Päivölän rautatieasema

Päivölän rautatieasema (ruots. Solberg järnvägsstation, lyh. Plä) on entinen rautatieliikennepaikka Inkoon Päivölässä noin 12 kilometriä Inkoon asemalta itään. Asema avattiin syyskuussa 1903 silloisen Degerbyn kunnan alueelle.^[1]

Päivölä
Solberg
Perustiedot
Lyhenne	Plä
Rataosa	Helsinki–Turku
Sijainti	60°06.7′N, 024°06.668′E
Osoite	Päivöläntie 507, 10140 Päivölä
Kunta	Inkoo (vuoteen 1944 Degerby)
Etäisyydet	Siuntio 7,6 km Tähtelä 6,1 km
Avattu	1.9.1903
Lakkautettu	2.6.1991
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Asemarakennus
Suunnittelija	Bruno Granholm
Materiaali	puu
Rakennettu	1903
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Infobox OK

Päivölän asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan samanlaisena kuin Masalan, Kelan ja Tähtelän asemarakennukset samalla rataosalla. Rakennusta laajennettiin vuonna 1910 ja sen ulkonäköä on myöhemminkin muutettu. Aseman ympärille syntyi vireä yhdyskunta, joka sai oman kansakoulun rantaradan avaamisvuonna. Päivölä oli Degerbyn kunnan ainoa rautatieasema ja sieltä oli kirkonkylään kuuden kilometrin matka. Kirkonkylästä kuljettiin kuitenkin kauemmas Siuntion asemalle, jonne oli parempi tieyhteys.^[2]

Päivölän asema siirtyi Porkkalan vuokrauksen myötä Neuvostoliitolle vuonna 1944. Päivölä sijaitsi lähellä alueen rajaa, ja sitä korvaamaan perustettiin Tyriksen seisake noin kilometri Turun suuntaan. Porkkalan palauduttua Suomelle Päivölä otettiin uudelleen käyttöön, vaikka kylä ei ollutkaan enää yhtä vilkas kuin ennen vuokrausta. Miehitys asemalla lopetettiin maaliskuun 1968 alussa, ja samalla se alennettiin seisakevaihteeksi. Myöhemmin samana vuonna aseman ratapiha purettiin yhtä sivuraidetta lukuun ottamatta.^[1]

Asemarakennuksessa toimi posti vuoteen 1991 asti, vaikka radan linjaus siirtyikin pohjoisemmaksi jo syyskuussa 1982. Rataoikaisulle ei alun perin pitänyt avata seisaketta, sillä Tyriksen seisake oli huomattavasti vilkkaampi, mutta uusi seisake avattiin kuitenkin 12.9.1982. Lopullisesti liikennepaikka lakkautettiin 2.6.1991, vaikka paikallisjunien pysähdykset oli korvattu VR:n linja-autoilla vuoden alusta lähtien.^[1]

Päivölän asemarakennus on nykyisin yksityiskäytössä.

Lähteet

1. Nummelin, Markku: Rantarata, s. 52. Kustantaja Laaksonen, 2008. ISBN 978-952-99685-8-9.
2. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 32. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muualla

• Kuva Päivölän asemasta vaunut.org -sivustolla