suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Ville Tapani Tavio (s. 25. kesäkuuta 1984 Lappeenranta) on suomalainen juristi ja perussuomalainen poliitikko. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien ja Orpon hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuodesta 2023 lähtien. Aiemmin hän on toiminut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2019–2023.
| Ville Tavio | |
|---|---|
.jpg) Tavio lokakuussa 2023. |
|
| Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Ville Skinnari |
| Kansanedustaja | |
|
22.4.2015–
|
|
| Ryhmä/puolue | Perussuomalaisten eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Varsinais-Suomi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1984 Lappeenranta |
| Asuinpaikka | Turku |
| Ammatti | juristi |
| Puoliso | Erika Tavio (v. 2024)[1] |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | perussuomalaiset |
| Koulutus | oikeustieteiden maisteri (2012) |
| Tutkinnot | Turun yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Tavio syntyi Lappeenrannassa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Naantalissa ja Turussa. Hän valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 ja suoritti opintojensa aikana myös taloustieteen sivuopintoja Thaimaassa. Valmistumisen jälkeen hän perusti oikeudenkäynteihin erikoistuneen lakitoimiston Tavio Law'n. Myös hänen isänsä ja isoisänsä ovat olleet juristeja. Hän on työskennellyt myös vanginvartijana, ahtaajana, maalarina ja kahvilatyöntekijänä.[2][3]
Tavio liittyi perussuomalaisten jäseneksi vuonna 2012.[4] Hän on toiminut Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry:n varapuheenjohtajana.[5][6]
Tavio valittin kaupunginvaltuutetuksi Turun kaupunginvaltuustoon ensi kertaa vuoden 2012 kuntavaaleissa. Hän on myös ollut perussuomalaisten Turun kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja[7] ja Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsen[8]. Vuonna 2023 Tavio pyysi eroa kaupunginvaltuuston jäsenyydestään tultuaan nimitetyksi ministeriksi ja muutettuaan perheineen Naantaliin.[9] Tavio valittiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäseneksi vuoden 2022 aluevaaleissa.[10]
Tavio valittiin ensi kertaa kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vaalikaudella hän toimi lakivaliokunnan jäsenenä, suuren valiokunnan jäsenenä ja varajäsenenä, perustuslakivaliokunnan varajäsenenä sekä vuodesta 2017 alkaen perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana.[11]
Tavio valittiin uudelleen kansanedustajaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Samana vuonna hänet valittiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi voitettuaan äänestyksessä edellisen puheenjohtajan Leena Meren äänin 21–18.[12] Tavio toimi vaalikaudella myös ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä.[11] Vuonna 2021 Tavio toivoi Riikka Purran asettuvan ehdokkaaksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja kertoi itse harkitsevansa ehdokkuutta, jos Purra ei lähtisi puheenjohtajakisaan.[13]
Tavio valittiin kolmannelle kaudelle kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Hän ei hakenut jatkokautta eduskuntaryhmän puheenjohtajana.[14]
Tavio nimitettiin Orpon hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi 20. kesäkuuta 2023.[15] Ministerinä Tavio on vastannut muun muassa hallituksen sopimista yli miljardin euron leikkauksista kehitysapuun[16] sekä vuonna 2024 julkaistun kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon laatimisesta[17].
Tammikuussa 2024 Tavio päätti keskeyttää Suomen rahoituksen YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle johtuen Israelin esittämistä syytöksistä järjestön työntekijöiden kytköksistä Hamasiin.[18] Rahoitusta jatkettiin saman vuoden maaliskuusta alkaen.[19]
Elokuussa 2024 uutisoitiin ministeriölähteiden perusteella, että Tavio on ministerinä kieltänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kirjoittamisen virallisissa puheissaan[20] ja että hänen linjanvetonsa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa ovat herättäneen huolta ulkoministeriön sisällä Suomen linjan muuttumisesta[21]. Tavion erityisavustaja Janna Rantanen kuitenkin kiisti tietävänsä tällaisesta ohjeistuksesta ja kertoi Tavion maininneen seksuaalivähemmistöt Thaimaassa pitämässään puheessa.[22] Syyskuussa 2024 MTV Uutiset kertoi virkamieslähteiden perusteella Tavion päättäneen, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvään tasa-arvoliittoumaan, jossa olivat mukana muun muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Iso-Britannia ja Yhdysvallat, koska sen on tarkoitus edistää myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa. Tavion mukaan päätöksessä oli kyse painopistevalinnasta.[23] SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kertoivat esittävänsä Taviolle päätöksen johdosta epäluottamuslausetta.[24] Tasavallan presidentti Alexander Stubb arvosteli sitä, ettei ulkoministeriö ollut ilmoittanut asiasta hänelle, ja kertoi keskustelevansa pääministeri Petteri Orpon kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisesta.[25]
Ensimmäisen eduskuntavaalikampanjansa aikana Tavio kirjoitti vuonna 2015 oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa Vastuullisempi maahanmuuttopolitiikka -ohjelma – 10 maahanmuuton ongelmaa ja ratkaisua. Ohjelmassaan Tavio kertoi tavoitteensa olevan, että maahanmuutto pidetään sellaisella tasolla ja luonteeltaan sellaisena, että se ei aiheuta uhkaa kansalliselle identiteetille eikä Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.[26]
Tavion ensimmäinen lakialoite koski rikoslain 2. luvun muuttamista, ja Tavio itse kutsui aloitteessa esitettyä muutosideaa "karkotusautomaatiksi".[27] Tavio esitti, että ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään ja karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä.[28]
Tavio jätti 25. lokakuuta 2018 eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi.[29]
Vuonna 2019 Tavio esitti toiveen vainottujen kristittyjen asettamisesta etusijalle, jos turvapaikkajärjestelmän ja pakolaiskiintiön olemassaoloa jatketaan Suomessa.[30]
Tavion mielestä poliittisten päättäjien tulee kannustaa ihmisiä yrittämään ja epäonnistuneita yrittäjiä pitää kannustaa yrittämään uudelleen kokemuksestaan viisastuneena. Tavio on toivonut kesäkuussa 2016 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä henkilökohtaisen konkurssimenettelyn ottamista käyttöön Suomessa, jotta konkurssin tehneet yrittäjät eivät ajautuisi vuosikausiksi velkavankeuteen.[31]
Korkean arvonlisäveron tuoma rasitus voi Tavion mukaan olla kohtalokas monille pienyrityksille. Huhtikuussa 2016 Tavio jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kannatti yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista.[32]
Tavio kannattaa EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman työrajoitusten eli saatavuusharkinnan säilyttämistä, jota enemmistö kansanedustajista vastusti allekirjoittamalla saatavuusharkinnan poistamista koskeneen lakialoitteen vuonna 2017.[33]
Helmikuussa 2016 Tavio ja muut perussuomalaisten turkulaiset kaupunginvaltuutetut jättivät valtuustoaloitteen alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa. Aloitteessa ehdotettiin, että turkulaisoppilaat voisivat halutessaan valita toisen kielen opinnot ruotsin tilalle.[34]
Tavio vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä vuonna 2017 ja esitti silloin toiveen, että perussuomalaiset olisi puolueena vahvasti Nato-jäsenyyttä vastaan.[35]
Tavio on vastustanut valtion raideliikennetoiminnan pilkkomista osiin. Vuonna 2017 Sipilän hallitus päätti pilkkoa valtion junayhtiö VR-Yhtymän neljään osaan luopumatta kuitenkaan VR:n omistuksesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla päätettiin toteuttaa raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutus nopealla aikataululla. VR:n junat päätettiin siirtää perustettavaan uuteen kalustoyhtiöön, josta valtio antaa ne yksityisten yritysten käyttöön. VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajana Tavio vastusti näitä aikeita. Tavio varoitti, että rautateiden matkustajaliikenteessä tullaan näkemään "kermankuorintaa", jos yksityisyritykset ajavat kannattavat junareitit voittoa tehden mutta valtio ajaa hiljaisemmat kannattamattomat yhteydet tappiollisesti.[36]
Tavio on sanonut eduskunnassa, että hän kannattaa "homoparien yhtäläisiä, juridisia avio-oikeuksia". Tavio kuitenkin korosti samassa yhteydessä, että kirkolla tulee hänen mielestään olla oikeus päättää vihkimisistä.[37] Helmikuussa 2017 Tavio äänesti eduskunnassa Aito avioliitto -kansalaisaloitetta vastaan.[38] Tavio äänesti eduskuntaryhmän ryhmäpäätöksen vastaisesti ja sai toiminnastaan huomautuksen eduskuntaryhmältä.[39]
Tavio kritisoi ankarasti vuonna 2023 hyväksyttyä translakia.[21]
Vuoden 2017 alkupuolella Tavio ilmoitti kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon.[45] Tavio on naimisissa Erika Tavion (o.s. Veltheim) kanssa ja heillä on kaksi poikaa.[46]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
