Luettelo matemaattisista merkeistä

Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.

Matematiikan perussymbolit

Symboli	Nimi	Selitys	Esimerkkejä
	Luetaan
	Kategoria
=	yhtäsuuruus	x = y tarkoittaa, että x ja y esittävät samaa asiaa tai arvoa.	1 + 1 = 2
	on yhtä suuri kuin
	kaikkialla
≠ <> !=	erisuuruus	x ≠ y tarkoittaa, että x ja y eivät esitä samaa asiaa tai arvoa. (Symboleita != ja <> käytetään lähinnä tietojenkäsittelytieteessä.)	1 ≠ 2
	ei ole yhtä suuri kuin, on eri suuri kuin
	kaikkialla
< > ≪ ≫	aito epäyhtälö	x < y tarkoittaa, että x on pienempi kuin y. x > y tarkoittaa, että x on suurempi kuin y. x ≪ y tarkoittaa, että x on paljon pienempi kuin y. x ≫ y tarkoittaa, että x on paljon suurempi kuin y.	3 < 4 5 > 4 0,003 ≪ 1000000
	on pienempi kuin, on suurempi kuin, on paljon pienempi kuin, on paljon suurempi kuin
	järjestysteoria
≤ ≥	epäyhtälö	x ≤ y tarkoittaa, että x on pienempi tai yhtä suuri kuin y. x ≥ y tarkoittaa, että x on suurempi tai yhtä suuri kuin y.	3 ≤ 4 ja 5 ≤ 5 5 ≥ 4 ja 5 ≥ 5
	on pienempi tai yhtä suuri kuin, on suurempi tai yhtä suuri kuin
	järjestysteoria
∝	verrannollisuus	y ∝ x tarkoittaa, että y = kx jollakin vakiolla k.	jos y = 2x, on y ∝ x
	on verrannollinen
	kaikkialla
+	yhteenlasku	4 + 6 tarkoittaa lukujen 4 ja 6 summaa.	2 + 7 = 9
	plus
	aritmetiikka
	erillinen yhdiste	A1 + A2 tarkoittaa joukkojen A1 ja A2 erillistä yhdistettä.	A1 = {1, 2, 3, 4} ∧ A2 = {2, 4, 5, 7} ⇒ A1 + A2 = {(1,1), (2,1), (3,1), (4,1), (2,2), (4,2), (5,2), (7,2)}
	joukkojen ... ja ... erillinen yhdiste
	joukko-oppi
−	vähennyslasku	9 − 4 tarkoittaa 4 vähenettynä luvusta 9.	8 − 3 = 5
	miinus
	aritmetiikka
	negatiivinen etumerkki	−3 tarkoittaa luvun 3 vastalukua.	−(−5) = 5
	vastaluku ; miinus
	aritmetiikka
	joukko-opillinen komplementti	A − B tarkoittaa niitä A:n alkioita, jotka eivät kuulu joukkoon B.	{1,2,4} − {1,3,4}  =  {2}
	miinus.
	joukko-oppi
×	kertolasku	3 × 4 tarkoittaa lukujen 3 ja 4 tuloa.	7 × 8 = 56
	kertaa
	aritmetiikka
	karteesinen tulo	X×Y tarkoittaa kaikkia järjestettyjen parien joukkoa, joiden ensimmäinen alkio kuuluu X:ään ja toinen Y:hyn.	{1,2} × {3,4} = {(1,3),(1,4),(2,3),(2,4)}
	Joukkojen ... ja ... karteesinen tulo; joukkojen ... ja ... suora tulo
	joukko-oppi
	ristitulo	u × v tarkoittaa vektorien u ja v ristituloa.	(1,2,5) × (3,4,−1) = (−22, 16, − 2)
	risti
	vektorilaskenta
·	kertolasku	3 · 4 tarkoittaa lukujen 3 ja 4 tuloa.	7 · 8 = 56
	kertaa
	aritmetiikka
	pistetulo	u · v tarkoittaa vektorien u ja v pistetulos	(1,2,5) · (3,4,−1) = 6
	piste
	vektorilaskenta
÷ ⁄	jakolasku	6 ÷ 3 tai 6 ⁄ 3 tarkoittaa 6 jaettuna 3:lla	2 ÷ 4 = 0,5 12 ⁄ 4 = 3
	jaettuna
	aritmetiikka
±	plus-miinus	6 ± 3 tarkoittaa sekä 6 + 3 että 6 - 3.	yhtälöllä x = 5 ± √4, on kaksi ratkaisua, x = 7 tai x = 3.
	plus tai miinus
	aritmetiikka
	plus-miinus	10 ± 2 tai yhtäpitävästi 10 ± 20% tarkoittaa väliä 10 − 2=8:sta 10 + 2=12:een.	Jos a = 100 ± 1 mm, on a ≥ 99 mm ja ≤ 101 mm.
	plus tai miinus
	mittaus
∓	miinus-plus	6 ± (3 ∓ 5) tarkoittaa sekä 6 + (3 - 5) että 6 - (3 + 5).	cos(x ± y) = cos(x) cos(y) ∓ sin(x) sin(y).
	miinus tai plus
	aritmetiikka
√	neliöjuuri	√x tarkoittaa epänegatiivista lukua, jonka neliö on x.	√4 = 2
	neliöjuuren päähaara, neliöjuuri
	reaaliluvut
	kompleksinen neliöjuuri	jos z = r exp(iφ) esitetään napakoordinaateissa, missä -π < φ ≤ π, on √z = √r exp(i φ/2).	√(-1) = i
	kompleksinen neliöjuuri  … neliöjuuri
	kompleksiluvut
|…|	itseisarvo	|x| tarkoittaa reaaliakselilla tai kompleksitasolla lukujen x ja 0 välistä etäisyyttä.	|3| = 3 |–5| = |5| | i | = 1 | 3 + 4i | = 5
	itseisarvo
	luvut
	Euklidinen etäisyys	|x – y| tarkoittaa x:n ja y:n euklidista etäisyyttä.	Jos x = (1,1) ja y = (4,5), |x – y| = √([1–4]2 + [1–5]2) = 5
	euklidinen etäisyys, euklidinen normi
	geometria
	Determinantti	|A| tarkoittaa neliömatriisin A determinanttia	${\displaystyle {\begin{vmatrix}1&2\\2&4\\\end{vmatrix}}=0}$
	determinantti
	Matriisilaskenta
|	jakaa	Yksi pystysuora viiva tarkoittaa tasan jakamista. a|b tarkoittaa, että a jakaa b:n.	Koska 15 = 3×5, on voimassa 3|15 ja 5|15.
	jakaa
	lukuteoria
!	kertoma	n ! on tulo 1 × 2× ... × n.	4! = 1 × 2 × 3 × 4 = 24
	kertoma
	kombinatoriikka
T	transpoosi	Vaihtaa rivit ja sarakkeet keskenään	${\displaystyle A_{ij}=(A^{T})_{ji}}$
	transpoosi
	matriisilaskenta
~	todennäköisyysjakaumat	X ~ D, tarkoittaa satunnaismuuttujan X jakauma on D.	X ~ N(0,1), on standardinormaalijakauma
	on jakauma
	tilastotiede
	Riviekvivalenssi	A~B tarkoittaa, että B voidaan saada A:stä alkeisrivitoimituksella.	${\displaystyle {\begin{bmatrix}1&2\\2&4\\\end{bmatrix}}\sim {\begin{bmatrix}1&2\\0&0\\\end{bmatrix}}}$
	on riviekvivalentti
	Matriisilaskenta
⇒ → ⊃	implikaatio	A ⇒ B tarkoittaa, että jos A on tosi, on myös B tosi. Jos A on epätosi, B:stä ei voida sanoa tämän perusteella mitään. → voi tarkoittaa samaa kuin ⇒ tai sillä voi olla kohdassa funktio selitetty merkitys. ⊃ voi tarkoittaa samaa kuin ⇒, tai se voi tarkoittaa yläluokkaa.	x = 2  ⇒  x2 = 4 on totta, mutta x2 = 4   ⇒  x = 2 on epätotta, koska x voi olla myös −2.
	seuraa; jos … niin
	propositionaalilogiikka, Heytingin algebra
⇔ ↔	ekvivalenssi	A ⇔ B tarkoittaa, että A on tosi jos ja vain jos B on tosi	x + 5 = y +2  ⇔  x + 3 = y
	jos ja vain jos, joss
	propositionaalilogiikka
¬ ˜	looginen negaatio	Väite ¬A on tosi jos ja vain jos A on epätosi.	¬(¬A) ⇔ A x ≠ y  ⇔  ¬(x =  y)
	ei
	propositiologiikka
∧	looginen konjuktio tai kohtaa lattiisissa	Väite A ∧ B on totta jos A ja B ovat molemmat totta. Muutoin A ∧ B on epätosi. Funktioille A(x) ja B(x), A(x) ∧ B(x) tarkoittaa min(A(x), B(x)).	n < 4  ∧  n >2  ⇔  n = 3 kun n on luonnollinen luku.
	ja; min
	propositiologiikka, lattiisiteoria
	potenssi	6^4 tarkoittaa 6 potenssiin 4	6 ^ 4 = 1296
∨	looginen disjunktio tai yhdiste lattiisissa	Väite A ∨ B on totta jos ainakin toinen A tai B on totta, epätotta jos molemmat epätosia. Funktioille A(x) ja B(x), A(x) ∨ B(x) tarkoittaa max(A(x), B(x)).	n ≥ 4  ∨  n ≤ 2  ⇔ n ≠ 3 kun n on luonnollinen luku.
	tai; max
	propositiologiikka, lattiisiteoria
⊕ ⊻	eksklusiivinen tai	Väite A ⊕ B on tosi kun joko A tai B, mutta ei molemmat, ovat tosia. A ⊻ B tarkoittaa samaa asiaa.	(¬A) ⊕ A on aina tosi, A ⊕ A on aina epätosi.
	xor
	propositionaalilogiikka, Boolen algebra
	suora summa	Suora summa on tapa yhdistää useita objekteja yhdeksi yleiseksi objektiksi. Suoran summan merkintä on ⊕, merkintää ⊻ käytetään vain logiikassa.	Vektoriavaruuksille U, V ja W pätee: U = V ⊕ W ⇔ (U = V + W) ∧ (V ∩ W = ∅)
	suora summa
	abstrakti algebra
∀	universaalikvanttori	∀ x: P(x) tarkoittaa, että P(x) on voimassa kaikilla x.	∀ n ∈ ℕ: n2 ≥ n.
	kaikilla, jokaisella
	predikaattilogiikka
∃	olemassaolokvanttori	∃ x: P(x) tarkoittaa, että on olemassa ainakin yksi x jolle P(x) on tosi.	∃ n ∈ ℕ: n on parillinen.
	on olemassa
	predikaattilogiikka
∃!	yksikäsitteisyyskvanttori	∃! x: P(x) tarkoittaa, että on olemassa täsmälleen yksi x jolle P(x) on tosi.	∃! n ∈ ℕ: n + 5 = 2n.
	on olemassa täsmälleen yksi
	predikaattilogiikka
:= ≡ :⇔	määritelmä	x := y tai x ≡ y tarkoittaa, että x on määritelmän mukaan y (jotkut käyttävät merkkiä ≡ kongruenssi). P :⇔ Q tarkoittaa, että P on määritelmän mukaan loogisesti ekvivalentti Q:n kanssa.	${\displaystyle cosh(x):={\frac {1}{2}}(e^{x}+e^{-x})}$ A xor B :⇔ (A ∨ B) ∧ ¬(A ∧ B)
	on määritelmän mukaan
	kaikkialla
≅	yhtenevä	△ABC ≅ △DEF tarkoittaa, että kolmio ABC on yhtenevä kolmion DEF kanssa.
	on yhtenevä
	geometria
≡	kongruenssirelaatio	a ≡ b (mod n) tarkoittaa, että a − b on jaollinen n:llä (${\displaystyle 0\leq b<n}$)	13 ≡ 3 (mod 5)
	... on kongruentti ... modulo ...
	modulaariaritmetiikka
{ , }	joukkosulkeet	{a,b,c} tarkoittaa joukkoa, jonka alkiot ovat a, b ja c.	ℕ = { 1, 2, 3, …}
	joukko …
	joukko-oppi
{ : } { | }	joukko ja ehto mitkä alkiot kuuluvat joukkoon	{x : P(x)} tarkoittaa niitä x joille P(x) on tosi. {x | P(x)} on sama kuin{x : P(x)}.	{n ∈ ℕ : n2 < 20} = { 1, 2, 3, 4}
	joukko … jolle
	joukko-oppi
∅ { }	tyhjä joukko	∅ tarkoittaa joukkoa, jossa ei ole yhtään alkiota. { } tarkoittaa samaa.	{n ∈ ℕ : 1 < n2 < 4} = ∅
	tyhjä joukko
	joukko-oppi
∈ ∉	joukkoon kuuluvuus relaatio	a ∈ S tarkoittaa, että a on S:n alkio S; a ∉ S tarkoittaa, että a ei kuulu S:ään.	(1/2)−1 ∈ ℕ 2−1 ∉ ℕ
	kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon
	kaikkialla, joukko-oppi
⊆ ⊂	osajoukko	(subset) A ⊆ B tarkoittaa, että jokainen A:n alkio on myös B:n alkio. (aito osajoukko) A ⊂ B tarkoittaa A ⊆ B mutta A ≠ B. (Jotkut matemaatikot eivät tee eroa symbolien ⊂ ja ⊆ välillä.)	(A ∩ B) ⊆ A ℕ ⊂ ℚ ℚ ⊂ ℝ
	on osajoukko
	joukko-oppi
⊇ ⊃	yläjoukko	A ⊇ B tarkoittaa, että jokainen B:n alkio on myös A:n alkio. A ⊃ B tarkoittaa, että A ⊇ B mutta A ≠ B. (Jotkut matemaatikot eivät tee eroa symbolien ⊃ ja ⊇ välillä.)	(A ∪ B) ⊇ B ℝ ⊃ ℚ
	on yläjoukko
	joukko-oppi
∪	joukko-opillinen yhdiste	eksklusiivinen A ∪ B tarkoittaa joukkoa, joka sisältää kaikki A:n alkiot tai kaikki B:n alkiot, mutta ei molempia. "A tai B, mutta ei molempia." inklusiivinen A ∪ B tarkoittaa joukkoa, joka sisältää kaikki A:n alkiot, kaikki B:n alkiot tai kaikki molempien joukkojen alkiot. "A tai B tai molemmat".	A ⊆ B  ⇔  (A ∪ B) = B (inclusive)
	joukkojen … ja … yhdiste
	joukko-oppi
∩	joukko-opillinen leikkaus	A ∩ B koostuu niistä alkioista, jotka sisältyvät sekä A:han että B:hen.	{x ∈ ℝ : x2 = 1} ∩ ℕ = {1}
	leikkaa
	joukko-oppi
${\displaystyle \Delta }$	symmetrinen erotus	${\displaystyle A\Delta B}$ tarkoittaa joukkoa, jonka kukin alkio kuuluu täsmälleen toiseen joukoista A ja B.	{1,5,6,8} ${\displaystyle \Delta }$ {2,5,8} = {1,2,6}
	symmetrinen erotus
	joukko-oppi
∖	joukko-opillinen komplementti	A ∖ B tarkoittaa joukkoa, joka koostuu niistä A:n alkioista, jotka eivät kuulu B:hen.	{1,2,3,4} ∖ {3,4,5,6} = {1,2}
	miinus
	joukko-oppi
( )	funktion parametrit	f(x) tarkoittaa funktion f arvoa kohdassa x.	Jos f(x) := x2, on f(3) = 32 = 9.
	joukko-oppi
	Laskujärjestyksen muuttaminen	Sulkeet lasketaan järjestyksessä sisimmästä uloinpaan.	(8/4)/2 = 2/2 = 1, but 8/(4/2) = 8/2 = 4.
	sulkeet
	kaikkialla
f:X→Y	funktionuoli	f: X → Y tarkoittaa funktiota f, joka kuvaa joukon X joukolle Y.	Määritellään f: ℤ → ℕ asettamalla f(x) := x2.
	joukolta … joukolle …
	joukko-oppi,tyyppiteoria
o	yhdistetty funktio	fog on funktio, jolle (fog)(x) = f(g(x)).	jos f(x) := 2x, ja g(x) := x + 3, on (fog)(x) = 2(x + 3).
	yhdiste
	joukko-oppi
ℕ N	Luonnolliset luvut	N tarkoittaa määritelmästä riippuen joukkoa { 1, 2, 3, ...} tai joukkoa { 0, 1, 2, ...}.	ℕ = {|a| : a ∈ ℤ, a ≠
	N
	luvut
ℤ Z	kokonaisluvut	ℤ on joukko {..., −3, −2, −1, 0, 1, 2, 3, ...} ja ℤ+ on joukko {1, 2, 3, ...} .	ℤ = {p, -p : p ∈ ℕ} ∪ {0}
	Z
	luvut
ℚ Q	rationaaliluvut	ℚ tarkoittaa joukkoa {p/q : p ∈ ℤ, q ∈ ℤ+}.	3,14000... ∈ ℚ π ∉ ℚ
	Q
	luvut
ℝ R	reaaliluvut	ℝ tarkoittaa reaalilukujen joukkoa.	π ∈ ℝ √(−1) ∉ ℝ
	R
	luvut
ℂ C	kompleksiluvut	ℂ means {a + b i : a,b ∈ ℝ}.	i = √(−1) ∈ ℂ
	C
	luvut
	mielivaltainen vakio	C voi olla mikä tahansa luku, jota ei ole yleensä kiinnitetty. Esiintyy usein integraaleja laskettaessa.	jos f(x) = 6x² + 4x, on F(x) = 2x³ + 2x² + C, missä F'(x) = f(x)
	C
	integraalilaskenta
𝕂 K	reaali- tai kompleksilukujen joukko	K tarkoittaa usein, että tulos on voimassa sekä reaali- että kompleksiluvuille.	${\displaystyle x^{2}\in \mathbb {C} \,\forall x\in \mathbb {K} }$ koska ${\displaystyle x^{2}\in \mathbb {C} \,\forall x\in \mathbb {R} }$ ja ${\displaystyle x^{2}\in \mathbb {C} \,\forall x\in \mathbb {C} }$.
	K
	lineaarialgebra
∞	ääretön	∞ on laajennetun reaaliakselin alkio, joka on suurempi kuin mikä tahansa reaaliluku. Esiintyy usein raja-arvoja laskettaessa.	limx→0 1/|x| = ∞
	ääretön
	luvut
||…||	normi	|| x || on normiavaruuden alkion x normi.	|| x  + y || ≤  || x ||  +  || y ||
	normi pituus
	lineaarialgebra
∑	summaus	${\displaystyle \sum _{k=1}^{n}{a_{k}}}$ tarkoittaa a1 + a2 + … + an.	${\displaystyle \sum _{k=1}^{4}{k^{2}}}$ = 12 + 22 + 32 + 42  = 1 + 4 + 9 + 16 = 30
	summa yli …
	aritmetiikka
∏	tulo	${\displaystyle \prod _{k=1}^{n}a_{k}}$ tarkoittaa tuloa a1a2···an.	${\displaystyle \prod _{k=1}^{4}(k+2)}$ = (1+2)(2+2)(3+2)(4+2) = 3 × 4 × 5 × 6 = 360
	tulo yli …
	aritmetiikka
	Karteesinen tulo	${\displaystyle \prod _{i=0}^{n}{Y_{i}}}$ tarkoittaa kaikkia (n+1)-jonoja (y0, …, yn).	${\displaystyle \prod _{n=1}^{3}{\mathbb {R} }=\mathbb {R} \times \mathbb {R} \times \mathbb {R} =\mathbb {R} ^{3}}$
	karteesinen tulo, suora tulo
	joukko-oppi
∐	erillinen yhdiste
	erillinen yhdiste
	kategoriateoria
′ •	derivaatta	f ′(x) on funktion f derivaatta kohdassa x, eli f:n tangentin kulmakerroin kohdassa x. Siis ${\displaystyle {\dot {x}}(t)={\frac {\partial }{\partial t}}x(t)}$.	Jos f(x) := x2, on f ′(x) = 2x
	… pilkku derivaatta
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∫	määräämätön integraali tai antiderivaatta	∫ f(x) dx tarkoittaa funktiota, jonka derivaatta on f.	∫x2 dx = x3/3 + C
	määräämätön integraali antiderivaatta
	differentiaali- ja integraalilaskenta
	määrätty integraali	∫ab f(x) dx tarkoittaa etumerkillä varustettua funktion kuvaajan ja x-akselin rajaamaa pinta-alaa välillä a≤x≤b.	∫0b x2  dx = b3/3;
	integraali
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∇	gradientti	∇f (x1, …, xn) on f:n osittaisderivaatoista muodostettu vektori (∂f / ∂x1, …, ∂f / ∂xn).	Jos f (x,y,z) := 3xy + z², on ∇f = (3y, 3x, 2z)
	del, nabla, gradientti
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∂	osittaisderivaatta	Jos f (x1, …, xn), on ∂f/∂xi f:n derivaatta muuttujan xi suhteen. Muita muuttujia käsitellään derivoitaessa vakioina.	Jos f(x,y) := x2y, on ∂f/∂x = 2xy
	osittaisderivaatta, d
	differentiaali- ja integraalilaskenta
	reuna	∂M tarkoittaa M:n reunaa	∂{x : ||x|| ≤ 2} = {x : ||x|| = 2}
	reuna
	topologia
⊥	kohtisuoruus	x ⊥ y tarkoittaa, että x on kohtisuorassa y:hyn nähden tai yleisemmin, x on ortogonaalinen y:n kanssa.	Jos l ⊥ m ja m ⊥ n, on l || n.
	on kohtisuorassa
	geometria
	pienin alkio	x = ⊥ tarkoittaa, että x on pienin alkio.	∀x : x ∧ ⊥ = ⊥
	pienin alkio
	lattiisiteoria
||	yhdensuuntaisuus	x || y tarkoittaa, että x ja y ovat yhdensuuntaisia.	Jos l || m ja m ⊥ n, on l ⊥ n.
	on yhdensuuntainen
	geometria
⊧	seuraa	A ⊧ B tarkoittaa, että lauseesta A seuraa lause B, eli jokaisessa mallissa, jossa A on tosi, on myös B tosi.	A ⊧ A ∨ ¬A
	seuraa
	malliteoria
⊢	johtopäätös	x ⊢ y tarkoittaa, että y on johdettu x:stä.	A → B ⊢ ¬B → ¬A
	on johdettu
	propositionaalilogiikka, predikaattilogiikka
◅	normaali aliryhmä	N ◅ G tarkoittaa, että N on G:n normaali aliryhmä.	Z(G) ◅ G
	on normaali aliryhmä
	ryhmäteoria
/	tekijäryhmä	G/H tarkoittaa tekijäryhmää G modulo sen normaali aliryhmä H.	{0, a, 2a, b, b+a, b+2a} / {0, b} = {{0, b}, {a, b+a}, {2a, b+2a}}
	mod
	ryhmäteoria
	tekijäjoukko	A/~ tarkoittaa kaikkien ~:n ekvivalenssiluokkien joukkoa A:ssa.	Jos määritellään ~ asettamalla x~y ⇔ x-y∈Z, on R/~ = {{x+n : n∈Z} : x ∈ (0,1]}
	mod
	joukko-oppi
≈	isomorfismi	G ≈ H tarkoittaa, että ryhmä G on isomorfinen ryhmän H kanssa	Q / {1, −1} ≈ V, missä Q on kvaternioryhmä ja V on Kleinin neliryhmä.
	on isomorfinen
	ryhmäteoria
	likimäärin yhtä suuri	x ≈ y tarkoittaa, että x on likimäärin yhtä suuri kuin y	π ≈ 3,14159
	on likimäärin yhtä suuri kuin
	kaikkialla
~	samaa kertaluokkaa	m ~ n, tarkoittaa, että suureet m ja n on samaa kertaluokkaa.	2 ~ 5 8 × 9 ~ 100 , mutta π2 ≈ 10
	suunnilleen yhtä paljon likimääräinen arvio
	Approksimointiteoria
〈,〉 ( | ) < , > · :	sisätulo	〈x,y〉 tarkoittaa x:n ja y:n sisätuloa, joka on määrätty sisätuloavaruudessa. Tavallisille vektoreille pistetulon merkintä on tavallisempi: x·y. Matriiseille voidaan käyttää piste-notaatiota.	Kahden vektorin x = (2, 3) ja y = (−1, 5) pistetulo on: 〈x, y〉 = 2×−1 + 3×5 = 13 ${\displaystyle A:B=\sum _{i,j}A_{ij}B_{ij}}$
	sisätulo
	Vektorilaskenta
⊗	tensoritulo	V ⊗ U tarkoittaa V:n ja U:n tensorituloa.	{1, 2, 3, 4} ⊗ {1,1,2} = {{1, 2, 3, 4}, {1, 2, 3, 4}, {2, 4, 6, 8}}
	tensoritulo
	lineaarialgebra
*	konvoluutio	f * g tarkoittaa f:n ja g:n konvoluutiota.	${\displaystyle (f*g)(t)=\int f(\tau )g(t-\tau )\,d\tau }$
	konvoluutio
${\displaystyle {\bar {x}}}$	keskiarvo	${\displaystyle {\bar {x}}}$ tarkoittaa keskiarvoa.	${\displaystyle x=\{1,2,3,4,5\};{\bar {x}}=3}$.
	yläviiva
	tilastotiede
${\displaystyle \triangleq }$	delta yhtäsuuruus	${\displaystyle \triangleq }$ tarkoittaa yhtäsuuruutta määritelmän perusteella. Kun käytetään merkkiä ${\displaystyle \triangleq }$, yhtäsuuruus ei ole yleisessä tapauksessa voimassa, mutta ottaen huomioon tapauksessa vallitsevat oletukset, on yhtäsuuruus voimassa.	${\displaystyle p(x_{1},x_{2},...,x_{n})\triangleq \prod _{i=1}^{n}p(x_{i}|x_{\pi _{i}})}$.
	yhtäsuuruus määritelmän perusteella
	kaikkialla

Katso myös

• Matemaattinen merkintä

Aiheesta muualla

• Jeff Miller: Earliest Uses of Various Mathematical Symbols
• TCAEP – Institute of Physics (Arkistoitu – Internet Archive)
• GIF and PNG Images for Math Symbols

Typografit ja kirjainmuotoilijat	Jonathan Barnbrook Saul Bass Ed Benguiat Morris Fuller Benton Neville Brody Frederic Goudy Claude Garamond Eric Gill Tomi Haaparanta Nicolas Jenson Edward Johnston Donald Knuth Rudolf Koch Sami Kortemäki Zuzana Ličko William Morris Stanley Morison Jan Tschichold Carol Twombly Wolfgang Weingart Hermann Zapf Gudrun Zapf-von Hesse
Kirjaintyylit ja -lajit	Anfangi Antiikva Arial Baskerville ITC New Baskerville Calibri Comic Sans Egyptienne Fraktuura Garamond Gill Sans Helvetica Palatino Times Roman Unsiaali Verdana
Merkit	Alduksen lehti ❦ Asteriski * Ät-merkki @ Englannin punta £ Ampersandi & Jokerimerkki Kappaleen merkki ¶ Luetelmamerkki Luettelo matemaattisista merkeistä Plus-miinusmerkki ± Promille ‰ Prosentti % Pykälämerkki § Risti † Ristikkomerkki # Rub el Hizb ۞ Tekijänoikeusmerkki © Tilde ~ Valuuttamerkki ¤ Yläpuolinen indeksointipilkku
Suuntaukset	Amerikan uusi aalto Dekonstruktivismi Postmodernismi Sveitsiläinen tyyli
Muut aiheet	Aakkoslaji CamelCase Glyyfi Goottilaiset kirjaintyypit Kapiteeli Kirjain Kirjaintyyppi Kursiivi Ligatuuri Logo Lorem ipsum Orpo- ja leskirivit Painokirjaimet Sans-serif Serif TrueType Web Open Font Format X-korkeus Yliviivaus Ylleviivaus Ylä- ja alaindeksi

Typografia