Maxima Sequanorum (lat. Provincia Maxima Sequanorum) eli Sequania (lat. Provincia Sequania),[1] harvemmin Lugdunensis quinta,[2] oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Sveitsin ja Ranskan alueilla.[1][3][4]
| Maxima Sequanorum Provincia Maxima Sequanorum |
|
|---|---|
| Rooman provinssi | |
 |
|
| Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta (395–) |
| Prefektuuri | Gallia (300-luku–) |
| Diokeesi | Gallia (n. 293–) |
| Nykyinen valtio/alue | Sveitsi, Ranska |
| Perustettu | n. 293 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Vesontio |
Maxima Sequanorumin provinssi sijaitsi Gallian itäosassa tai myöhemmin roomalaisessa Germaniassa Rooman valtakunnan ulkopuolisen Germanian vastaisella rajalla. Maxima Sequanorumin itäpuolella sijaitsi Raetia priman provinssi, kaakkoispuolella Liguria, eteläpuolella Alpes Poeninae et Graiae ja Viennensis, länsipuolella Lugdunensis prima ja pohjoispuolella Belgica prima ja Germania prima. Maxima Sequanorum käsitti aiemman Germania superiorin provinssin eteläosan, siinä missä Germania prima muodosti pohjoisosan. Rooman ulkopuolinen Germania sijaitsi Maxima Sequanorumista koilliseen.[1][3] Provinssin hallinnollinen keskus oli Vesontio.[2]
Kaupunkeja
Maxima Sequanorumin kaupunkeja olivat muun muassa:
- Aquae Helvetica
- Argentovaria
- Arialbinnum
- Augusta Raurica
- Aventicum (nyk. Avenche)
- Basilia (nyk. Basel)
- Bodgalio
- Brenodunum
- Crucinae
- Eburodunum
- Epamanduodurum
- Ferraricia
- Julia Equestris
- Larga
- Lentia
- Lousonna
- Petinesca
- Pons Ariolica
- Rubiacum
- Salodurum
- Serecia
- Tasgaetium
- Turicum (nyk. Zürich)
- Uromagus
- Uruncis
- Valtudurum
- Vesontio (nyk. Besançon)
- Vindonissa
- Vitudurum
Maxima Sequanorumin alue oli aiemmin osa Germania superiorin provinssia.[3] Seudun tärkeimmät heimot olivat sequanit (Sequani), joiden tärkein kaupunki oli Vesontio, helvetialaiset eli helveetit (Helvetii), joiden keskus oli Aventicum, sekä rauracit (Rauraci), joiden keskus oli Augusta Raurica.[5]
Maxima Sequanorumin provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin erottamalla se Germania superiorista. Provinssi kuului Gallian diokeesiin. Veronan luettelossa 300-luvun alkupuolella provinssi esiintyy nimellä Sequania. 300-luvulta lähtien provinssi oli osa Gallian prefektuuria.[1][3][4] Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Gallian prefektuuriin ja Gallian diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumin mukaan provinssia hallitsi praeses.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
| Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
| n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
| Gallia comata (Tres Galliae) 50–16 eaa. |
Gallia Belgica 16 eaa.– |
Germania superior n. 83– |
Germania prima | Germania prima | (Alsace ja Rheinland-Pfalz) | |
| Sequania | Maxima Sequanorum | (Sveitsi läntinen ja keskinen) | ||||
| Germania inferior n. 83– |
Germania secunda | Germania secunda | (Maas-joen alue) | |||
| Gallia Belgica | Belgica prima | Belgica prima | (Mosel-joen alue) | |||
| Belgica secunda | Belgica secunda | (Belgia ja Pohjois-Ranska) | ||||
| Gallia Lugdunensis 16 eaa.– |
Lugdunensis prima | Lugdunensis prima | (Burgundi) | |||
| Lugdunensis secunda | Lugdunensis secunda | (Normandia) | ||||
| Lugdunensis tertia | (Bretagne) | |||||
| Senonia (Lugdunensis quarta) | (Pariisi ja Orléans) | |||||
| Gallia Aquitania 16 eaa.– |
Aquitania prima | Aquitanica prima | (Auvergne) | |||
| Aquitania secunda | Aquitanica secunda | (Poitou-Charentes) | ||||
| Novempopulana | Novempopulana | (Gascogne) | ||||
| Gallia transalpina 121–22 eaa. |
Gallia Narbonensis 22 eaa.– |
Narbonensis prima | Narbonensis prima | (Languedoc) | ||
| Narbonensis secunda | Narbonensis secunda | (Var, Vaucluse ja Drôme) | ||||
| Viennensis | Viennensis | (Rhône-joen alue) | ||||
Selitykset:
| ||||||
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
