Jokela
taajama Tuusulassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Jokela on Tuusulan pohjoisin taajama, joka sijaitsee Hyvinkään ja Järvenpään välissä Helsinki–Riihimäki-radan varrella.
| Jokela | |
|---|---|
 Jokelan Keskustie syksyllä 2024. |
|
| Kaupunki | Vuodesta 1972 alkaen Tuusula |
| Väkiluku | . |
| Osa-alueet | Keskusta, Kolsa, Lepola, Perttu, Takoja ja Temmo |
| Postinumero(t) | 05400 |
| Lähialueet | Nukari, Nuppulinna, Kellokoski, Hyvinkää |
Jokelan taajamassa oli vuoden 2012 lopussa 6 225 asukasta, joista Tuusulassa asui 6 013 henkeä ja Hyvinkään puolella kuntarajaa 212 henkeä.[1][2] Vuoteen 2022 mennessä väkiluku oli kasvanut 6697 asukkaseen.[3] Taajaman väestötiheys on 707 asukasta neliökilometriä kohden.[1] Jokelassa oli vuoden 2002 lopussa 765 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on kaupan alalla, teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa (Jokelan vankila).[4] Jokelan rautatieasemalla pysähtyy VR:n lähijunia ja Jokela osana Tuusulaa kuuluu myös HSL-alueeseen. Siten Jokelasta on erinomaiset kulkuyhteydet niin lähialueille kuin pääkaupunkiseudulle.[5][6]
Jokelassa on kuusi asuinaluetta: Keskusta, Kolsa, Lepola, Perttu, Takoja ja Temmo.
Historia
Perustamisesta kuntaliitokseen
Ennen rautatietä Tuusulan pohjoisosat olivat harvaan asuttuja. Nykyisen Jokelan alueella oli vielä 1800-luvun puolivälissä vain yksi torppa peltotilkkuineen ja seitsemän asukasta.[8] Suuri osa alueesta kuului vanhastaan Tuusulan kirkonkylän, Hyökkälän ja Paijalan kylien takamaihin, vaikka sijaitsikin kaukana erillään näiden kylien keskuksista.[8]
Helsinki–Hämeenlinna-rautatie valmistui 1862.[10] Jokelan rautatieasema ei kuitenkaan kuulu rataosan alkuperäisiin asemiin, vaan se oli alun perin silloisen luokittelun mukainen pysäkki. Jokelaa pidettiinkin paikkakuntana vain vähäisenä vielä radan rakentamisen yhteydessä. Se korotettiin vuonna 1874 rautatieasemaksi ja asemarakennus valmistui seuraavana vuonna. Tässä yhteydessä käynnistyi Jokelan teollistuminen. Teollistumisen alkuvaiheita hallitsi tiiliteollisuus, ensimmäisenä vuonna 1874 perustettu Jokelan tiilitehdas. Nouseva teollisuus ja rautatieasema nostivat Jokelan merkittävyyttä huomattavasti. 1870-luvulla Jokelaan rakennettiin kauppa ja seuraavana vuosikymmenenä paikkakunnalle perustettiin posti ja kievari. Vuonna 1890 Jokelassa asui jo yli 300 ihmistä ja Suomen itsenäistyttyä paikkakunnan väkiluku oli kaksinkertaistunut.[11] [12] [8] Kun rautatieasema sijaitsi lähellä paikkaa, jossa Tuusulan, Nurmijärven ja Hyvinkään maalaiskunnan rajat kohtasivat, taajama-asutus laajeni pian myös molempien naapurikuntien alueelle.[8] Alueen kautta kulkevan Palojoen länsipuolinen alue kuului pääosin Tuusulaan, itäpuolinen Hyvinkään maalaiskuntaan.[8]
1900-luvun alkupuolella Jokelasta kehittyi merkittävä, monipuolinen teollisuusyhdyskunta. Jokelassa tuotettiin muun muassa tiiliä, kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Tiilitehtaita Jokelassa oli useita. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät rautatie, Helsingin läheisyys ja savipitoinen maa. Taajamassa on yhä useita lampia, jotka ovat savenotosta syntyneitä kuoppia.[10] Tulitikkutehdas nimeltään Jokela Oy perustettiin 1920-luvun lopulla, mutta pulavuodet hidastivat tuotannon aloittamista. Syksyllä 1933 tehtaassa aloitettiin Sampo-merkkisten tulitikkujen tuotanto. Raaka-aineena käytetyt haapatukit tuotiin tehtaalle junalla. Yritys menestyi ja toi Jokelaan runsaasti uusia työpaikkoja.[13] Tikkutehtaan tuotteita myytiin ympäri maailmaa aina Nigeriaan ja Uuteen-Seelantiin asti. 1950-luvulla tulitikkutehdas työllisti 250 työntekijää, mutta sittemmin tulitikkujen kysyntä alkoi vähentyä ja viimeiset tulitikut valmistettiin vuonna 1981. Tulitikkutehtaan vanha rakennus muutettiiin 1990-luvulla Jokelan vankilaksi.[14] Tiili- ja tulitikkutehtailun lisäksi Jokelassa on ollut itsenäistymisestä 2010-luvulle asti metalliteollisuutta, kuten sairaalakalustuksen ja maatalouskoneiden valmistusta.[15] Jokelassa on valmistettu myös ambulansseja ja sidetarpeita.[16]
Jokelan kulttuurielämän keskuksena toimi etenkin 1930-luvulla Jokelan kartano, missä asui tiilitehtaan omistaja Johannes Blenner ja hönen puolisonsa Lilly Kajanus-Blenner, joka oli kuuluisa harpputaiteilija. Hänen aikanaan kartanolla oli vilkas kulttuurielämä. Eräs aikakauden huipentuma oli, kun Kajanus-Blennerin aloitteesta Jokelan seurantalolla järjestettiin elokuun lopulla vuonna 1934 Kukkaisjuhla, jossa oli nimekäs esiintyjäkaarti päätähtenään sellotaiteilija Tibor de Machula. Kajanus-Blenner opetti kyläläisille harpunsoittoa ja piti balettikoulua. Sininen kartanorakennus päätyi myöhemmin paikalliselle tulitikkutehtaalle ja sittemmin se jäi Jokelan vankila-alueen sisälle.[17][13]
Marraskuussa vuonna 1952 vihittiin käyttöön uudet tilat Jokelan kansakoululle.[13] Nykyinen Jokelan koulukeskus valmistui vuonna 1959 silloisen Jokelan yhteiskoulun käyttöön, joka oli yksityinen oppikoulu. Sitä laajennettiin kahteen otteeseen 1960-luvun alussa. Jokelan yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1966. Jokelan yhteiskoulu lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 1976, minkä jälkeen tiloissa jatkoivat Jokelan yläaste ja lukio.[18]
Kuntaliitoksesta nykypäivään
Jokelan taajamassa asui 1960-luvun alussa jo lähes 5 000 asukasta, sen lähialueella kaikkiaan noin 8 000.[8] Taajaman sijainti kolmen kunnan alueella johti kuitenkin siihen, ettei sen oloja kyetty hoitamaan asianmukaisesti, minkä vuoksi yleisesti toivottiin kuntajaon muuttamista. Sisäasiainministeriön toimeksiannosta osastopäällikkö Erkki Jänne päätyi esittämään, että Nurmijärven ja Tuusulan kunnista siirrettäisiin Jokelan alueet lähistöineen Hyvinkään maalaiskuntaan, jonka nimi olisi samalla muutettu Jokelan kunnaksi, ja että samalla tämän kunnan pohjoisosista olisi liitetty alueita Hyvinkään kaupunkiin.[8] Ministeriö totesi kuitenkin vuonna 1964, ettei näihin muutoksiin ollut edellytyksiä. Sen sijaan vuoden 1969 alusta lähtien Hyvinkään maalaiskunta kokonaisuudessaan, siihen kuuluneet Jokelan alueet mukaan luettuina, liitettiin Hyvinkään kaupunkiin. Samalla oli ehdotettu myös Tuusulaan kuuluneiden Jokelan alueiden liittämistä Hyvinkääseen, mutta ehdotus jäi sillä erää toteutumatta. Kysymys kuntajaon muuttamisesta pysyi kuitenkin vireillä. Vuonna 1972 Jokelan asukkaiden keskuudessa järjestettiin mielipidetiedustelu siitä, olisiko alue liitettävä kokonaisuudessaan Hyvinkääseen vai Tuusulaan. Niukka enemmistö kannatti Hyvinkääseen liittymistä, mutta valtioneuvosto päätti vuonna 1973, että seuraavan vuoden alusta myös Hyvinkääseen kuuluneet Jokelan alueet oli liitettävä Tuusulaan.[8]
Monet tehtaat lopettivat toimintansa 1900-luvun loppupuolella, esimerkiksi alueen viimeinen tiilitehdas, Kolsan tiilitehdas, 1980-luvulla.[21] Rautatieaseman eteläpuolella on yhä neljän tehtaan ryhmä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Jokelan tiilitehdas on yksi harvoista Suomen varhaisen tiiliteollisuuden säilyneistä toimipaikoista.[10]
Kulttuuri ja urheilu
Jokelan työväentalo on perustettu vuonna 1905 ja sillä on ollut suuri merkitys Jokelan urheilu- ja kulttuurielämään vuosikymmenien varrella. Oma toimitalo valmistui vuonna 1907 ja se on edelleen käytössä. Työväentalo sijaitsee Palojoen varrella Hausjärven puolella. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi työnväentalolla on ollut oma kirjasto, teatteritoimintaa ja urheiluseura Köntäs.Työväentalon yhteydessä toimii Jokelan Karjalaisten JoKa-Teatteri. Kesäteatteri on perustettu vuonna 1981.[22] Työväentalo on Pohjois-Tuusulan Demarit ry:n omistuksessa ja sitä vuokrataan juhlatilaksi.[23] Jokelaan perustettiin Nuorisoseurantalo vuonna 1918 ja se rakensi itselleen toimitalon nykyisen Seurantalontien varteen seuraavana vuonna. Talossa oli vuosia korkeatasoista teatteritoimintaa, mutta toiminnan hiivuttua se purettiin 1960-luvulla.[22]
Jokelassa toimii nykyään useita kulttuuriyhdistyksiä. JEKKU RY (Jokelan Elävän Alakulttuurin Kehitysyksikkö) järjestää Jokelassa ja lähialueilla musiikillisia musiikkitapahtumia. Päätapahtumana Jekulla on Jokelan Närkästysjuhlat, joita on järjestetty vuodesta 2011.[24] Lampirock ry on musiikin harrastajien yhdistys, joka muun toimintansa ohella järjestää vuosittain Jokelan koulukeskuksen lammella elokuun lopulla pääsymaksuttoman Lampirock-musiikkitapahtuman.[25]
Jokelassa on aktiivista urheiluseuratoimintaa. Urheiluseura Kaukasten Voiman lajeihin kuuluvat nykyään koripallo ja jääkiekko. Seuran urheilijoita on kilpaillut menestyksekkäästi niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä.[26] Vuonna 1931 perustettuun Jokelan kisaan kuuluu noin 450 jäsentä. Sen parissa voi nykyään harrastaa jalkapalloa, salibandya, sulkapalloa ja lentopalloa.[27]
Jokelan peruspalvelut
Taajamassa on nykyään kolme ala-astetta: Kolsan, Lepolan ja Pertun koulut. Jokelan koulukeskuksessa toimivat Jokelan yläaste ja Tuusulan lukion Jokelan toimipiste, entinen Jokelan lukio.
Jokelassa on useita urheilukenttiä sekä kunnan omistama Jokelan urheilukeskus, jonka yhteydessä voi harrastaa yleisurheilua, mailapelejä ja talviurheilua. Urheilukeskukseen kuuluu myös kuntosali.[28] Jokelassa on myös kuntoratoja ja luontopolkuja.[29] Tuusulan kunta rakensi vuonna 1986 taajamaan Jokela-talon. Sen yhteydessä toimii Jokelan kirjasto, nuorisotalo ja kansalaisopiston toimintoja sekä käsityökoulu.[30]
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on Jokelassa sote-yksikkö, joka tarjoaa erilaisia perusterveydenhuollon palveluita. Sote-yksikkö on entinen terveyskeskus, joka oli hyvinvointialueuudistuksen jälkeen lakkautusuhan alla. Lakkauttaminen herätti suurta vastustusta ja terveysasema päätettiin vuonna 2024 säilyttää, joskin rajatummalla palveluvalikoimalla.[31]
Jokelan uskonnollinen elämä
Jokelan alue kuuluu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Tuusulan seurakuntaan. Vuonna 1975 rakennettiin Jokelan kirkko, mutta se purettiin heikkokuntoisena vuonna 2022. Kirkon toiminta siirtyi muualle jo vuonna 2020. Kirkosta jätettiin kuitenkin kellotapuli purkamatta.[32] Tuusulan seurakunta on sittemmin toiminut entisissä liiketiloissa Jokelan keskustassa.[19][33] Kirkosta luopumisesta huolimatta Jokelassa on edelleen säännöllistä hartauselämää ja muuta seurakunnan toimintaa.[34] Tuusulan seurakunnan lisäksi Jokelassa toimii ainakin helluntaikirkkoon kuuluva Station-seurakunta, jonka juuret alkavat seurakunnan kotisivujen mukaan Jokelan koulusurmien jälkeisestä yhteiskristillisestä kahvilatoiminnasta. Omana seurakuntana se aloitti vuonna 2015. Sillä on oma toimitila Jokelan keskustassa.[35] Jehovan todistajilla on Jokelassa valtakunnansali, joissa järjestään viikoittain kokouksia.[36]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
