Languedoc

Languedoc (ransk.: lɑ̃ɡdɔk; oksitaaniksi: Lengadòc ˌleŋɡɔˈðɔ) Etelä-Ranskassa sijainnut Ranskan entinen maakunta, jonka alue kuuluu nyt Languedoc-Roussilloniin ja Midi-Pyrénéesiin. Sen pääkaupunki oli aikoinaan Toulouse, joka nykyisin kuuluu Midi-Pyrénéesiin.

Languedocin alue Ancien régimen lopussa.

Maakunta sijaitsee Välimeren rannikolla Rhônesta länteen. Seutu tunnetaan trubaduurikulttuurin syntysijana^[1].

Languedocin maakunnan vaakuna, jota nykyisin käyttävät virallisina lippuinaan Midi-Pyréneesin alue ja Toulousen määri.

Nimi Languedoc johtuu siellä puhutun oksitaanin kielen vanhasta nimestä langue d'oc, "oc'in kieli". Kieli taas sai nimensä siinä käytetystä myöntöpartikkelista oc (kyllä); vastaavasti Pohjois-Ranskassa käytetystä kielestä käytettiin sikäläisestä myöntöpartikkelista oïl (nykyään oui) johtuvaa nimitystä langue d'oïl.

De la Gardien suku juontuu Languedocissa toimineesta kauppiaasta Jacques Scorperierista, jonka poika omaksui Ruotsissa nimen Pontus De la Gardie.

Lähteet

1. Agricolan kirja-arvostelut

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Languedoc Wikimedia Commonsissa

Maakunnat vuonna 1789:

Alsace • Angoumois • Anjou • Artois • Aunis • Auvergne • Basse-Navarre • Béarn • Beaujolais • Berry • Bourbonnais • Bourgogne • Bretagne • Champagne • Korsika • Dauphiné • Flanderi/Hainaut • Foix • Forez • Franche-Comté • Gascogne • Guyenne • Île-de-France • Languedoc • Landau • Limousin • Lorraine • Lyonnais • Maine • Marche • Nivernais • Normandia • Orléanais • Perche • Picardie • Poitou • Provence • Roussillon • Saintonge • Touraine • Trois-Évêchés

Vallankumouksen jälkeen:

Avignon ja Comtat Venaissin • Montbéliard • Mulhouse • Savoiji • Comté de Nice

 Ranskan historialliset maakunnat

Tämä Ranskaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.