Kazakit

Kazakit (myös kazahit, qasaqit; kaz. қазақтар / qazaqtar / قازاقتار [qɑzɑqtar]; ven. Каза́хи; kiin.: 哈萨克族; pinyin: Hāsàkèzú) ovat turkkilainen kansa Keski-Aasiassa, pääasiassa Kazakstanissa, sekä ympäröivillä alueilla kuten Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa. Kazakkeja on noin 13 miljoonaa.

Kazakit
қазақтар • qazaqtar • قازاقتار
Abay Qunanbayulı (1845–1904), kazakkien kansallisrunoilija.
Väkiluku	17 000 000
Merkittävät asuinalueet  Kazakstan 11 244 547 (2014) [1]  Kiina 1 500 000 [2]  Uzbekistan 800 000 [3]  Venäjä 647 732 [4]  Mongolia 201 526 [5]  Kirgisia 33 200 [6]  Yhdysvallat 24 636 [7]  Turkki 10 000 [8]  Kanada 9 600 [9]  Iran 3 000 - 4 000 - 15 000 [10][11]  Tšekki 5 639 [12]  Ukraina 5 526 [13]  Yhdistyneet arabiemiraatit 5 000 [14]  Itävalta 1 685 [15]  Valko-Venäjä 1 355 [16]  Saksa 1 000 [17]
Kielet	kazakki, venäjä, mandariinikiina
Uskonnot	sunni-islam, tengrismi,[18][4][19][20][21] ja kristinusko[22]
Sukulaiskansat	mm. kirgiisit
Infobox OK

Asuinalue

Suurin osa kazakeista asuu Keski-Aasian pohjoisosassa Kazakstanissa, jonka väestöstä kazakit muodostavat 63 prosenttia. Merkittäviä kazakkivähemmistöjä on myös Xinjiangin autonomisessa provinssissa Kiinassa, Uzbekistanissa, Mongoliassa ja Venäjällä. Venäjän kazakkivähemmistö on keskittynyt Kazakstaniin rajoittuville alueille, kuten Astrahanin, Orenburgin, Saratovin ja Omskin alueilla sekä Kalmukian ja Altain tasavalloissa. Pienempiä kazakkivähemmistöjä on Turkmenistanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa, Afganistanissa, Ukrainassa, Turkissa ja Iranissa.

Termin alkuperä

Sekä kazakin että Etelä-Ukrainan kasakkaorganisaation ratsumiestä tarkoittavan kasakan nimitysten arvellaan tulevan turkkilaisten kielten sanasta kazak, ’vaeltaja’, ’seikkailija’ tai ’vapaa mies’.^{[23][24][25][26][27]}

Sana kazakki esiintyy ensi kerran 1200-luvulla turkkilais-arabialaisessa sanakirjassa, jossa se tarkoitti itsenäistä tai vapaata. Sanan todellisesta merkityksestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Yhden teorian mukaan se tulee sanasta Ak Kaz, mikä tarkoittaa valkoista joutsenta.

Venäjän kielessä ei käytetty sanaa kazakki ennen kuin 1920-luvun puolivälistä alkaen. Tätä ennen venäläiset kutsuivat sekä kazakkeja että kirgiisejä kirgiiseiksi.

Etymologia

Vaikka kazakkeja ei tule sekoittaa kasakoihin, tulee niiden molempien nimi samasta turkkilaisesta juuresta. ("Seikkailija, nomadi, vaeltaja").^[28]

Kieli

Suurin osa kazakeista puhuu äidinkielenään kazakkia, joka kuuluu turkkilaiseen kieliryhmään.

Kulttuuri

Kazakkien kulttuurissa on vaikutteita venäläisestä ja persialaisesta kulttuurista sekä jonkin verran arabialaisesta kulttuurista. Kazakit on perinteisesti tunnettu vapaudenrakkaudestaan, ratsastustaidostaan ja puolikesyjen kotkien kanssa harrastetusta metsästyksestä.

Heimojärjestelmä

Perinteisesti kazakit ovat tietoisia juuristaan ja omasta heimostaan. Varhemmin jokaisen kazakin oletettiin tietävän oman heimonsa sekä esivanhempien heimot aina seitsemän sukupolvea taaksepäin. Tämä tieto oli myös edellytys naimisiinmenolle, sillä henkilö, joka ei tiennyt omaa heimotaustaansa ei ollut kelvollinen aviopuoliso. Lapset tulivat yleensä kuulumaan isänsä heimoon. Heimojen välisiä avioliittoja suosittiin.

Nyky-Kazakstanissa heimojärjestelmä on virallisesti kielletty ja käytännössä lähes merkityksetön. Varsinkin taloudellisessa ja valtiollisessa elämässä se on häviämässä pois. Se on kuitenkin edelleen olemassa ja kulttuurielämässä sillä on joskus aika suurikin merkitys. On varsin tavallista, että kazakit tavatessaan tiedustelevat toistensa heimoja. Heimojen välit eivät ole vihamieliset, ja vaikka kazakit katsovatkin kuuluvansa johonkin tiettyyn heimoon, pitävät he silti kaikkia heimoja yhtenä kansallisuutena.