Kiinan etniset ryhmät

Tämä artikkeli käsittelee Kiinan 56 virallisesti tunnustettua kansallisuutta, joista 55 on vähemmistökansoja.^[1][2] Tämän lisäksi Kiinassa on monia muita etnisiä ryhmiä (suurimpien joukossa esimerkiksi longjiat ja äynut), joilla ei ole vastaavaa tunnustetun vähemmistökansallisuuden asemaa.

Kansallisuusryhmät Kiinan kartalla vuonna 1983

Kiina on melko homogeeninen valtio, eli väestöstä suurin osa, yli 92 %, koostuu han-kiinalaisista. Muita etnisiä ryhmiä eli kansoja on historian aikana huomioitu melko heikosti. Ennen Kiinan kansantasavallan perustamista ajatus viidestä kansasta oli yleisesti vallalla oleva tulkinta Kiinan kansan koostumuksesta. Nämä viisi kansaa olivat han-kiinalaiset, mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja hui-kiinalaiset.

Pian perustamisensa jälkeen Kansantasavalta järjesti laajan tutkimuksen erilaisista etnisistä ryhmistä Kiinassa. Tutkimuksen kuluessa lähes 400 ryhmää ilmoittautui vähemmistökansaksi. Näistä poistettiin päällekkäiset ilmoittautumiset ja lopullinen tulkinta päätyi 55 vähemmistökansaan. Jaottelu on osittain mielivaltainen: toisinaan samaan kansaan luetaan toisistaan etnisesti ja kielellisesti jyrkästi eroavia ryhmiä, toisinaan taas esimerkiksi uskonto on riittänyt erottamaan tietyn väestöryhmän omaksi ”kansakseen”. Kansantasavalta on muodostanut lukuisia autonomisia alueita näille vähemmistökansoille, minkä lisäksi vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei pääsääntöisesti koske niitä ja vähemmistökansoille on varattu kiintiöitä yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelupaikoista.

Etnisten ryhmien määrä

Kiinan kommunistihallinnon ensimmäisessä väestönlaskennassa vuonna 1953 rekisteröitiin yli 400 eri etnisten ryhmien nimeä. Osa näistä oli etnisten ryhmien omankielisiä eri nimityksiä samalle ryhmälle ja osa eri tavoin kiinaksi käännettyjä nimiä. Etnisten ryhmien määrä päätettiinkin kartoittaa tarkemmin. Tätä toteuttamaan perustettiin etnisten asioiden komissio, joiden tutkijoiden tarkoituksena oli määritellä maan etnisten ryhmien todellinen määrä. Kulttuurivallankumoukseen mennessä oltiin virallisten vähemmistöjen listalle lisätty 54 vähemmistöä. Viimeisin ja näin 55 lisäys, jinot, tehtiin vuonna 1978.^[3] Monella yhdeksi ryhmäksi luokitellulla vähemmistöllä ei kuitenkaan ole yhtenäistä kansallista identiteettiä. Kiinan ulkopuolella suuri osa tutkijoista jakaakin virallisesti tunnustetut vähemmistöt edelleen useisiin satoihin eri ryhmiin.^[4]

Väkiluku

Kiinan ollessa maailman väestöltään suurin valtio, ovat myös sen etniset ryhmät kooltaan suuria. Han-kiinalaiset ovat maailman etnisistä ryhmistä väkirikkaimpia, ja myös Kiinan suuremmat etniset vähemmistöt sisältävät useampia miljoonia henkilöitä. Toisaalta pienemmät ryhmät käsittävät vain muutamia tuhansia henkilöitä. Vuoden 2000 väestönlaskennassa Kiinan eri etnisiin ryhmiin kuului yhteensä noin 106,43 miljoonaa henkilöä. Vähemmistöjen väestömäärä oli noussut 2 07-kertaiseksi sitten vuodesta 1953. Han-kiinalaisten määrä oli samaan aikaan kasvanut 1,01-kertaiseksi. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien määrä kasvaa siis suhteessa huomattavasti han-kiinalaisia nopeammin. Vuoden 2000 väestönlaskennan tietojen mukaan 55:tä vähemmistöstä 38:n lukumäärä kasvoi nopeasti tai huomattavan nopeasti. Vauhdikkaimmin kasvoi gelaoiden (8,8 %), tujioiden (7,78 %) ja lhobien (5,72 %) määrä. Kolmen etnisen ryhmän, venäläisten, uzbekkien ja tataarien määrä sitä vastoin pieneni.^[5]

Virallisesti tunnustetut etniset ryhmät.
Etninen ryhmä	Väkiluku (2000)[6][1]	Väkiluku (2010)[1]
Han-kiinalaiset	1 137 386 112	1 220 844 520
Zhuangit	16 178 811	16 926 381
Mantšut	10 682 262	10 387 958
Hui-kiinalaiset	9 816 805	10 586 087
Miaot	8 940 116	9 426 007
Uiguurit	8 399 393	10 069 346
Tujiat	8 028 133	8 353 912
Yit	7 762 272	8 714 393
Mongolit	5 813 947	5 981 840
Tiibetiläiset	5 416 021	6 282 187
Buyit	2 971 460	2 870 034
Dongit	2 960 293	2 879 974
Yaot	2 637 421	2 796 003
Korealaiset	1 923 842	1 830 929
Bait	1 858 063	1 933 510
Hanit	1 439 673	1 660 932
Kazakit	1 250 458	1 462 588
Lit	1 247 814	1 463 064
Dait	1 158 989	1 261 311
Shet	709 592	708 651
Lisut	634 912	702 839
Gelaot	579 357	550 746
Dongxiangit	513 805	621 500
Lahut	453 705	485 966
Suit	406 902	411 847
Wat	396 610	429 709
Naxit	308 839	326 295
Qiangit	306 072	309 576
Monguorit	241 198	289 565
Mulamit	207 352	216 257
Xibet	188 824	190 481
Kirgiisit	160 823	186 708
Daguurit	132 394	131 992
Jingpot	132 143	147 828
Maonanit	107 166	101 192
Salaarit	104 503	130 607
Blangit	91 882	119 639
Tadžikit	41 028	51 069
Achangit	33 936	39 555
Pumit	33 600	42 861
Evenkit	30 505	30 875
Nut	28 759	37 523
Jingit	22 517	28 199
Jinot	20 899	23 143
De'angit	17 935	20 556
Baoanit	16 505	20 074
Venäläiset	15 609	15 393
Juguurit	13 719	14 378
Uzbekit	12 370	10 569
Monbat	8 923	10 561
Oroqinit	8 196	8 659
Derungit	7 426	6 930
Tataarit	4 890	3 556
Nanait	4 640	5 354
Taiwanin alkuperäiskansat	4 461	4 009
Lhobat	2 965	3 682

Uskonnot

Uskontojen mukaan nämä kansallisuudet sijoittuvat myös eri ryhmiin, tosin kaikkia ryhmiä ei voida jaotella uskontojen mukaan.

• Buddhalaisuus: dait, mongolit, naxit (myös mosuot), tiibetiläiset ja yugunit.
• Islam: bonanit, dongxiangit, huit, kasakit, kirgiisit, salaarit, tadžikit, tataarit, uiguurit ja uzbekit.
• Ortodoksisuus: venäläiset
• Kristinusko (yleisesti): miaot, yaot ja yi-kiinalaiset.
• Šamanismi: daurit, evenkit ja oroqenit.

Katso myös

• Britanniankiinalaiset

Lähteet

• Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7 (englanniksi)
• Zheng Qian: China's Ethnic Groups and Religions. Cengage Learning, 2010. ISBN 981-4319-76-7 (englanniksi)

Viitteet

1. Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 349-350. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
2. Chinese Nationalities and Populations (2010) Paul Stanley Noll (private person, 1931-2018), paulnoll.com. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
3. Qian 2010 s. 13-19
4. James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. ix. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)
5. Qian 2010 s. 31-35
6. Qian 2010 s. 19-22

Aiheesta muualla

• Statistical Yearbook 2014: Table 25-19. Geographic Distribution of Population of Ethnic Minorities (Etnisten vähemmistöjen koko ja ryhmien tärkeimmät maakunnat Kiinan 2010 väestönlaskennan mukaan) (englanniksi) (stats.gov.cn)
• Clarissa Sebag Montefiore: How China distorts its minorities through propaganda (16.12.2013) (englanniksi) (bbc.com)
• Chinese Ethnic Groups (englanniksi) (travelchinaguide.com)
• Hongyi Lai: China’s Ethnic Policiesand Challenges (pdf) (englanniksi) (nus.edu.sg)
• Photos
• Etninen kirjapaino: tavoista ja autonomisista alueista (kiinaksi)