Suomen Rakennustyöväen Liitto

From Wikipedia, the free encyclopedia

Suomen Rakennustyöväen Liitto oli vuosina 1925–1930 toiminut rakennustyöntekijöiden ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön. SRL oli SAJ:n suurin jäsenliitto,[1] johon oli järjestäytynyt parhaimmillaan 20 156 työläistä syksyllä 1928[2]. SRL oli Suomen ensimmäinen kaikkia rakennustyöläisiä yhdistämään pyrkinyt liitto ja siihen yhdistettiin alan työntekijät viidestä eri liitosta.[1] Liitto julkaisi lehteä Rakentaja.

Pikafaktoja
Suomen Rakennustyöväen Liitto
Perustettu 1924
Lakkautettu 1930
Tyyppi ammattiliitto
Toimiala rakennustyöntekijöiden edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki
Päämaja Sirkuskatu 5
Toiminta-alue Suomi
Kattojärjestö SAJ
RI
Jäsenlehti Rakentaja
Sulje

Liiton järjestämisalaan kuuluivat kirvesmiehet, rakennuspuusepät, kivityömiehet, maalarit, sähkötyöntekijät, putki- ja vesijohtotyöntekijät, tiili-, kipsi-, riksilevy-, asfaltti-, sementti- ja kalkkityöläiset, rakennusten, siltojen ja kanavien rakennustyöläiset, rakennuksilla työskentelevät naiset ja aputyöläiset sekä muut rakennusteollisuuden työläisryhmät.[3] Vuoden 1928 lopussa liitolla oli 72 työehtosopimusta, jotka kattoivat noin kolme neljäsosaa jäsenistöstä.[2]

SAJ:hin kuuluneet liitot pakotettiin lopettamaan toimintansa kommunistilaeilla vuonna 1930 ja SRL osastoineen lakkautettiin tuomioistuimissa 1931–1933[4]. Marraskuussa 1930 (nimellä Suomen Rakennustyöläisten Liitto) perustettu[2] Rakennusliitto laskee toimintansa alkaneen vuodesta 1924.[5]

Liiton puheenjohtajana toimi Uno Nurminen perustamisesta vuoden 1930 liittokokoukseen, jossa tilalle valittiin Väinö Hannula. Nurminen syrjäytettiin, koska hän kuului Suomen työväen vasemmistoryhmään, jonka kannattajia liitossa enemmistön muodostaneet kommunistit pitivät ”hoipertelijoina”.[6] Liiton sihteerinä toimi muun muassa Toivo Hj. Långström (1927–1929).[7]

Historia

Perustaminen

Liiton perustaminen oli osa SAJ:n vuoden 1923 edustajakokouksessa päätettyä järjestelyä, jossa liittojen määrää pyrittiin vähentämään muodostamalla teollisuusliittoperiaatteen mukaisia laajoja järjestöjä.[1] Rakennustyöläiset yhdistävän liiton tarpeellisuudesta oli käyty SAJ:ssa keskustelua jo vuodesta 1912 alkaen.[2] Rakennustyöväen liittoon yhdistyivät Suomen Maalarintyöntekijäin Liitto, Suomen Kivityöntekijäin Liitto ja Suomen Tie- ja Vesirakennustyöntekijäin Liitto, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Suomen Puutyöntekijäin Liitosta sekä Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liittoon kuuluneet rakennusaputyöläiset ja rakennusaineteollisuuden työntekijät. Liittoon oli tarkoitus yhdistää myös Suomen Muurarien, Rapparien ja Uunintekijäin Liitto ja Suomen Sukeltajain Liitto, jotka päättivät kuitenkin jatkaa itsenäisesti ammattikuntapohjaisina.[1]

Liiton perustava kokous pidettiin Helsingin työväenyhdistyksen talolla 3.–6. toukokuuta 1924,[3] ja se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1925 alkaessa.[1]

Liiton ensimmäinen lakko oli Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liitolta peritty nuohoojien työtaistelu, joka alkoi marraskuussa 1924 ja päättyi työntekijöiden voittoon 10. tammikuuta 1925.[8]

1926–1930

Sosialidemokraattien johtama Suomen Lasiteollisuustyöväen Liitto erosi SAJ:stä vuonna 1930, jolloin SAJ kehotti linjalleen uskollisia työläisiä eroamaan lasiliitosta ja liittymään rakennusliittoon.[6]

Organisaatio

Liiton järjestörakenne koostui osastoista, työhuonekunnista ja alueellisista teollisuusneuvostoista. Liiton yhteydessä toimi Työttömyys- ja matka-apukassa.[3]

Liiton jäsenmäärä (vuoden lopussa) oli 8 581 vuonna 1925, 11 300 vuonna 1926, 16 509 vuonna 1927, 19 315 vuonna 1928 ja 14 272 vuonna 1929.[1][2]

Lokakuussa 1925 liittoon liittyi noin 800 rautateiden rakennustyöläistä.[2]

Osastot

Liittoon kuului vuonna 1927 noin 200 osastoa, joista suurimmat olivat Helsingin sekatyöntekijäin ammattiosasto (1 266 jäsentä), Helsingin kirvesmiehet (764) ja Helsingin maalarit (650).[9]

[10][9][11][12]

Teollisuusneuvostot

  • Helsingin Rakennustyöväen Teollisuusneuvosto
  • Turun Rakennustyöväen teollisuusneuvosto
  • Kotkan ja ympäristön Rakennustyöläisten Teollisuusneuvosto
  • Viipurin ja ympäristön Teollisuusneuvosto
  • Tampereen ja lähiympäristön Rakennustyöläisten Keskusjärjestö
  • Jyväskylän ja lähiympäristön osastojen keskustoimikunta
  • Kuopion Teollisuusneuvosto

[12]

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.