Ruskeala

Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella.

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyisestä Ruskealan taajamasta Karjalan tasavallassa on oma artikkelinsa.

Ruskeala
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Sortavalan kihlakunta
Kuntanumero	703
Perustettu	17211
– emäpitäjä	Kitee
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	519,00 km²  [1] (12.3.1940)
– maa	412,90 km²
– sisävesi	106,10 km²
Väkiluku	6 938  [2] (31.12.1939)
– väestötiheys	16,8 as./km²
1 Seurakunnan perustamisvuosi
Infobox OK

Ruskealan perinnevaakuna.

Ruskeala-Seura ry:n viiri.

Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä.^[3]

Marmorilouhos

Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin vuonna 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka. Siitä käytetään nimeä Vuoripuisto.^[4]

Kylät

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin.^[5]

Nykytilanne

Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.

Kuvia

• 
  Ruskiala Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.
• 
  Marmorilouhoksen köysirata toukokuussa 2016.
• 
  Ruskealan marmorilouhos on nykyään suosittu turistikohde (2016).
• 
  Ruskealan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1940.
• 
  Ruskealan puistoalue