Burka

Burka (arab. برقع‎, burquʿ, burqaʿ), burkha tai burqa, Afganistanissa pers. ‏چادر‎, tšādor; chador tai chadari), on musliminaisten käyttämä kankainen kaapu, joka peittää koko vartalon kasvoineen. Sitä käytetään pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa. Tavallisesti burka on sininen, mutta myös muun värisiä löytyy. Burkan käyttöä perustellaan islamilaisen lain vaatimuksilla. Suurin osa maailman musliminaisista ei kuitenkaan käytä burkaa vaan vähemmän peittävää hijabia tai niqabia.

Kaksi burkaan pukeutunutta afgaaninaista kesäkuussa 2005.

Ostoksilla burka yllä.

Burkia myyvä kauppa Kabulissa

Ennen talibanhallintoa burkaa käytettiin harvoin Afganistanissa. Talibanin otettua vallan vaadittiin naisilta burkan käyttöä kaikilla julkisilla paikoilla. Myös talibanien hallinnon väliaikaisesti kaaduttua monet naiset pukeutuivat burkaan oman turvallisuutensa tähden.

Teologiset perustelut

Muslimit perustelevat huivin käyttöä tavallisesti Koraanin määräyksillä,^[1] mutta tarkalleen ottaen kyse on tällöin puhetavasta. Muslimit eivät itse hae šariaa koskevia ohjeita Koraanista, vaan saavat ne uskonoppineilta ja imaameilta.^[2] Islam jopa kieltää maallikkoa itse tulkitsemasta Koraania. Islamin uskonnolle keskeisessä niin sanotussa kuuden kirjan kokoelmassa kerrotaan profeetta Muhammedin serkun Abd Allah ibn Abbaksen kuulleen Jumalan lähettilään sanovan: ”Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen.”^[3]

Koraani

Koraani ei anna tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.^[4] Siihen kuitenkin viitataan Valon suurassa 24 ja Ryhmien suurassa 33. Jakeessa 24:31 naisia kehotetaan peittämään (eri käännösten mukaan) joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla.^[5]

»Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.(...)»
(Koraani 24:31, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Säkeiden kielitieteellisestä tulkinnasta on kiistelty. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Christoph Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. ^[6] Seuraava kohta on kuitenkin selvempi:

»Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi. (...)»
(Koraani 33:59, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Teologinen tulkinta

Peittävän pukeutumisen teologiset perustelut löytyvät islamilaisesta šarialainsäädännöstä. Vuonna 1991 julkaistu šaria-käsikirja Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa useimpien uskonoppineiden joitakin hanafeja lukuun ottamatta katsovan, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot.^[7] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.^[8]

Varhaisemman tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi on pakko käyttää huivia.^[9]

Muslimien asenteet

Osa islaminuskoisista naisista käyttää huivia vapaaehtoisesti, koska haluaa noudattaa uskonnon vaatimuksia ^[1], toiset tekevät sen pakosta.^[10] Huivia paljon peittävämmän burkan ja niqabin käytön vapaaehtoisuuden aste ei ole tiedossa. Eräiden muslimiyhteisöjen, kuten Suomen tataarien, mielestä riittää, että muslimi pukeutuu yhteiskunnan yleisten normien mukaisesti.^[11]

PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemä laaja kansainvälinen kysely selvitti, miten muslimit eri puolilla maailmaa suhtautuivat šarian vaatimaan peittävään vaatetukseen. Siinä ei kysytty burkan tai niqabin käytöstä vaan saako nainen itse päättää, käyttääkö islamilaista huivia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain alle puolet (40 %) kannatti naisten oikeutta päättää huivin käytöstä. Kannatus nousi puoleen (53-56 %) Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa. Yleisintä itsemääräämisen kannatus oli Itä-Euroopan maissa (88 %)^[12]

Burkan ja niqabin kieltäminen

Maat, joissa on burka-kielto. Kuva vuodelta 2025.

Burka on kielletty muutamissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoteen 2018 mennessä osittainen kielto oli voimassa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa, Bulgariassa ja Kanadan ranskankielisessä provinssissa Quebecissä. Myös kourallinen Afrikan maita on kieltänyt kasvot peittävät hunnut ehkäistäkseen terrori-iskuja.^[13]

• Burka kiellettiin Belgiassa 2010. Laki kielsi kaiken tunnistamista vaikeuttavan pukeutumisen, mikä tarkoitti kasvojen peittämistä. Tavallista islamilaista huntua ei kielletty.^[14]
• Burka kiellettiin muutamissa Espanjan kaupungeissa vuonna 2010.^[15]

• Burka kiellettiin Ranskassa naisia alistavana ja maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana 2011. Burkan käyttäjä saa 150 euron sakon, mutta käyttöön yllyttänyt jopa 30 000 euron sakon. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että Ranskan päätös rikkoi ihmisoikeuksia.^[16]
• Itävallassa tuli voimaan burkakielto 2017.^[17]
• Norja kielsi burkat oppilaitoksissa ja päivähoitopaikoissa 2018.^[18]
• Tanska kielsi burkat ja niqabit 2018. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat kiellon rikkomukseksi naisten oikeuksia vastaan.^[13]
• Hollanti kielsi kasvoja peittävän asusteiden käytön vuodesta 2019 lähtien. Lain mukaan kaikki kasvot peittävät vaatteet ovat kiellettyjä julkisissa rakennuksissa, mutta ei esimerkiksi kaduilla.^[19][20]
• Sveitsi hyväksyi kansanäänestyksessä burkakiellon vuonna 2021. Kiellon vastustajat pitivät ehdotusta sekä rasistisena että seksistisenä.^[21]

Keskustelua aiheesta

Burkan ja niqabin kieltäminen on kohdannut kiellon hyväksyneissäkin maissa poliittista vastarintaa. Tämän takia kielto on muotoiltu yleisemmin eli yleensä on kielletty kaikenlainen kasvojen peittäminen. Länsimaissa burkan ja niqabin kieltoa ovat muslimien ohella vastustaneet ihmisoikeusjärjestöt. Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta toteaa, että ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat yksiselitteisesti tuominneet Belgian antaman burkakiellon. Hänen mukaansa naiset käyttävät burkaa yleensä omasta tahdostaan. Sen sijaan burkan vastustamiseen osallistuvat lähinnä keski-iän ylittäneet miehet.^[22]

Katso myös

• Abaya
• Hijab
• Niqab – kasvot peittävä huntu
• Pukeutumiskielto
• Islam ja naiset