %	8 %	21 %	[54]
2011-12-2 14.–25.11.2011	Research Insight Finland / Iltalehti	1000 1 000	3 %	3 %	1 %	6 %	6 %	43 %	6 %	7 %	26 %	[55]
2011-11-18 9.–17.11.2011	Taloustutkimus / Yle	1452 1 452	3 %	3 %	1 %	6 %	7 %	49 %	8 %	8 %	15 %	[56]
2011-11-15 31.10.–13.11.2011	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	999< 1 000	3 %	3 %	1 %	6 %	7 %	44 %	11 %	10 %	14 %	[57]
2011-11-09 24.10–4.11.2011	Research Insight Finland / MTV3	1001> 1 000	1 %	2 %	1 %	6 %	5 %	47 %	9 %	6 %	23 %	[58]
2011-10-18 4.–15.10.2011	TNS Gallup / Helsingin Sanomat	980980	2 %	3 %	2 %	6 %	7 %	50 %	8 %	6 %	16 %	[59]
2011-09-1 26.–29.9.2011	Research Insight Finland / Iltalehti	1010 1 010	2 %	2 %	1 %	6 %	11 %	49 %	11 %	6 %	15 %	[60]
1 Kannatus on laskettu kantansa ilmaisseista.

Ehdokasasettelu

Tulevilla ehdokkailla spekulointi alkoi jo varhain, mutta varsinaisesti ehdokasasettelut alkoivat keväällä ja kesällä 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Kansallinen Kokoomus

Suomen palloliiton puheenjohtaja ja entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ilmoitti 28. kesäkuuta 2011 lähtevänsä tavoittelemaan ehdokkuutta.^[61] Ylimääräinen puoluekokous nimesi hänet ehdokkaaksi Helsingissä 22. lokakuuta 2011.^[62]

Eivät ehdolle

• Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin nimi esiintyi gallupeissa. Stubb kieltäytyi ehdokkuudesta ja asettui tukemaan Niinistöä.^[63]
• Professori Erkki Laatikainen ehdotti Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajaa Jorma Ollilaa kokoomuksen ja keskustan yhteiseksi ehdokkaaksi^[64].

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Tuula Haatainen tuli SDP:n esivaalissa toiseksi.

Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ilmoitti 11. elokuuta 2011 pidetyssä tiedotustilaisuudessa asettuvansa ehdolle presidenttiehdokkaaksi,^[65] vaikka aiemmin kysyttäessä hänen kantansa ehdokkuuteen oli ollut ehdottoman kielteinen. Lipponen voitti puolueen esivaalin 67 %:lla annetuista äänistä^[66] ja puoluevaltuusto vahvisti hänen ehdokkuutensa 8. lokakuuta 2011.^[67]

Muut ehdokkuutta tavoitelleet

Helsingin Sanomat raportoi Riihimäen Sosiaalidemokraattien nimenneen europarlamentaarikko Mitro Revon ehdokkaakseen kesäkuussa. Pohjois-Haagan yhdistys nimesi Maria Guzenina-Richardsonin ja Helsingin yhdistys Pentti Arajärven. Vuosaaren yhdistys ehdotti Tuula Haataisen lisäksi Eero Heinäluomaa. Jäsenvaaliin ehdokkaaksi tarvittiin 10 jäsenyhdistyksen tuki tai 250 puolueen jäsenen allekirjoitus.^[68][69][70]

Jäsenvaalissa oli lopulta kolme ehdokasta: Haatainen, Kantola ja Lipponen. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen sai esivaalissa 22 % äänistä.^[66] Kansanedustaja Ilkka Kantola pyrki ehdokkaaksi ja totesi pysyvänsä kisassa mukana Lipposen mukaantulosta huolimatta.^[71] Kantola sai esivaalissa 11 % äänistä.^[66]

Eivät ehdolle

• Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ilmoitti maanantaina 15. elokuuta 2011, ettei hän lähtisi mukaan presidenttikisaan vaan tukisi puolueen esivaalissa todennäköisesti Lipposta.^[72]
• Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kieltäytyi ehdokkuudesta 15. elokuuta 2011, ilmoitti tukevansa Lipposta ja ettei pitänyt puolueen sisäistä esivaalia edes tarpeellisena.^[73]
• Vasemmistolaispoliitikkoa, vasemmistoliiton ex-puheenjohtajaa Suvi-Anne Siimestä ehdotettiin vasemmiston yhteiseksi ehdokkaaksi^[74], mutta Siimes kieltäytyi eikä ehdotus herättänyt sen kummemmin SDP:ssä kuin Vasemmistoliitossakaan suurta innostusta.^[75]
• Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi veikkailuissa pitkään, mutta hän torjui kaavailut ehdokkuudestaan jyrkästi.^[76]
• Kansanedustaja Erkki Tuomioja ei ollut käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.^[77]
• Entinen europarlamentaarikko, käsikirjoittaja, tietokirjailija, Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Lehtinen aikoi tavoitella presidenttiehdokkuutta, mutta vetäytyi ehdokkuudestaan sen jälkeen, kun Paavo Lipponen asettui ehdolle. Lehtinen kertoi samalla asettuvansa tukemaan Paavo Lipposta, joka hänen mukaansa oli puolueen paras ehdokas.^[78]
• Presidentti Tarja Halosen puolison, tohtori Pentti Arajärven nimi oli pitkään esillä SDP:n presidenttiehdokasta pohdittaessa.^[79]

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini sanoi marraskuussa 2009 todennäköisesti asettuvansa ehdolle presidentiksi ilmaisten mielenkiintonsa tehtävää kohtaan ensimmäisenä mahdollisena ehdokkaana.^[80] Syyskuussa 2011 Soini vahvisti pyrkivänsä ehdokkaaksi^[81], ja puoluevaltuusto valitsi hänet yksimielisesti 15. lokakuuta 2011^[82].

Anneli Jäätteenmäki

Suomen Keskusta

Keskustan puoluehallitus päätti 9. syyskuuta 2011 esittää entistä kansanedustajaa, ministeriä ja keskustan puheenjohtajaa Paavo Väyrystä keskustan presidenttiehdokkaaksi ja jättää esivaalin pitämättä, koska muita nimiä ei ollut ilmoittautunut. Lopullisesti puolueen ehdokkaan vahvisti ylimääräinen puoluekokous 29. lokakuuta 2011.^[83][84] Väyrynen sanoi uskovansa, että hänen mahdollisuutensa tulla valituksi presidentiksi ovat erinomaiset^[85] ja spekuloi vasemmistopuolueiden asettuvan tuekseen oikeistoehdokasta vastaan.^[86]

Eivät ehdolle

• Entisen pääministerin, vuoden 2000 presidenttiehdokkaan Esko Ahon nimi mainittiin spekuloinnissa.^[87]
• RKP:laista ex-ministeriä Christoffer Taxellia ehdotettiin RKP:n ja keskustan yhteiseksi ehdokkaaksi.^[88]
• Entisen ministerin, kansanedustaja Paula Lehtomäen nimi esiintyi joissakin puheissa.^[87][89]
• Europarlamentaarikkoa ja entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä ehdotettiin puolueen ehdokkaaksi jo alkuvuodesta 2009 lähtien.^[90] Puoluejohdon vappupuheet samana vuonna toivat lisää pontta Jäätteenmäen ehdokkuudelle: silloinen puheenjohtaja Matti Vanhanen ilmoitti haluavansa puolueen presidenttiehdokkaaksi nimenomaan naisen^[91], ja silloinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen totesi Jäätteenmäen olevan "varteenotetteva nimi", mikäli Vanhanen ei ole käytettävissä.^[87] Elokuussa 2011 Jäätteenmäki lopulta kieltäytyi ehdokkuudesta^[92]

• 

  Olli Rehn

  Entinen pääministeri Matti Vanhanen, vuoden 2006 vaaleissa kolmanneksi jäänyt, ei aikonut enää asettua ehdolle.^[93]
• Entinen pääministeri Mari Kiviniemi ei aikonut asettua ehdolle.^[94]
• Kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei aikonut asettua ehdolle.^[95]
• Professori Erkki Laatikainen ehdotti Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajaa Jorma Ollilaa kokoomuksen ja keskustan yhteiseksi ehdokkaaksi^[64]. Myöhemmin Keskusta kysyi Ollilaa virallisesti ehdokkaaksi, mutta Ollila kieltäytyi ehdokkuudesta.
• Komissaari Olli Rehniä spekuloitiin korkean profiilin ehdokkaaksi jo varhain^[87][90]. Kysyttäessä presidenttiehdokkuudesta Rehn sanoi, että "ei ollut ajatellut asiaa" vaan aikoi ainakin toistaiseksi keskittyä tehtäviinsä Euroopan unionissa, mutta että hän aikoi "jossakin vaiheessa" palata myös kotimaan politiikkaan.^[96] Elokuussa 2011 Rehn lopulta kieltäytyi ehdokkuudesta.^[97]
• Keskustan forssalainen kansanedustaja ja entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila harkitsi asettumista presidenttiehdokkaaksi, mutta päätti olla ryhtymättä ehdokkaaksi.^[98]

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi 20. marraskuuta 2011 puolueen ehdokkaaksi puheenjohtaja Paavo Arhinmäen,^[99] joka vasta kaksi päivää aiemmin oli ilmoittanut olevansa käytettävissä^[100]. Vasemmistoliitto päätti jo elokuussa asettavansa oman ehdokkaan presidentinvaaliin. Vuosien 2000 ja 2006 vaaleissa puolue ei asettanut omaa ehdokasta, vaan tuki SDP:n ehdokasta Tarja Halosta.

Ehdokkaan löytäminen oli vasemmistoliitolle vaikeaa, sillä useat puolueen varteenotettavat poliitikot kieltäytyivät ehdokkuudesta.^[101] Itsekin kieltäytynyt puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ehti jo lokakuussa ilmoittaa julkisuudessa, ettei puolue välttämättä tarvitse omaa ehdokasta.^[102]

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

RKP esitteli 30. elokuuta 2011 ehdokkaanaan vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n.^[103] Biaudet'ta pidettiin jo pitkään RKP:n todennäköisimpänä ehdokkaana. 29. elokuuta 2011 puolue ilmoitti järjestävänsä seuraavana päivänä presidentinvaaleja koskien tiedotustilaisuuden, johon osallistuisi myös ministeri Elisabeth Rehn, mikä herätti myös mahdollisuuden aiemmin Biaudet'ta avoimesti tukeneen Rehnin omasta ehdokkuudesta.^[104] Biaudet'n nimesi virallisesti ehdokkaaksi ylimääräinen puoluekokous Vaasassa 22. lokakuuta.^[62]

Muita varhaisissa veikkailuissa esillä olleita ovat myös entisen puheenjohtaja ja ministeri Christoffer Taxell,^[88] europarlamentaarikko Carl Haglund ja puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin.

Vihreä liitto

Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin yksimielisesti vihreiden ehdokkaaksi puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2011.^[105] Haavistoa esitti ehdokkaaksi jo vuonna 2009 silloinen kansanedustaja Kirsi Ojansuu.^[106]

Suomen Kristillisdemokraatit

Puolueen puheenjohtaja sisäministeri Päivi Räsänen ilmoitti kesällä 2011, ettei puolue aseta kisaan omaa ehdokastaan. Tämän jälkeen Kristillisdemokraattien arveltiin asettuvan tukemaan kokoomusehdokasta yhteisenä oikeistoehdokkaana. Lokakuun 2011 lopussa Essayah antoi suostumuksensa ehdokkaaksi, ja puheenjohtaja Räsänen ilmoitti esittävänsä häntä puoluevaltuustolle.^[107] Bjarne Kallis totesi, ettei asetu enää ehdolle.

Muut puolueet

• Köyhien Asialla keräsi kannattajakortteja saadakseen puheenjohtajansa Terttu Savolan presidenttiehdokkaaksi, mutta puolue ei ehtinyt keräämään kortteja määräajassa.^[108]
• Muutos 2011 -puolueen hallituksen jäsen, toimittaja-muusikko Petri Kaivanto ilmoitti 30.12.2010 olevansa käytettävissä presidenttiehdokkaaksi ^[109], mutta koska puolue ei saanut kansanedustajia huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa, ehdokkuus olisi edellyttänyt kannattajakorttien keräämistä.
• Piraattipuolue ilmoitti ensin tukevansa puoluesihteeri Harri Kivistöä presidenttiehdokkaaksi.^[110] Myöhemmin puolue kuitenkin tiedotti, että viranomaisten kieltäytyminen kannattajakorttien keräämisestä sähköisesti ja keräyksen kalleus johtivat siihen, että puoluekokous päätti olla osallistumatta presidentinvaaliin.^[111]

Sitoutumattomat ehdokkaat

Pekka Hallberg

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg ilmoitti syyskuussa 2011 sanomalehti Karjalaisessa aikovansa tavoitella presidenttiehdokkuutta kansalaisliikkeen riveistä^[112], mutta luopui lokakuun lopulla ehdokkuuden tavoittelusta vedoten muun muassa perhesyihin. Hän kertoi olleensa tehtävästä pitkään kiinnostunut.^[113]

Median rooli

Journalistiliiton toimeksiannosta vaalien aikana vaaliuutisointia analysoinut mediatutkija Lars Lundsten arvosteli toimittajien työtä voimakkaasti. Hänen mukaansa ”toimittajat käsittelivät ehdokkaita voittajien ja häviäjien rooleissa, nöyryyttivät heitä ja keskittyivät presidentin valinnan kannalta epäolennaisuuksiin, kuten vaalikampanjoihin”. Edelleen Lundsten syytti toimittajia populismista, päällepuhumisesta ja ammattitaidottomuudesta ja katsoi, ettei harrastettu journalismi todella palvele äänestäjien tietotarpeita ja demokratiaa. Tutkijan mielestä ”voidaan myös ajatella, että toimittajien kertomukset ehdokkaista ja näiden kampanjoista eivät yritäkään olla tärkeitä demokratian kannalta, vaan silkkaa viihdettä”.^[114]

Äänestäminen ulkomailla

Vaaleissa oli tehty kaikkien aikojen ennätys ennakkoäänestäneiden määrässä ulkomailla. Suomen ulkomaanedustustoissa kävi alustavien tietojen mukaan presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä yhteensä 47 524 henkilöä. Äänestäjiä oli ministeriön mukaan yli 50 prosenttia enemmän kuin vuoden 2006 presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella. Tuolloin edustustoissa äänesti 30 298 ja laivoilla 291 henkilöä.

Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli vuonna 2012 yli 230 000. Presidentinvaalin ennakkoäänestys järjestettiin tänä vuonna 90 maassa. Eniten ääniä eli 12 040 annettiin perinteiseen tapaan Ruotsissa. Toiseksi eniten ääniä annettiin Espanjassa, 7 361 ääntä. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Saksassa 3 287 ääntä, Yhdysvalloissa 3 279 ääntä, Isossa-Britanniassa 2 851 ääntä, Thaimaassa 2 161 ja Belgiassa 1 475 ääntä.^[115]

Nuorisovaalit

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi järjesti nuorisovaalit, joissa ensimmäisellä kierroksella äänensä antoi 76 417 nuorta 650 koulusta. Nuorisovaaleissa äänioikeutetuista nuorista 63,5 % oli yläkoululaisia, 33 % lukiolaisia ja 10 % toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Äänet jakautuivat ehdokkaiden kesken seuraavasti (pyöristetty ensimmäiseen desimaaliin):^[116]

Ehdokas	Äänet (*%)
Sauli Niinistö	36,1
Timo Soini	20,3
Pekka Haavisto	16,2
Paavo Arhinmäki	7,9
Paavo Väyrynen	7,4
Paavo Lipponen	5,3
Eva Biaudet	4,5
Sari Essayah	2,4

Nuorisovaalien toisella kierroksella Sauli Niinistö sai 76,5 prosenttia äänistä ja Timo Soini 23,5 prosenttia. Toisella kierroksella annettiin 48 555 hyväksyttyä ääntä.^[117]

Ääntenlaskentaa Vuosaaressa

Vaalikuoret

Osa ennakkoäänestyksessä käytettävistä kirjekuorista oli viallisia. Kirjekuorien liimapinta ei pitänyt, eivätkä kuoret pysyneet kiinni. Oikeusministeriön mukaan auenneiden kirjekuorien ääniä ei nykyisen lainsäädännön mukaan hylätä. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että ministeriö sai tiedon viallisista kirjekuorista heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Vaalitoimitsijoita oli sen jälkeen kehotettu käyttämään kirjekuorien sulkemiseen liimaa.^[118][119]

Lähteet

1. Vaalit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
2. Maija Aalto: Sauli Niinistö on Suomen 12. presidentti Helsingin Sanomat. 5.2.2012. Arkistoitu 8.2.2012. Viitattu 5.2.2012.
3. Suomen perustuslaki Finlex
4. Presidentinvaalien ehdokasluettelo vahvistettiin Hs.fi. 15.12.2011. Sanoma. Viitattu 16.12.2011.
5. Ennakkoon äänestäneitä viime vaaleja enemmän Helsingin Sanomat. 17.1.2012. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 19.1.2012.
6. Ulkomailla äänestettiin presidenttiä ennätysvilkkaasti Helsingin Sanomat. 19.1.2012. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 19.1.2012.
7. Haavisto kiilasi Väyrysen ohi kakkospaikalle^{[vanhentunut linkki]} Helsingin Sanomat 22.1.2012
8. Vaalikone – Presidentinvaalit 2012 Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2012.
9. Tulokset – Koko maa (1. kierros) 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 26.5.2017.
10. Tulokset – Koko maa (2. kierros) 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 26.5.2017.
11. Vaalit.fi - Äänioikeutettujen lukumäärätilastot 20.1.2012 kello 10:45. Oikeusministeriö. Viitattu 22.1.2012.
12. Vaalit.fi - Koko maan tulos 22.1.2012 Klo 22:44. Oikeusministeriö. Viitattu 22.1.2012.
13. Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 9.2.2012.
14. Matalin äänestysprosentti sitten vuoden 1950 Yle 5.2.2012. Viitattu 9.2.2012.
15. Presidentinvaaleissa hylättyjen äänien ennätys (Arkistoitu – Internet Archive) HS 6.2.2012. Viitattu 9.2.2012.
16. Ehdokasesittely - Pekka Haavisto 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
17. Haavisto2012.fi - Pekka Haaviston uudenvuodenpuhe haavisto2012.fi. 31.12.2011. Viitattu 22.1.2012.
18. Ehdokasesittely - Timo Soini Nelonen.fi. 20.12.2011. Viitattu 4.1.2012.
19. TimoSoini.fi - Timo Soini vieraili tiistaina Lahdessa timosoini.fi. Arkistoitu 25.1.2012. Viitattu 22.1.2012.
20. Yle Lappi: Timo Soini pitää puolustusleikkauksia teurastuksena areena.Yle.fi. Viitattu 22.1.2012.^{[vanhentunut linkki]}
21. Ehdokasesittely - Paavo Väyrynen 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
22. Presidenttinä vastustan tiukasti keskittämispolitiikkaa 6.1.2012. Vayrynen.com. Viitattu 15.1.2012.
23. Kymmenen tuhannen Väyrys-mukin haamuraja lähestyy 10.1.2012. Yle.fi. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 15.1.2012.
24. Heli Suominen: Väyrynen aloittaa tv-mainoskampanjan Helsingin Sanomat. 30.12.2011. Arkistoitu 9.1.2012. Viitattu 17.1.2012.
25. Ehdokasesittely - Paavo Lipponen 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
26. PaavoLipponen.fi - Kampanjateesit Arkistoitu 11.1.2013. Viitattu 22.1.2012.
27. Ehdokasesittely - Sauli Niinistö 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
28. Niinisto.fi - Puheeni Finlandia-talolla 22.10.2011 niinisto.fi. Arkistoitu 22.1.2012. Viitattu 22.1.2012.
29. Joonas Laitinen: Niinistö haluaa työryhmän nuorten hätään Helsingin Sanomat. 24.1.2012. Arkistoitu 26.1.2012. Viitattu 25.1.2012.
30. Ehdokasesittely - Sari Essayah 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
31. Essayah on jättänyt ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan 21.1.2012. essayah.fi. Viitattu 3.8.2023.
32. Ehdokasesittely - Eva Biaudet 20.12.2011. Nelonen.fi. Viitattu 4.1.2012.
33. Mielipideilmasto huolestuttaa Biaudet'a enemmän kuin talous Helsingin Sanomat. 22.11.2011. Arkistoitu 24.1.2012. Viitattu 21.1.2012.
34. Haaviston vaalibudjetti karttunut yksityislahjoituksilla, Väyrysen mukimyynnillä Helsingin Sanomat. 21.1.2012. Arkistoitu 23.1.2012. Viitattu 21.1.2012.
35. [archive.is/BmJG Ehdokasesittely - Paavo Arhinmäki] 20.12.2011. Nelonen.fi. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 4.1.2012. (arkistoitu)
36. Arhinmäki kampanjoi vapaudella ja tasa-arvolla Helsingin Sanomat. 16.12.2011. Viitattu 17.1.2012.
37. Arhinmäki syytti muita ehdokkaita Naton "salarakkaiksi" Helsingin Sanomat. 20.11.2011. Viitattu 17.1.2012.
38. Niinistöllä selkeä etumatka presidenttikisassa Yle. 2.2.2012.
39. MTV3 Uutisten kysely: Niinistö johtaa selvästi Mtv3 Uutiset. 1.2.2012. Arkistoitu 4.2.2012.
40. Juha-Pekka Raeste: HS-gallup näyttää yhä isoa eroa: Niinistö 64 – Haavisto 36 prosenttia. Helsingin Sanomt, 31.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 2.4.2012.
41. Timo Hakkarainen: IL-kysely: Niinistö johtaa kirkkaasti. Iltalehti, 27.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 30.1.2012.
42. Mika Koskinen: Ensimmäinen mielipidemittaus: Niinistö 65%, Haavisto 35%. Ilta-Sanomat, 25.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 27.1.2012.
43. Haavisto kakkosena Ylen presidenttimittauksessa Yle uutiset. 19.1.2012. Arkistoitu 22.1.2012.
44. Haavisto ja Väyrynen kamppailevat tiukasti kakkossijasta Helsingin Sanomat. 17.1.2012. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 17.1.2012.
45. MTV3:n vaaligallup: Väyrynen tai Haavisto matkalla toiselle kierrokselle 17.1.2012. MTV3. Arkistoitu 19.1.2012.
46. Ilta-Sanomien kysely: Väyrynen kakkosena, Haavisto hengittää niskaan Helsingin Sanomat. 14.1.2012. Arkistoitu 16.1.2012. Viitattu 14.1.2012.
47. IS: Sauli Niinistölle 49 prosentin kannatus verkkouutiset.fi. Viitattu 14.1.2012.
48. Haavisto kiri presidenttikyselyn kakkoseksi. Yle Uutiset, 5.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 8.1.2012.
49. Juha Keskinen: Väyrynen kiilasi kakkoseksi. Iltalehti, 5.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 9.1.2012.
50. Marjo Ollikainen: Haaviston kannatus nousussa. Helsingin Sanomat, 3.1.2012. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 3.1.2012.
51. Ilta-Sanomat: Niinistö on edelleen selvä suosikki presidentiksi 23.12.2011. Yle. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 23.12.2011.
52. Pekka Kinnunen: Niinistön ylivoima kaventuu Yle Uutiset. 15.12.2011. Arkistoitu 10.1.2012.
53. Marko Junkkari: Niinistön etumatka pitää edelleen. Helsingin Sanomat, 17.12.2011. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 9.1.2012.
54. Marko Junkkari: Lipposen kannatus jumiutunut seitsemään prosenttiin. Helsingin Sanomat, 29.11.2011.
55. Juha Keskinen: IL-presidenttigallup: Niinistö ylivoimainen!. Iltalehti, 2.12.2011. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 3.12.2011.
56. Hopeasta tiukka kisa, Niinistö ylivoimainen 18.11.2011. Yle Uutiset. Arkistoitu 1.12.2011. Viitattu 18.11.2011.
57. Väyrysen kannatus ampaisi nousuun 15.11.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.11.2011.
58. MTV3:n kysely: Niinistö edelleen ylivoimainen presidenttisuosikki, muut kaukana takana 9.11.2011. Mtv3. Arkistoitu 10.11.2011.
59. HS-gallup: Niinistö yhä ylivoimainen suosikki presidentiksi 18.10.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 20.11.2011.
60. Tommi Parkkonen: IL-presidenttigallup: "Vauhti ei riitä". Iltalehti, 1.10.2011. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 1.10.2011.
61. Niinistö lähtee presidenttiehdokkaaksi HS.fi. Arkistoitu 1.7.2011. Viitattu 28.6.2011.
62. Niinistö ja Biaudet valittiin presidenttiehdokkaiksi Yle uutiset. 22.10.2011.. Arkistoitu 23.10.2011. Viitattu 22.10.2011.
63. Pirjo Kukko-Liedes: Stubb haluaa Niinistön presidentiksi Kaleva.plus. 1.11.2008. Viitattu 1.11.2008.
64. Laatikainen: Ollilasta keskustan ja kokoomuksen yhteinen presidenttiehdokas Yle. 11.6.2010. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 11.6.2010.
65. Lipponen presidenttikisaan Yle. 11.8.2011. Viitattu 11.8.2011.
66. Paavo Lipponen voitti SDP:n esivaalin selvästi Demari. 13.9.2011. Viitattu 28.2.2015.
67. Paavo Lipponen presidenttiehdokkaaksi Demari.fi. 8.10.2011. Uutispäivä Demari. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 9.10.2011.
68. Vuosaaren demarit
69. Mitro Repo halutaan ehdolle Sdp:n presidenttiehdokkaaksi Hs.fi. 20.6.2011.
70. Arno Rydman: Maria Guzenina-Richardsonia esitetty presidenttiehdokkaaksi Verkkouutiset.fi. 13.6.2011.
71. Ilkka Kantola ei vetäydy ehdokaskisasta Lipposen tieltä HS. 11.8.2011. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 11.8.2011.
72. Vappu Kaarenoja: Heinäluoma tukee todennäköisesti Lipposta esivaalissa HS.fi. 15.8.2011. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.8.2011.
73. Liisa Jaakonsaari ei asetu ehdolle Sdp:n presidenttikisaan HS.fi. 15.8.2011. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.8.2011.
74. Heinäluoma tarjoaa Suvi-Anne Siimestä Sdp:n presidenttiehdokkaaksi HS.fi. 24.5.2008. Viitattu 27.5.2008.
75. Heinäluoman Siimes-ehdotus ei innosta demarien eturiviä HS.fi. 24.5.2008. Viitattu 7.3.2009.
76. Erkki Liikanen haluaa jatkaa Suomen Pankissa IS.fi. 7.3.2009. Viitattu 7.3.2009.
77. Tuomioja: Ei ikinä presidenttiehdokkaaksi HS.fi. 25.5.2008. Arkistoitu 26.5.2008. Viitattu 27.5.2008.
78. Lehtinen vetäytyy presidenttikisasta Yle. 11.8.2011. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 11.8.2011.
79. Maiju Majamaa: Yllätysnimi: Voisiko tämä mies olla SDP:n presidenttiehdokas? Ilta-Sanomat. 13.5.2011. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 18.6.2011.
80. Soini haluaa presidentiksi mtvuutiset.fi. 23.11.2009. Arkistoitu 26.11.2009. Viitattu 26.11.2009.
81. Soini lähtee presidenttikisaan yle.fi. 24.9.2011. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 24.9.2011.
82. Soini yksimielisesti perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 15.10.2011. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 15.10.2011.
83. Puoluehallitus esittää Paavo Väyrystä Keskustan presidenttiehdokkaaksi 9.9.2011. Keskusta. Viitattu 13.9.2011.
84. Paavo Väyrysestä keskustan presidenttiehdokas HS. 9.9.2011. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 10.9.2011.
85. Väyrynen: Minulla on erinomaiset mahdollisuudet nousta presidentiksi Hs.fi. 11.8.2011. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 11..2011.
86. Paavo Väyrynen pyrkii presidenttiehdokkaaksi HS. 22.3.2011. Arkistoitu 25.3.2011. Viitattu 19.5.2011.
87. Keskustan Korhonen tarjoaa Jäätteenmäkeä presidentiksi HS.fi. 1.5.2009. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 8.6.2009.
88. Yllätysnimi pulpahti presidenttipeliin uusisuomi.fi. 30.10.2009. Arkistoitu 31.10.2009. Viitattu 31.10.2009.
89. Keskusta kohotti kunnallisvaali-huumaa pikkujouluristeilyllä Turun Sanomat. 10.12.2007. Viitattu 7.3.2009.
90. Jäätteenmäkeä tyrkitään presidentiksi HS.fi. 2.2.2009. Arkistoitu 8.3.2009. Viitattu 7.3.2009.
91. Vanhanen haluaa naisen keskustan presidenttiehdokkaaksi HS.fi. 1.5.2009. Viitattu 8.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}
92. Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi YLE uutiset. 29.8.2011. Arkistoitu 28.4.2015. Viitattu 7.4.2015.
93. Vanhanen ei tähtää enää presidentiksi HS.fi. 25.1.2009. Arkistoitu 29.1.2009. Viitattu 7.3.2009.
94. Maakuntalehdet: Kiviniemi ei lähde presidenttikisaan hs.fi. 3.9.2010. Arkistoitu 8.9.2010. Viitattu 31.10.2010.
95. Kääriäinen ei pyri presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 15.8.2011. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 15.8.2011.
96. Rehn ei ole ajatellut presidenttiehdokkuutta Verkkoapila. 8.5.2010. Viitattu 11.6.2010.
97. Olli Rehn ei pyri keskustan presidenttiehdokkaaksi Yle. 21.8.2010. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 24.8.2010.
98. Anttila ei tavoittele presidenttiehdokkuutta Yle. 24.8.2011. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 24.8.2011.
99. Arhinmäki vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi Yle. 20.11.2011. Arkistoitu 2.2.2019. Viitattu 20.11.2011.
100. Tuula Kärki: Presidenttiehdokkaaksi yhteiskunnassa nousevaa vihaa vastaan Kansan Uutiset. 18.11.2011. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 20.11.2011.
101. Tieto vasemmistoliitosta: Paavo Arhinmäki presidenttikisaan Suomen Kuvalehti. Arkistoitu 31.12.2013.
102. Lapintie: Vasemmistoliitto ei tarvitse omaa presidenttiehdokasta Yle. 10.10.2011.. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 13.10.2011.
103. Eva Biaudet mukaan presidenttikisaan hs.fi. 30.10.2009. Viitattu 30.8.2011.^{[vanhentunut linkki]}
104. Lähteekö Rehn vai Biaudet presidenttiehdokkaaksi? Hs.fi. 29.8.2011. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 29.8.2011.
105. Haavisto taputettiin presidenttiehdokkaaksi Yle.fi. 11.6.2011, päivitetty 11.30. Yle Uutiset. Arkistoitu 14.6.2011. Viitattu 11.6.2011.
106. Pekka Haavistoa esitetään vihreiden presidenttiehdokkaaksi hs.fi. 16.5.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 20.6.2009. Viitattu 25.1.2012.
107. Hellevi Mauno: Sari Essayah Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi IS. 31.10.2011, päivitetty 16.13. Iltasanomat.fi. Arkistoitu 1.11.2011. Viitattu 31.10.2011.
108. Köyhien asialla -puolue Köyhien asialla. joulukuu 2011. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 12.12.2011.
109. Petri Kaivannon uudenvuodenpuhe 30.12.2010 dailymotion.com. 30.12.2010. Viitattu 30.12.2010.
110. Piraattipuolue pyrkii presidenttikilpaan Piraattipuolue. 6.5.2011. Arkistoitu 9.5.2011. Viitattu 6.5.2011.
111. Piraattien presidenttihaaveet tyssäsivät kankeaan byrokratiaan Piraattipuolue. 4.7.2011. Arkistoitu 5.7.2011. Viitattu 4.7.2011.
112. Pekka Hallberg lähdössä mukaan presidenttikilpaan Karjalainen. 20.9.2011. Viitattu 21.9.2011.^{[vanhentunut linkki]}
113. Pekka Hallberg vetäytyi presidenttikisasta HS.fi. 25.10.2011. Arkistoitu 27.10.2011. Viitattu 25.10.2011.
114. Jessica Aro: Journalistin vaalitarkkailija: Vaalijutut epäreiluja. Journalisti, 2012, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
115. +50% – Presidentinvaaleissa tehtiin jo ennätys UusiSuomi.
116. Nuorisovaalien tulos selvä: Toiselle kierrokselle Niinistö ja Soini, IL iltalehti.fi.
117. Niinistö voitti nuorisovaalit Soinia vastaan 1.2.2012. Yle. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 6.2.2012.
118. Ennakkoäänestyskuoret eivät pysy kiinni Yle. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 17.1.2012.
119. Ennakkoäänestyskuoret eivät pysy kiinni Julkaisu = Uutisaalto uutisaalto.fi. Arkistoitu 31.12.2013.

Aiheesta muualla

• Presidentinvaali 22.1.2012 tulokset Oikeusministeriö

Ennakkoäänestyspaikat

• Listana ulkomailla
• Listana kotimaassa

Presidenttikyselyt

• Jämsän kirjasto Presidenttiehdokkaiden kirjasuositukset
• NUORGAM ry Presidenttiehdokkaiden musiikkisuositukset