Rooman valtakunnan provinssi From Wikipedia, the free encyclopedia
Germania superior (”Ylä-Germania”, lat. Provincia Germania superior), myöhemmin Germania prima (Germania I, lat. Provincia Germania prima), oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Ranskan, Saksan ja Sveitsin alueilla.[1][2][3]
Germania superior Provincia Germania superior |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Germania superiorin provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia (300-luku–) |
Diokeesi | Gallia (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska (Alsace), Saksa (Rheinland-Pfalz) ja Sveitsi |
Perustettu | n. 85–90 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Mogontiacum |
Germania superiorin provinssi sai nimensä siitä, että se sijaitsi Reinin yläjuoksulla Germania inferioriin (”Ala-Germania”) nähden.[4] Siihen kuuluivat suunnilleen nykyisen Ranskan Alsace ja Saksan Rheinland-Pfalz sekä osa Sveitsistä. Provinssin länsipuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, luoteispuolella Germania inferiorin provinssi, itäpuolella Germania Magna eli Suur-Germania, jota roomalaiset eivät koskaan valloittaneet, ja kaakkoispuolella Raetian provinssi.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Mogontiacum (nyk. Mainz).[5]
Germania superiorin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
|
|
Germania superiorin alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa Julius Caesarin valloitettua sen vuonna 58/57 eaa.[4] Alun perin alue oli osa Gallia comatan provinssia ja sitten Gallia Belgican provinssia. Se erotettiin omaksi sotilashallintoalueeksi (exercitus) vuonna 16 jaa.[5] Alueen siviilihallinto kuului edelleen Gallia Belgicalle.[2] Germania superiorin provinssi perustettiin keisari Domitianuksen aikana noin vuonna 85–90.[5][2] Germania inferiorilla oli samanlainen syntyhistoria.[5]
Roomalaisten alkuperäisenä tavoitteena oli vallata myös Reinin itäpuoli, mutta tästä luovuttiin, ja Germanian provinssit jäivät rajaseuduksi koko historiansa ajaksi.[5] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Seudun rajoissa tapahtui kuitenkin historian kuluessa paljon muutoksia.[5]
Noin vuonna 293 provinssin nimeksi tuli Germania prima. Samalla siitä erotettiin Maxima Sequanorumin provinssi. Jäljelle jäänyt Germania priman provinssi kuului Gallian diokeesiin.[2] 300-luvulla se tuli osaksi Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Gallia comata (Tres Galliae) 50–16 eaa. |
Gallia Belgica 16 eaa.– |
Germania superior n. 83– |
Germania prima | Germania prima | (Alsace ja Rheinland-Pfalz) | |
Sequania | Maxima Sequanorum | (Sveitsi läntinen ja keskinen) | ||||
Germania inferior n. 83– |
Germania secunda | Germania secunda | (Maas-joen alue) | |||
Gallia Belgica | Belgica prima | Belgica prima | (Mosel-joen alue) | |||
Belgica secunda | Belgica secunda | (Belgia ja Pohjois-Ranska) | ||||
Gallia Lugdunensis 16 eaa.– |
Lugdunensis prima | Lugdunensis prima | (Burgundi) | |||
Lugdunensis secunda | Lugdunensis secunda | (Normandia) | ||||
Lugdunensis tertia | (Bretagne) | |||||
Senonia (Lugdunensis quarta) | (Pariisi ja Orléans) | |||||
Gallia Aquitania 16 eaa.– |
Aquitania prima | Aquitanica prima | (Auvergne) | |||
Aquitania secunda | Aquitanica secunda | (Poitou-Charentes) | ||||
Novempopulana | Novempopulana | (Gascogne) | ||||
Gallia transalpina 121–22 eaa. |
Gallia Narbonensis 22 eaa.– |
Narbonensis prima | Narbonensis prima | (Languedoc) | ||
Narbonensis secunda | Narbonensis secunda | (Var, Vaucluse ja Drôme) | ||||
Viennensis | Viennensis | (Rhône-joen alue) | ||||
Selitykset:
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.