Rooman valtakunnan provinssi nykyisen Ranskan lounaisosassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Gallia Aquitania (lat. Provincia Gallia Aquitania) tai vain Aquitania (lat. Provincia Aquitania) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti suunnilleen nykyisen Ranskan lounaisosan.[1][2][3]
| Gallia Aquitania Provincia Gallia Aquitania |
|
|---|---|
| Rooman provinssi | |
 |
|
.svg) Gallia Aquitanian provinssin alue vuonna 125. |
|
| Valtio | Rooman valtakunta |
| Nykyinen valtio/alue | Ranska |
| Perustettu | 16 eaa. |
| Lakkautettu | n. 293 |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
| – hallinnollinen keskus | Mediolanum Santonum, myöhemmin Burdigala |
Gallia Aquitanian provinssi käsitti Gallian ja samalla nykyisen Ranskan lounaisosan, mukaan lukien pääosan Biskajanlahden (lat. Mare Cantabricum) rannikosta. Provinssiin kuuluivat muun muassa nykyiset Auvergne ja Poitou-Charentes sekä alun perin myös Gascogne. Provinssia rajasivat etelässä Pyreneiden vuoret, lännessä Atlanttiin kuuluva Biskajanlahti, ja pohjoisessa ja idässä Loire- ja Rhone-joet.[4] Provinssin pohjois- ja koillispuolella sijaitsi Gallia Lugdunensiksen provinssi, kaakkoispuolella Gallia Narbonensis ja eteläpuolella Hispania Tarraconensis.[2]
Provinssin hallinnollinen keskus oli Mediolanum Santonum (nyk. Saintes), myöhemmin Burdigala (nyk. Bordeaux). Muihin tärkeisiin kaupunkeihin kuului muun muassa Limonum eli Pictavium (nyk. Poitiers).
Gallia Aquitanian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
Keisari Augustus huomasi, että monista kansoista koostuvan Gallian hallinto oli hankalaa, joten hän jakoi alueen Gallia comatan provinssin vuonna 16 eaa. kolmeen osaan. Gallia Aquitania oli näistä osista eteläisin.[2][4] Provinssi luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Provinssi lakkautettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemien uudistusten aikoihin ja jaettiin kolmeksi provinssiksi, jotka olivat Aquitania prima, Aquitania secunda ja Novempopulana. Viimeistään jako on ollut voimassa noin vuonna 313/314, sillä se esiintyy Veronan luettelossa. Toisaalta Aquitanian provinssi esiintyy yhtenä vielä joissakin Veronan luetteloa myöhemmissäkin lähteissä. Uudet provinssit kuuluivat Viennensiksen diokeesiin.[5]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
| Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
| n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
| Gallia comata (Tres Galliae) 50–16 eaa. |
Gallia Belgica 16 eaa.– |
Germania superior n. 83– |
Germania prima | Germania prima | (Alsace ja Rheinland-Pfalz) | |
| Sequania | Maxima Sequanorum | (Sveitsi läntinen ja keskinen) | ||||
| Germania inferior n. 83– |
Germania secunda | Germania secunda | (Maas-joen alue) | |||
| Gallia Belgica | Belgica prima | Belgica prima | (Mosel-joen alue) | |||
| Belgica secunda | Belgica secunda | (Belgia ja Pohjois-Ranska) | ||||
| Gallia Lugdunensis 16 eaa.– |
Lugdunensis prima | Lugdunensis prima | (Burgundi) | |||
| Lugdunensis secunda | Lugdunensis secunda | (Normandia) | ||||
| Lugdunensis tertia | (Bretagne) | |||||
| Senonia (Lugdunensis quarta) | (Pariisi ja Orléans) | |||||
| Gallia Aquitania 16 eaa.– |
Aquitania prima | Aquitanica prima | (Auvergne) | |||
| Aquitania secunda | Aquitanica secunda | (Poitou-Charentes) | ||||
| Novempopulana | Novempopulana | (Gascogne) | ||||
| Gallia transalpina 121–22 eaa. |
Gallia Narbonensis 22 eaa.– |
Narbonensis prima | Narbonensis prima | (Languedoc) | ||
| Narbonensis secunda | Narbonensis secunda | (Var, Vaucluse ja Drôme) | ||||
| Viennensis | Viennensis | (Rhône-joen alue) | ||||
Selitykset:
| ||||||
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
