Glyyfi (kreikan sanasta γλύφη, glyfē 'kaiverrus') on kirjoitusmerkin esitysmuoto.
Esimerkiksi arabin kirjaimistossa jokaisella merkillä on erilainen muoto riippuen siitä, esiintyykö merkki sanan alussa, keskellä, lopussa tai yksinään. Nämä eri esitysmuodot ovat saman kirjaimen glyyfejä.[1]
Erilaisia glyyfejä Unicode-kirjoitusmerkille LATIN SMALL LETTER A (U+0061): . Joukko glyyfejä muodostaa fontin. Glyyfi voi myös koostua useamman merkin ligatuurista, jos merkit ladotaan yhteen, esimerkiksi ligatuuri ffi muodostaa Unicodessa vain yhden glyyfin ffi (U+64259).
Suhtautuminen glyyfeihin tietotekniikassa vaihtelee. Latinalaisen kirjaimiston glyyfeille, kuten fi- ja ffi-ligatuureille on perinteisesti varattu oma merkkipaikkansa merkistöstä, sen sijaan arabian kirjainten eri esitysmuodoille ei ole. Jos tamililaisessa kirjaimistossa halutaan kirjoittaa ṭu-tavu, on kirjoitettava ட-kirjain ja siihen yhdistyvä vokaalimerkki U+0BC1, jolloin muodostuu glyyfi டு. Länsimaisen tietotekniikan kannalta டு ei ole kirjain, jolle olisi varattu oma merkkipaikkansa (Unicode codepoint), vaan ட-kirjaimen esitysmuoto eli glyyfi.[2]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
