Alkuperäinen rautatiesilta avattiin käyttöön vuonna 1899. Se oli paraabeliristikkosilta, jossa ristikko oli raiteen alapuolella. Sillan kolme keskimmäistä jänneväliä olivat pituudeltaan 34 metriä ja niiden kummallakin puolella oli kolme 12 metriä pitkää jännettä. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1954[4]. Ristikkokannattajat korvattiin levypalkeilla, jotka olivat tuolloin Suomen pisimmät.[5]
Sillan kannattajien vaihdon teki A. Ahlstöm Oy:n Varkauden konepaja[6]. Yhdeksänaukkoisen sillan kokonaispituus on 180 metriä ja pisin jänne on 34 metriä[3], joka on Suomen rataverkon pisin ei-jatkuvan levypalkin aukko[6]. Aukko on myös Suomen rautateiden kolmanneksi pisin teräksinen levypalkkisillan aukko, sitä pidempiä ovat Saimaan kanavan ratasillan 42 metrin aukko Lappeenrannassa ja Syrjäsalmen ratasillan 45-metrinen aukko Karjalan radalla Kiteellä[3]. Syrjäsalmen silta on vuodelta 1966 ja Saimaan kanavan ratasilta vuodelta 1967[3].
Rautatiesillalla on kevylle liikenteelle tarkoitettu väylä, joka oli vuodesta 2004 suljettuna jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä. Sen puolesta nousi kansanliike, ja silta avattiin jälleen kevyelle liikenteelle levennettynä vuonna 2009.[7] Vuodesta 2018 lähtien sillan kevyen liikenteen väylällä pyöräily on ollut kielletty.
InterCity-juna Helsingistä tulossa Aurajoen sillalle lokakuussa 2012.
Rautatiesilta joudutaan purkamaan ja tilalle rakennetaan uusi silta Turun ja Kupittaan välisen rataosuuden kaksiraiteistamisen yhteydessä[8]. Uudelle sillalle ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenten väylää, joten kevyelle liikenteelle rakennetaan oma silta uuden sillan viereen[9].
Aitta, Seppo (vast. toim.):Siltojemme historia.Helsinki:Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004.ISBN951-758-446-6
Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2010, s. 25/34. (sivun numero viittaa PDF:n sivunumerointiin)Turku:Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto.Teoksen verkkoversio(pdf)(viitattu 19.6.2015).
