Winnipeg
Manitoban provinssin pääkaupunki Kanadassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Manitoban provinssin pääkaupunki Kanadassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Winnipeg on Manitoban provinssin pääkaupunki. Winnipeg on tärkeä osa Kanadan kuljetuslogistiikkaa, sillä se on Kanadan keskilännen merkittävin risteysasema. Kaupunki tunnetaan yleisesti porttina länteen.
| Winnipeg (City of Winnipeg) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Winnipeg |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kanada |
| Provinssi |
 Manitoba |
| Perustettu | 1738 (Fort Rouge) |
| Nimetty uudelleen | 1822 (Fort Garry) |
| Kaupungiksi | 1873 (City of Winnipeg) |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Brian Bowman[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 448,92 km² |
| – Maa | 464,01 km² |
| – Metropolialue | 5 302,98 km² |
| Korkeus | 238 m |
| Väkiluku (2006) | 633 451 |
| – Väestötiheys | 1 365 as./km² |
| – Metropolialue | 694 668 |
| – Väestötiheys metropolialue | 131 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC–6 |
| – Kesäaika | UTC–5 |
| Postinumero | R2C–R3Y |
| Suuntanumero(t) | 204, 431 |
| Lempinimi: | The 204, One Great City, Peg City, The Peg, Gateway to the West, Heart of the Continent, Winterpeg |
| Motto: |
lat. Unum Cum Virtute Multorum engl. One with the Strength of Many |
Nimi Winnipeg on käännös creen kielen sanasta wīnipēk, joka tarkoittaa mutaisia vesiä. Nimitys on peräisin 65 kilometrin päässä kaupungin pohjoispuolisesta Winnipegjärvestä.
Kaupunki sijaitsee lähellä Pohjois-Amerikan mantereen maantieteellistä keskipistettä, Red- ja Assiniboinejokien yhtymäkohdassa tulvatasangolla. Kaupunki perustettiin alun perin näiden jokien yhtymäkohtaan, jota nykyisin kutsutaan nimellä The Forks. Kaupunkia suojaa tulvilta Red River Floodway -tulvakanaali.
Winnipeg on Manitoban provinssin suurin ja Kanadan seitsemänneksi suurin kaupunki: sen asukasluku on 633 451[2] (2006). Winnipegin kaupunkialueeseen (Winnipeg Metropolitan Area) kuuluvat myös lähistön merkittävät keskukset Selkirk, East ja West St. Paul, Headingley, Cartier, MacDonald ja Springfield: tuolla alueella asuu noin 694 668 [3] asukasta. Kaupunki on maailman kylmimpiä suurkaupunkeja: marras–maaliskuun keskilämpötila on nollan alapuolella. Kaupunki on keskilännen kaupungeista sateisin, mutta paikallinen säätila on pääasiallisesti aurinkoinen.
Winnipeg on Kuopion ystävyyskaupunki.
Winnipeg sijaitsee Redjoen ja Assiniboinejoen yhtymäkohdassa ja on ollut alkuperäiskansojen tärkeä kuljetusreitti, joka mahdollisti yhteydet Winnipegjärven kautta jäämerelle, Kalliovuorille lännessä, Suurille järville idässä ja etelässä Redjoki mahdollisti kulun aina Missouri ja Mississippi-joille saakka, sekä toimi tapaamispaikkana tuhansien vuosien ajan.[4] Monet eri alkuperäiskansat, kuten ojibwayt, assiniboinet, mandanit, siouxit, creet ja tetonit ovat tavanneet ja tehneet kauppaa alueella. Arkeologisissa tutkimuksissa alueelta on löydetty tuhansia vuosia vanhoja First Nations kansojen valmistamia työkaluja, kalliopiirros kalliotaidetta ja suullisen tiedon mukaan aluetta on käytetty leiritymiseen, kalastamiseen, kaupankayntiin ja kauempana pohjoisessa maanviljelyn tarpeisiin. Alueen asukkaat ovat myös rakentaneet kumpuja vesireittien varrelle, samaan tapaan kuin kummunrakentajat Yhdysvalloissa. Ojibwayt ovat myös piirtäneet ensimmäisiä kauppamatkoilla käyttämiään karttoja koivun tuohelle.
Tiettävästi ensimmäinen maanviljelyalue Maniobassa on ollut Redjoen varrella, nykyisen Lockportin asuinalueen tienoilla (Joka sijaitsee noin 28 km koilliseen Winnipegin keskustasta). Alueella kasvatettiin maissia ja muita viljelyskasveja kauan ennen eurooppalaisten saapumista Pohjois-Amerikan mantereelle.
Vuonna 1738 Sieur de la Vérendrye perusti paikalle ensimmäisen kauppapaikan nimeltä Fort Rouge, mutta se hylättiin yksitoista vuotta myöhemmin. Muita kauppapaikkoja perustettiin Redjoen alueelle, ja alueesta kilpailivat Hudson's Bay Company ja North West Company.
North West Company perusti nykyisen kaupungin paikalle kauppapaikan nimeltä Fort Gibraltar. jaarli Thomas Douglasn tavoitteena oli perustaa uusi siirtokunta Redjoen rannalle ja ilmaisen maan toivossa siirtolaisia Skotlannista ja Irlannista muutti alueelle 1812. Saavuttuaan alueelle siirtolaiset rakensivat Fort Douglas linnoituksen, mutta tuhoutui asukkaiden ja North West Companyn välissä taisteluissa. Linnoitus rakennettiin uudelleen, mutta tuhoutui toisen kerran Seven Oaksin taistelussa vuonna 1816. Fort Gibraltar ja Fort Douglas yhdistettiin ja nimettiin uudelleen Fort Garryksi vuonna 1822, ja siitä tuli alueen tärkein kauppa-asema. Vuoden 1826 tuhoisan tulvan jälkeen Fort Garry rakennettiin uudelleen 1835, ja vaikka sen merkitys varsinaisessa turkiskaupassa jäi vähäiseksi, Hudson's Bay Companyn johtajan päämaja oli siellä useita vuosia.
Vuosina 1869–1870 Winnipegin alueella käytiin Redjoen kapinana tunnettu uudisasukkaiden ja alueen alkuperäisten Louis Rielin johtamien Métis-intiaanien välinen kahakka. Tämän kapinan seurauksena Manitoba liittyi Kanadan liittovaltioon viidentenä provinssina 1870. Winnipeg sai kaupunkioikeudet 8. marraskuuta 1873. Postitoimiston nimi muuttui Winnipegiksi vasta kolme vuotta myöhemmin.
Winnipeg kasvoi kiivaasti 1890–1920, jolloin kaupungin asukasluku nousi 25 000:sta yli 200 000:een.
Canadian Pacific Railwayn rautatie Ontariosta Winnipegiin valmistui 1881. Rautatien tulo kaupunkiin aiheutti valtavan muuttoliikkeen alueelle, kaupunkiin virtasi matkailijoita, liikemiehiä ja siirtolaisia ympäri maailmaa, luoden pohjan Kanadan monikulttuuriselle yhteiskunnalle läntisessä Kanadassa. Maatalous oli alueen tärkein ja kukoistavin teollisuudenala, monet liikemiehet tekivätkin suuria voittoja ja rikastuivat tästä nousukaudesta. Usko tulevaisuuteen on hyvin nähtävissä Manitoba Legislative Buildingissa, joka rakennettiin 1920 kustannuksia säästämättä Tyndal stone-kivestä ja jonka huipulle pystytettiin nelimetrinen 23,5 karaatin kullalla päällystetty pronssinen patsas. Patsaan virallinen nimi on engl. "Eternal Youth and the Spirit of Enterprise", mutta yleisemmin tunnetaan nimellä engl. "Golden Boy". rakentamisen kiivaudesta johtuen tonttien hinnat nousivat nopeasti, talouskasvu hidastui ajan myötä, pian tämän jälkeen Vancouverista kasvoi maan kolmanneksi suurin kaupunki Winnipegin ohítse.[5]
Kaupunki ajautui taloudellisiin ongelmiin Panaman kanavan avauduttua liikenteelle vuonna 1914 tavarankuljetukset rautateitä pitkin vähenivät huomattavasti laivojen purkaessa lastinsa suoraan kohdesatamiin, tämä auttoi Vancouveria kasvamaan muita kaupunkeja nopeammin.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä talouselämä koki syvän laman jonka johdosta työttömyysaste nousi rajusti, Ammattiliittojen toimista ja sodasta palaavien miesten heikentäessä työnsaantimahdollisuuksia 35 000 työntekijää aloittivat Winnipegin yleislakon toukokuussa 1919. Monet lakkoilijat vangittiin tai karkotettiin, mutta lakkoa ei saatu päättymään ennen kuin Riot Act poikkeuslaki julistettiin voimaan ja Kanadan ratsupoliisin joukot hyökkäsivät lakkoilijajoukon kimppuun, kaksi lakkoilijaa kuoli kahakassa ja ainakin 30 loukkaantui, päivä tunnetaan "Verisenä lauantaina" (engl. 'Bloody Saturday'). Tapahtuien johdosta väestön mielipiteet jakautuivat, lakon yhtenä johtajana toiminut J. S. Woodsworth perusti Co-operative Commonwealth Federation (CCF) puolueen joka oli Kanadan ensimmäinen sosialistisen puolue ja joka myöhemmin muuttui NDP-puolueeksi.
Osamarkkinoiden romahdettua 1929 Winnipegin talousnäkyvät synkkenivät entisestään, 1930-luvun lama aiheutti kaupungissa massiivisen työttömyysasteen kasvun. Lamaa pahensi kuivuuskaudet ja maataloustuotteiden hintojen aleneminen. Lama päättyi vasta Toisen maailmansodan alun jälkeen 1939. Winnipegissä sijaitsevat armeijan varusvarastot Minto, Tuxedo (Fort Osborne) ja McGregor olivat ääriään myötä täynnä ja ottivat haltuunsa ympäröiviä rakennuksia varastoidakseen sotatarvikkeita.
Toisen maailmansodan päätyttyä usko parempaan tulevaisuuteen kasvoi Winnipegissä. Kaupungin rakennusbuumi alkoi uudelleen, mutta pysähtyi täysin vuoden 1950 tulvan seurauksena. Tulva oli suurin sitten vuoden 1861. Se kesti kaikkiaan 51 päivää, kunnes 8. toukokuuta 1950 kahdeksan tulvavallia murtui ja vesi valtasi suuren osan kaupunkia. Neljä kaupungin yhdestätoista sillasta tuhoutui, ja lähes 100 000 ihmistä evakuoitiin kaupungista. Operaatio oli Kanadan historian suurin. Kanadan hallitus arvioi tulvavahinkojen olleen yli 26 miljoonaa dollaria, Manitoban provinssin arviot olivat noin kaksinkertaiset.[6]
Nykyinen Winnipegin kaupunki syntyi vuonna 1971 allekirjoitetulla Unicity Actilla. Winnipegin kaupunkiin yhdistettiin tuolloin kaupunkia ympäröivät keskukset St. James-Assiniboia, St. Boniface, Transcona, St. Vital, West Kildonan, East Kildonan, Tuxedo, Old Kildonan, North Kildonan, Fort Garry, ja Charleswood.
Winnipeg sijaitsee Redjoen jokilaakson pohjalla. Se on maastoltaan hyvin tasaista: kaupungin alueella ei ole mainittavia korkeuseroja. Winnipegin keskusta sijaitsee Red- ja Assiniboinejokien yhtymäkohdassa. Keskusta tunnetaan yleisesti Kanadan tuulisimpana paikkana.
| Winnipegin ilmastodiagrammi | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J |
20
-13
-23
|
15
-9
-19
|
22
-1
-11
|
32
10
-2
|
59
19
5
|
90
23
11
|
71
26
13
|
75
25
12
|
52
19
6
|
36
11
0
|
25
-1
-10
|
19
-10
-20
|
| lämpötila celsiusasteina sademäärä millimetreinä Lähde: Environment Canada[7] | |||||||||||
Kaupungin keskusta on sen talouselämän ydin, ja sen pinta-ala on 2,5 km². Lähiörakentaminen on levinnyt kaikkiin ilmansuuntiin keskustan ympärille mutta on pääasiallisesti keskittynyt jokien rannoille etelän ja lännen suunnalle. Kaupunki lähiöineen käsittää pohjois-eteläsuunnassa noin 20 km:n pituisen ja itä-länsisuunnassa noin 25 km:n levyisen alueen. Kaupungissa on kaksi laajaa puistoaluetta, Assiniboine Park ja Kildonan Park. Tärkeimmät kauppakeskukset ovat Polo Park (St. James), Kildonan Crossing (Transcona), South St. Vital, ja Garden City (West Kildonan).
Maan alavuuden ja runsaan vuotuisen lumisateen vuoksi tulvavedet uhkaavat kaupunkia vuosittain. Vuoden 1826 tulva oli pahin kahteensataan vuoteen. Viimeisin paha tulvakevät oli 1950, jolloin tulvavedet aiheuttivat miljoonien dollarien vahingot ja useita tuhansia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan. Tulvan seurauksena rakennettiin 49 kilometrin mittainen tulvakanava Red River Floodway, joka suojaa kaupunkia ohjaamalla tulvavedet kaupungin ympäri. Sen lisäksi kaupunkia suojaa kaksi muuta tulvienhallintajärjestelmää, Assiniboine River Floodway eli Portage Diversion -tulvakanava sekä Shellmouthin pato. Nämä turvajärjestelmät estivät kaupunkia vuosina 1974 ja 1979 uhanneet ennätystulvat, jotka aiheuttivat tuhoja mm. Grand Forksissa Pohjois-Dakotassa.
Alavat maat sekä Redjoen jokilaakson savinen maa aiheuttavat sateisina vuosina sadevesiongelmia. Kosteita vuosia seuraa yleensä myös hyönteisten, eritoten hyttysten, määrän räjähdysmäinen kasvu. Winnipeg onkin saanut kyseenalaisen kunnian olla Pohjois-Amerikan hyttyspääkaupunki. Kesällä 2005 hyttysansojen määrä kaupungin alueella kasvoi tuhansiin Niilinviruksen leviämisen estämiseksi. Hyttysongelmaan on käytetty myös kemiallisia aineita, jotka ovat aiheuttaneet eripuraa asukkaiden keskuudessa.
Winnipeg sijaitsee keskellä preeriaa suojattomana arktisilta tuulilta. Kaupunki on keskellä arktista väylää (Arctic Trough), jota pitkin pohjoisesta virtaa kylmää. Siksi lämpötila laskee nollan alle jo lokakuun puolenvälin jälkeen ja kylmät tuulet vaivaavat kaupunkilaisia marraskuusta helmikuuhun. Siitä kaupunki on saanut lempinimekseen "Winterpeg". Winnipeg on Kanadan kylmin suuri kaupunki: kylmempi kuin Edmonton tai Calgary. Environment Canadan mukaan, Winnipeg oli maailman kylmin kaupunki, jonka asukasluku on yli 600 000 perustuen keskimääräisiin yölämpötiloihin joulukuusta helmikuuhun[8], mutta nyt kun Ulan Bator on kasvanut suuremmaksi kuin Winnipeg, Ulan Bator Mongoliassa on nyt maailman kylmin suuri kaupunki.[9][10]
Kesät ovat yleensä aurinkoisia ja lämpimiä, ja keskilämpötila on +25 °C. Vain noin kuusi viikkoa kestävien kevään ja syksyn säät ovat vaihtelevia.
| Lämpötila | Tammik. | Helmik. | Maalisk. | Huhtik. | Toukok. | Kesak. | Heinak. | Elok. | Syysk. | Lokak. | Marrask. | Jouluk. | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuorokauden keskiarvo | –17,8 | –13,6 | –6,1 | 4 | 12 | 17 | 19,5 | 18,5 | 12,3 | 5,3 | –5,3 | –14,4 | 2,6 |
| Vuorokauden korkein keskiarvo | –12,7 | –8,5 | –1,1 | 10,3 | 19,2 | 23,3 | 25,8 | 25 | 18,6 | 10,8 | –0,9 | –9,7 | 8,3 |
| Vuorokauden alin keskiarvo | –22,8 | –18,7 | –11 | –2,4 | 4,8 | 10,7 | 13,3 | 11,9 | 6 | –0,3 | –9,6 | –19,1 | –3,1 |
| Korkein mitattu lämpötila | 7,8 | 11,7 | 23,3 | 34,3 | 37 | 37,8 | 37,8 | 40,6 | 38,8 | 30,5 | 23,9 | 11,7 | |
| Vuosi/Päivä | 1942/23 | 1958/25 | 1946/27 | 1980/21 | 1980/22 | 1995/17 | 1939/12 | 1949/07 | 1983/02 | 1992/01 | 1975/05 | 1939/06 | |
| Alin mitattu lämpötila | –42,2 | –45 | –37,8 | –26,3 | –11,1 | –3,3 | 1,1 | 0,6 | –7,2 | –17,2 | –34 | –37,8 | |
| Vuosi/Päivä | 1943/20 | 1966/18 | 1962/01 | 1979/02 | 1958/01 | 1964/03 | 1972/03 | 1965/28 | 1965/26 | 1941/30 | 1985/30 | 1967/31 | |
| Sademäärä (mm) | 0,2 | 2,5 | 7,5 | 21,5 | 58 | 89,5 | 70,6 | 75,1 | 51,9 | 31 | 6,1 | 1,6 | 415,6 |
| Lumisateen määrä (cm) | 23,1 | 14,2 | 15,8 | 10,1 | 0,8 | 0 | 0 | 0 | 0,4 | 5 | 21,4 | 19,8 | 110,6 |
| Suurin sademäärä vuorokaudessa (mm) | 3,8 | 20 | 30 | 36 | 60,2 | 69,8 | 83,6 | 83,8 | 65 | 74,4 | 19 | 21,8 | |
| Vuosi/Päivä | 1944/20 | 2000/25 | 1945/25 | 1986/30 | 1978/25 | 1984/21 | 1993/25 | 1962/11 | 1941/03 | 1949/10 | 2000/06 | 1982/02 | |
| Suurin lumenmäärä vuorokaudessa (cm) | 23 | 23,6 | 35,6 | 22 | 21,1 | 0,3 | 0 | 0 | 5,8 | 24,6 | 27,7 | 21,6 | |
| Vuosi/Päivä | 1989/07 | 1955/20 | 1966/04 | 1997/05 | 1967/01 | 1969/12 | 1938/01 | 1938/01 | 1984/24 | 1971/30 | 1958/17 | 1948/15 | |
| Suurin lumenmäärä maassa (cm) | 91 | 89 | 85 | 61 | 18 | 0 | 0 | 0 | 2 | 18 | 55 | 81 | |
| Vuosi/Päivä | 1956/30 | 1956/01 | 1956/09 | 1956/01 | 1967/02 | 1955/01 | 1955/01 | 1955/01 | 1984/25 | 1971/31 | 1955/23 | 1955/23 | |
| Lähde: Environment Canada[11] | |||||||||||||
Winnipegin vuotuinen sademäärä on 510 mm ja vuotuinen lumipeitteen paksuus 115 cm. Lumi peittää maan marraskuun puolivälistä maaliskuun loppuun, mutta vuotuiset erot saattavat olla suuria. Kaupungissa vietetään lähes takuuvarmasti "valkeaa joulua". Sataan vuoteen on ollut vain yksi joulupäivä, jolloin maassa ei ole ollut lunta.
Winnipegin kaupunkia palvelevat rautatieyhtiöt VIA Rail, Canadian National Railway, Canadian Pacific Railway sekä BNSF Railway. Winnipeg on ainoa kaupunki Thunder Bayn ja Vancouverin välillä, josta on suora rautatieyhteys Yhdysvaltoihin.
Sekä Canadian Nationalilla että Canadian Pacificilla on kaupungissa omat suuret ratapihansa, jotka toimivat sekä yhdistettyjen kuljetusten että asiakaspalvelun keskipisteinä. Kansallisen matkustajajunayhtiö VIA Railin paikallinen toimipiste sekä ainoa pysähdyspaikka on Winnipeg Union Station.
Alueella toimii myös useita pienempiä rautatieyhtiöitä, kuten Central Manitoba Railway ja kaupungin omistama Greater Winnipeg Water District Railway.
Rautatieliikenne työllistää noin 5 000 asukasta.
Winnipeg James Armstrong Richardsonin kansainvälinen lentoasema on ainoa suurille rahtilentokoneille soveltuva kansainvälinen lentoasema Toronton ja Calgaryn välisellä alueella. Vuosina 1937–1949 kentällä sijaitsi Air Canadan kansallinen huoltopiste. Lentoasema on avoinna ympäri vuorokauden, ja sen kautta kulkee noin kolme miljoonaa matkustajaa vuosittain. Lentokenttä oli Kanadan ensimmäinen kansainvälinen lentokenttä vuonna 1928.[12] Lentoasemalla on meneillään suuri perusparannus: uusi terminaalirakennus, toinen hotelli ja toimistorakennus on määrä valmistua ja ottaa käyttöön vuoden 2010[13] aikana. Suurin osa pien- ja yksityislentokoneista käyttää läheistä St. Andrewsin lentokenttää.
Kaukoliikenteen linja-autoasema sijaitsi aikaisemmin kaupungin keskustassa, mutta lentoaseman perusparannuksen yhteydessä linja-autoliikenne keskitettiin uusiin tiloihin lentoasemalla. Lentoasemalta on kuitenkin yhteys kaupungin keskustaan. Winnipegiä palvelee kansainväliset linja-autoyhtiöt Greyhound Canada, Jefferson Lines, Grey Goose Bus Lines, Beaver Bus Lines ja Brandon Air Shuttle.
Kaupungin sisäinen joukkoliikenne aloitettiin 1882 hevosvetoisilla vaunuilla. Vuonna 1891 hevos-vetoiset vaunut korvattiin sähkökäyttöisillä raitiovaunuilla jotka toimivat vuoteen 1955 saakka. Ensimmäiset polttomoottorikäyttöiset bussit otettiin käyttöön 1918. Johdinautoja käytettiin vuosien 1938–1970 välillä.
Kaupunki on usean vuoden ajan suunnitellut nopeata bussilinjaa (Rapid Transit) kaupungin keskustan ja Manitoban yliopiston välille. 8. syyskuuta 2008 kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen ensimmäisen vaiheen rakentamisesta ja 22. lokakuuta 2008 myönsi rahoituksen Rapid Transit käytävän ensimmäisen vaiheen rakentamisesta keskustasta Jubilee Aveuelle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009 ja on määrä saada päätökseen 2011. Toisen vaiheen rakentamisesta Manitoban yliopistolle saakka ei ole tehty päätöstä (huhtikuu 2010).[14]
Winnipegin asukasluku oli vuonna 2001 619 544 asukasta, joka oli noin 55 prosenttia koko provinssin väestöstä. Vuosina 1996–2001 kaupungin väkiluku kasvoi vain 1 067 asukkaalla eli vain 0,5 prosenttia vuodesta 1971. Kaupunkiin muuttaneiden enemmistö on aasialais- ja afrikkalaisperäisiä maahanmuuttajia sekä muuttoliikettä maaseudulta ja alkuperäiskansojen reservaateista kaupunkiin. Sen sijaan Albertan provinssin Edmontonin ja Calgaryn kaupunkien asukasluvut ovat kasvaneet 3,0 prosenttia ja 4,5 prosenttia vuodessa, ja molempien väkiluku on yli miljoona.
Vuoteen 1930 saakka Winnipeg oli väkiluvultaan Kanadan kolmanneksi suurin kaupunki. Nykyisin se on kahdeksanneksi suurin.
Asukkaista noin 19 prosenttia on alle 14-vuotiaita, ja yli 65-vuotiaita on 13,7 prosenttia.
Niiden lisäksi kaupungissa on myös gaelia, inuktitutia, micmacia sekä pohjoismaisia kieliä kuten norjaa, ruotsia ja suomea puhuvia, kuitenkin vain alle 0,1 prosenttia väestöstä.
