Jyväskylän yliopisto
suomalainen yliopisto From Wikipedia, the free encyclopedia
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY[3]; engl. University of Jyväskylä, JYU[3]) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto. Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 600 ja henkilökuntaa noin 2 800.[4] Jyväskylän yliopiston kuudessa tiedekunnassa voi opiskella yli sataa eri oppiainetta.[4] Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.[5] Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on vuosittain suoritetuilla opintopisteillä mitaten Suomen suurin avoin yliopisto.[6]
| Jyväskylän yliopisto | |
|---|---|
| Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu | |
 |
|
 |
|
|
lat. Universitas Jyväskyläensis
|
|
|
engl. University of Jyväskylä
|
|
| Perustettu |
1863 (Jyväskylän seminaari)[1] 1934 (Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu) 1966 (Jyväskylän yliopisto) |
| Tyyppi | julkinen |
| Rehtori | Jari Ojala |
| Henkilökunta | 2 800 (2023)[1] |
| Opiskelijoita | 14 600 (2023)[1] |
| Jatko-opiskelijoita | 1 500 (2023)[2] |
| Sijainti | Jyväskylä, Suomi () |
| Kampus | Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueet |
| Sivusto | www.jyu.fi |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Rutkasti maalailevaa strategiapuhetta, joka vieläpä selkeästi imuroitu sellaisenaan yliopiston omalta sivulta. Korjattava yleisemmälle tasolle, poistettava epäolennaisuudet. |
Jyväskylän yliopiston rehtori on Jari Ojala.
JYU on noteerattu vuonna 2024 kansainvälisessä QS World University Rankings -yliopistovertailussa maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon.[4] Kasvatustieteissä JYU on arvioitu QS:n alakohtaisessa rankingissä sijalle 76, ja liikuntatieteissä maailman sijalle 39.[7]
Vuonna 2023 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1 300 kandidaattia, 1 600 maisteria, 150 tohtoria ja yksi lisensiaatti.[8] Kevään 2024 toisessa yhteishaussa yliopistoon valitaan 2 700 uutta opiskelijaa 18 700 hakijan joukosta.[9] Kaikki perustutkinto-opiskelijat eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.
Jyväskylän yliopisto on ainoana suomalaisyliopistona mukana European Association of Distance Teaching Universities-[10] ja FORTHEM-verkostoissa. [11]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Jyväskylän seminaari 1863–1937
- Pääartikkeli: Jyväskylän seminaari
Vuonna 1863 Uno Cygnaeus perusti Jyväskylään ensimmäisen suomenkielisen opettajankoulutusseminaarin. Ajatuksen suomenkielisen seminaarin perustamisesta Jyväskylään oli esittänyt 1850-luvulla Wolmar Schildt.[12] Jyväskylää pidettiin sopivana paikkana seminaarille sen keskeisen sijainnin vuoksi. Schildtin tavoite oli myös suomenkielisen yliopiston perustaminen.[12] Cygnaeus toimi seminaarin ensimmäisenä johtajana. Seminaari koulutti kansakoulunopettajia.[12]
Seminaari aloitti toimintansa silloista Jyväskylän kaupunginkirkkoa ympäröineissä kortteleissa.[13] Sisäoppilaitosmaisessa seminaarissa oli omat osastonsa miehille ja naisille.[14] Seminaarin alkuvaiheessa miesoppilaat edustivat eri yhteiskuntaluokkia, mutta merkittävä osuus tuli maaseudun väestöstä, joka etsi mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun.[13] Naisoppilaat puolestaan olivat enimmäkseen säätyläisiä.[13] Jyväskylän seminaari oli ensimmäinen naisille avoin väylä korkeakoulutukseen.[13]
Vuonna 1878 valtio osti Jyväskylän seminaaria varten maa-alueen Jyväskylän kaupungin länsilaidalta.[13] Vuosina 1879–1883 alueelle rakennettiin seminaarin ensimmäiset omat rakennukset. Myöhemmin aluetta alettiin kutsua Seminaarinmäeksi.[13]
Pedagogisten ja muiden teoreettisten oppiaineiden ohella seminaarissa opiskeltiin käsityön opetusta, puutarhanhoitoa, kotitaloutta ja liikuntaa.[14]
Ensimmäiset seminaarin käyneet opettajat valmistuivat Jyväskylässä vuonna 1866. Kansakouluasetus annettiin samana vuonna.[12] Seminaarista valmistui sen toiminta-aikana yhteensä noin 4 500 kansakoulunopettajaa.[12] Seminaarin panos suomalaisen kulttuurin kehitykselle oli huomattava ja monista seminaarin oppilaista tuli kulttuurin merkkihenkilöitä; Jyväskylässä ovat opiskelleet muun muassa Minna Canth, Johannes Linnankoski, J. H. Erkko,[14] Otto Kotilainen, Anni Swan, Immi Hellen, Isa Asp, Lucina Hagman ja Emma Irene Åström.[12]
Jyväskylään perustettiin 1800-luvulla myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen poikalyseo vuonna 1858 sekä tyttökoulu vuonna 1864.[12]
Vuoden 1933 jälkeen seminaariin ei enää otettu uusia oppilaita, sillä seminaarin korvasi kasvatusopillinen korkeakoulu. Seminaarin käynnissä olleet vuosikurssit jatkoivat vuoteen 1937 saakka. Seminaarin lopettamista juhlistettiin 11.6.1937 päättäjäisjuhlakulkueella Jyväskylän Kauppakadulla. Kulkueeseen osallistui seminaarista valmistuneita opettajia, mm. tuolloin 94-vuotias Juho Vuorinen, joka oli valmistunut seminaarista vuonna 1868. Seminaarin viimeinen johtaja oli Juho Mikael Mikkola.[13]
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu 1934–1966
Vuonna 1934 seminaari muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi[14] (lyhenne JKK[13]). Korkeakoulun oppilailta vaadittiin ylioppilastutkinto.[12][13] Kansakoulunopettajaksi korkeakoulusta valmistui kahdessa vuodessa.[13] Ensimmäiselle vuonna 1934 alkaneelle vuosikurssille valittiin 60 opiskelijaa 558 hakijan joukosta.[13]
Alkuvuosina korkeakoulussa oli mahdollista opiskella opettajantutkinto sekä erillisiä kasvatustieteen alan opintokokonaisuuksia. Yliopistollisia tutkintoja ei vielä tuolloin ollut mahdollista suorittaa Jyväskylässä. Maistereiden oli kuitenkin mahdollista saada niin sanottu erikoisoikeus opiskeluun kasvatusopillisessa korkeakoulussa opettajaksi pätevöitymistä varten.[13]
JKK:uun perustettiin Suomen ensimmäinen sielutieteen (psykologia) professuuri vuonna 1936.[13] Niilo Mäki hoiti virkaa vuoteen 1939 asti, jolloin ensimmäiseksi vakinaiseksi professoriksi nimitettiin Arvo Lehtovaara. Niilo Mäestä tuli puolestaan Suomen ensimmäinen erityispedagogiikan professori.[15] Psykologia on alkuvuosista lähtien ollut yksi keskeisistä aloista JKK:ssa ja sittemmin yliopistossa. [13] JKK:n kolmas professori oli vuonna 1936 suomen kielen professorina aloittanut Aarni Penttilä. Hän eläköityi tehtävästään vuonna 1967. Vuosina 1948–1962 Penttilä toimi rehtorina.[13]
Akateemisten tutkintojen suorittaminen tuli korkeakoulussa mahdolliseksi 1940-luvulla.[14] Ensimmäinen JKK:sta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti (vastaa nykyistä maisterin arvoa) oli Rauno Olavi Viitamäki vuonna 1946. Toinen valmistunut kandidaatti ja ensimmäinen naiskandidaatti oli Kerttu Tamminen vuonna 1948. Tamminen oli yksi JKK:n ensimmäisen vuosikurssin oppilaita, joka valmistui ensin kansakoulunopettajaksi, ja työskenneltyään kansakoulunopettajana Tamminen palasi JKK:uun opiskelemaan psykologiaa ja valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi.[13] Ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin vuonna 1949, kun Aimo Lahti väitteli 12. toukokuuta aiheella "Virheet opetusopillisena ongelmana" ja valmistui kasvatustieteen tohtoriksi.[13]
Vuonna 1958 perustettiin korkeakouluun sen ensimmäinen tiedekunta (filosofinen tiedekunta) sekä viisi uutta professuuria (kirjallisuus, historia, ruotsi, englanti, saksa). Tiedekunnan ensimmäinen dekaani oli vuodesta 1960 eteenpäin historian professori Mauno Jokipii. Tiedekunnan perustaminen johti korkeakoulun nopeaan kehitykseen yliopistoksi.[13] Vuonna 1960 JKK:ssa väitteli sen ensimmäinen naistohtori, Päivi Oinonen. Vuoden 1961 alussa hyväksytyn väitöskirjan aihe oli "Huono käsiala psykologisena ongelmana. Kansakoululapsilla suoritettu tutkimus."[13]
Liikunnanopettajien koulutus alkoi JKK:ssa vuonna 1963, liikuntakasvatuksen opintosuunnassa. Aiemmin liikunnaopettajia oli koulutettu Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella, mutta Helsingissä ei ollut mahdollista suorittaa varsinaista yliopistotutkintoa. Helsingin yliopiston voimistelulaitos lakkautettiin JKK:n vastaavan koulutuksen perustamisen myötä.[13]
Vuonna 1964 rakennettiin Seminaarinmäelle ylioppilastalo Ilokivi. Nimi viittaa Seminaarinrinteessä sijaitsevaan jääkauden aikaiseen siirtolohkareeseen, jonka luokse seminaarilaisten oli tapana kokoontua laulamaan keväisin.[13]
Matemaattis-luonnontieteellisen osaston yhteyteen perustettiin vuonna 1965 fysiikan laitos. Laitokselle hankittiin sen ensimmäinen hiukkaskiihdytin (20 MeV kompakti syklotroni), joka saatiin viivästysten jälkeen otettua käyttöön vuonna 1975. Hiukkaskiihdyttimen hankinta aloitti Jyväskylän fysiikan laitoksen kehityksen yhdeksi Suomen huippuyksiköistä alallaan. Vuonna 1965 perustettiin myös matematiikan ja kemian laitokset.[13]
Jyväskylän yliopisto 1966–
Jyväskylän yliopisto aloitti toimintansa heinäkuussa 1966. Korkeakoulun nimen siunasi presidentti Urho Kekkosen 30.6.1966 hyväksymä laki.[13][14] Yliopisto koostui neljästä tiedekunnasta, ja sen ensimmäinen rehtori oli Martti Takala. Professuureja ja apulaisprofessuureja oli 29, ja opiskelijoita noin 3000.[13][14][13]
Taloustieteiden ja tietotekniikan opetus alkoi taloustieteiden laitoksessa vuonna 1967. Ensimmäinen taloustieteiden professori oli Pertti Kettunen.[13]
Vuonna 1968 perustettiin Jyväskylän yliopistoon laskentakeskus. 1970-luvun alussa keskuksessa oli eri laitosten käytössä esimerkiksi Honeywell H1640 -tietokone, jota kutsuttiin myös nimellä "Hullu-Jussi".[13] Bio- ja ympäristötieteiden laitos perustettiin vuonna 1970.[13]
Jyväskylän yliopiston kampus koostuu kolmesta aluesta: Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Ylistönrinne.
Historiallinen Seminaarinmäki
Seminaarinmäkeä pidetään kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaana alueena, ja se on alueena suojeltu. Erityisen kuuluisa alue on Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. [16]
Seminaarinmäen vanhimpia rakennuksia ovat Constantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset niin sanotut Opin kasarmit, jotka rakennettiin 1880-luvulla opettajaseminaarin käyttöön. Opin kasarmit ovat Historica, Educa, Oppio, Fennicum ja tuohon aikaan päärakennuksena toiminut Seminarium. Seminaarinmäelle rakennettiin myös puurakennuksia, joista tähän päivään ovat säilyneet Puutarhurin talo ja Ryhtilä.[13][12][14]
1940- ja 1950-lukujen vaihteessa järjestettiin kutsukilpailu korkeakoulun laajentamisesta. Kilpailun voitti Alvar Aalto Urbs-suunnitelmallaan.[13] Seminaarinmäellä onkin lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia, 1950–1970-luvuilla valmistuneita rakennuksia: Vuosina 1951–1956 rakennettiin päärakennus, harjoituskoulu, henkilökunnan asuntola, urheiluhallit sekä Lyhty-Lozzi-internaatti. Vuonna 1970 valmistui myös Aallon suunnittelema liikuntatieteiden rakennus.[13][14][17]
Laajeneminen Mattilanniemeen ja Ylistönrinteelle
Yliopiston laajenemiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu myös vuonna 1969. Sen voitti arkkitehti Arto Sipisen kilpailutyö. Voittaneeseen suunnitelmaan sisältyivät Seminaarinmäen hallinto- ja kirjastorakennukset sekä Athenaeum ja Musica, ja uudet Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueet. Mattilanniemen rakennukset valmistuivat 1980-luvulla, ja Ylistönrinteen 1990- ja 2000-luvuilla.[13] Seminaarinmäen lisärakentaminen Sipisen suunnitelman mukaisesti sai aikaan niin sanotun puistosodan, kun yliopistolaiset vastustivat puiden kaatamista ja maiseman muuttamista uudisrakennusten tieltä. Rakentaminen eteni vastustuksesta huolimatta. Ensimmäisenä Sipisen suunnitelmasta valmistunneet hallintorakennus ja kirjasto vihittiin käyttöön vuonna 1974. [13] Valmistuessaan Jyväskylän yliopiston kirjasto oli lukusalipaikoiltaan pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto.[18] Mattilanniemen aluetta ei pystytty toteuttamaan täysin Sipisen alkuperäisen suunnitelman mukaan säästöpaineiden vuoksi. Sipinen olisi esimerkiksi halunnut rakennuksista valkoisia, mutta materiaaliksi valittiin lopulta punainen graniitti.[13] Vuonna 1991 valmistui Jyväsjärven poikki Ylistön silta, joka yhdistää Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueet.[13]
Uudisrakentaminen ja peruskorjaukset
Uusin kampusalueelle valmistunut rakennus on Ruusupuisto. Vuonna 2015 käyttöönotettu rakennus sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemien Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhteydessä.[14] Yliopiston alueella toimii kasvitieteellinen puutarha. Lähes 36 hehtaarin puistoalue sijaitsee kaikilla kolmella kampusalueella.[19]
Aallon suunnittelema päärakennus valmistui peruskorjauksesta vuonna 2017.[20] Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema kirjastorakennus puolestaan peruskorjattiin vuonna 2021. Tämän peruskorjauksen suunnitteli arkkitehdin poika, Ari Sipinen. Peruskorjattu kirjasto sai nimen Lähde. Kirjaston peruskorjaukselle myönnettiin vuoden 2022 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto.[18]
Euroopan komissio myönsi huhtikuussa 2022 Seminaarinmäen kampukselle ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Palkinnon perusteina olivat paitsi Seminaarinmäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, myös kampuksen symboliarvo suomalaisen ja eruooppalaisen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän edustajana.[14][21]
Toukokuussa 2024 Jyväskylän yliopisto ilmoitti luopuvansa useista käytössään olleista rakennuksista. Yliopiston käytöstä pois jäävät Fennicum, X-rakennus, G-rakennus, Ryhtilä, Puutarhurin talo, MaA, MaD, Kärki ja soveltavan kemian tilat.[22]
Jyväskylän yliopistossa on kuusi tiedekuntaa:[1]
- humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
- informaatioteknologian tiedekunta
- kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
- kauppakorkeakoulu
- liikuntatieteellinen tiedekunta
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa johtaa dekaani Mika Lähteenmäki. Varadekaaneja ovat professori Anne Pitkänen-Huhta ja professori Tapio Litmanen.[23]
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa tutkinto-ohjelmia kielitieteissä, viestinnässä, journalistiikassa, musiikki-, taide- ja kulttuurialoilla, yhteiskuntatieteissä, filosofiassa, historiassa sekä sosiaalityössä.[24] Tiedekunnalla on kansainväliset maisteriohjelmat kielten, globalisaation ja kulttuurien välisen viestinnän sekä musiikkitieteen teemoista, sekä kasvatustieteiden kanssa yhteinen kansainvälisen yhteistyön ja kasvatustieteen maisteriohjelma.[25]
Tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat Yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja kielelliset muutosprosessit ja Hyvinvointi, osallisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.[26]
Tiedekunta on mukana kolmessa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä: Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[27], Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[28] ja Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö (2022–2029)[29].[26]
Tiedekunnan laitokset:
- Historian ja etnologian laitos
- Kieli- ja viestintätieteiden laitos
- Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
- Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki)[30]
Informaatioteknologian tiedekunta
- Pääartikkeli: Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta
Jyväskylän yliopisto, Agora.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on ensimmäinen Suomeen perustettu kokonaan IT-alan opetukseen keskittynyt tiedekunta. Se on myös opiskelijoiden määrässä mitattuna Suomen toiseksi suurin IT-alan koulutustoimija Aalto-yliopiston jälkeen. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pasi Tyrväinen, ja varadekaaneina toimivat Lauri Kettunen ja Heikki Karjaluoto.[31]
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkinto-ohjelmia ovat tietojärjestelmätiede, tietotekniikka/tietojenkäsittelytiede, kognitiotiede, koulutusteknologia, kyberturvallisuus, turvallisuus ja strateginen analyysi, tieto- ja ohjelmistotekniikka sekä teknologiajohtaminen. [32]Pääainevalinnasta riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi (FM), kauppatieteiden maistereiksi (KTM) tai diplomi-insinööreiksi (DI). Tiedekunnalla on myös kansainväliset maisteriohjelmat tekoälyn, suurteholaskennan ja tietojärjestelmien teemoista.[25]
Tiedekunnan tutkimus sijoittuu neljän toiminta-alueen alaisuuteen: Tietojärjestelmätiede, Laskennallinen tiede, Tekniikka, sekä Koulutusteknologia ja kognitiotiede.[33] Informaatioteknologian tiedekunnassa toimivat seuraavat tutkimuslaboratoriot: Digitaalisen terveysälyn laboratorio, CyberSecLab, Spektrikuvantamisen laboratorio, Finnish Hub for Digitalization (FHDi) ja Human Technology Hub (HTHub).[33]
Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.[31]
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
Kasvatustieteet ovat opettajaseminaarin kautta Jyväskylän yliopiston perinteisin ala. Nykymuotoinen kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta muodostettiin vuonna 2017.[34]
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan johtaja on dekaani Anna-Maija Poikkeus. Varadekaaneina toimivat professori Mirja Tarnanen ja Jarmo Hämäläinen.[35]
Tiedekunta kouluttaa kasvatustieteen asiantuntijoita, aikuiskasvattajia, luokanopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia, aineenopettajia, ohjausalan asiantuntijoita ja rehtoreita, sekä psykologeja ja psykologian erityisasiantuntijoita[36].[37] Tiedekunta tarjoaa myös kansainvälisen kasvatustieteiden maisteriohjelman sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen kanssa yhteisen kansainvälisen yhteistyön ja kasvatustieteen maisteriohjelman.[25]
Psykologian tutkimuksen painoalat: Aivotutkimus ja psykofysiologia, Kliininen psykologia ja psykoterapia, Motivaatio, oppiminen ja kasvuympäristöt, Perhetutkimus, Tutkimusmetodologia sekä Työ- ja organisaatiopsykologia
Kasvatustieteiden tutkimuksen painoalat: Oppiminen, oppimisen vaikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät, Koulutus, opetus ja interventiot, Työssä oppiminen ja hyvinvointi, Lapsuus ja perhe sekä Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt[38]
Vuosina 2024–2028 Jyväskylän yliopisto johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Koulutuksen tulevaisuus (EDUCA) -lippulaivaa. Tiedekunta on mukana myös Suomen Akatemian vuosille 2022–2029 rahoittamassa Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn)[39].
Tiedekunnan laitokset:[40]
- Kasvatustieteiden laitos
- Opettajankoulutuslaitos
- Psykologian laitos
Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain noin 800 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa[41], ja Koulutusjohtamisen instituutti (ent. Rehtori-instituutti), joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista.[42]
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
- Pääartikkeli: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) perustettiin vuonna 2010. Kauppatieteiden koulutusta on Jyväskylän yliopistossa tarjottu vuodesta 1967. Vuonna 1999 tieteenalalle muodostettiin oma tiedekuntansa, tuolloin nimeltään taloustieteiden tiedekunta. Kyseessä on Jyväskylän yliopiston uusin tiedekunta.[43]
Kauppakorkeakoulua johtaa dekaani Hanna-Leena Pesonen. Varadekaaneina toimivat apulaisprofessori Mika Haapanen ja professori Vilma Luoma-aho.[44]
Kauppakorkeakoulu tarjoaa kauppatieteiden ja taloustieteen tutkinto-ohjelmat. Kauppatieteiden tutkintoon valitaan opintosuunnaksi joko johtaminen, laskentatoimi, markkinointi tai viestinnän johtaminen. Kauppakorkeakoulussa on neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Banking and International Finance, Digital Marketing and Corporate Communication, International Business and Entrepreneurship sekä Corporate Environmental Management.[45] Vuonna 1995 alkanut ympäristöjohtamisen maisterikoulutus on Pohjoismaiden ensimmäinen.[43]
Kauppakorkeakoulun tutkimuksen painoalat: Kestävä liiketoiminta ja talous, Digitaalinen liiketoiminta ja talous sekä Päätöksentekoa tukeva taloustiede ja talouden kilpailukyky.[46]
Kauppakorkeakoulussa toimii Avance-johtamiskoulutus. Avancen tuottama Executive MBA -koulutus on Association of MBAs -organisaation akkreditoima.[47]
Liikuntatieteellinen tiedekunta
- Pääartikkeli: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Liikunnanopettajien koulutus alkoi Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa 1963, ja korkeakoulun muuttuttua yliopistoksi muodostui liikuntatieteille oma tiedekuntansa vuonna 1968. [13][48]
Liikuntatieteiden tiedekunnan johtaja on dekaani Sarianna Sipilä. Varadekaaneina toimivat professori Taija Juutinen ja professori Taina Rantanen.[49]
Tiedekunnassa tarjotaan tutkinto-ohjelmia liikuntabiologiassa, liikuntapedagogiikassa, liikuntateknologiassa, liikunnan yhteiskuntatieteissä, terveystieteissä ja valmennustieteissä. Tiedekunnan koulutustarjonnassa on myös liikuntapsykologian, soveltavan liikunnan ja terveystiedon opintoja. Kansainvälisiä maisteriohjelmia on tarjolla urheiluliiketoiminnan ja -johtamisen, liikuntabiologian sekä liikuntapsykologian aiheista.[50]
Liikuntatieteiden tutkimuksen painopisteet ovat: Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa, Liikunnan ja terveyden väliset yhteydet, Ihmiskehon toiminta ja mukautuminen sekä Aktiivisena vanheneminen. [51]
Jyväskylän yliopistolla on Tampereen yliopiston kanssa yhteinen Gerontologian tutkimuskeskus GEREC.[51]
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on perustettu vuonna 1965.[52] Tiedekunnan dekaani on Mikko Mönkkönen, ja varadekaaneina toimivat professori Maija Nissinen ja professori Hannu Häkkinen.[53] Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muut laitokset sijaitsevat Ylistönrinteellä. Kokeellista bio- ja ympäristötieteiden tutkimusta tehdään Konneveden tutkimusasemalla.[53]
Tiedekunnassa tarjotaan tutkintokouluksia biologiassa, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa, nanotieteessä, tilastotieteissä ja datatieteissä sekä ympäristö- ja vesistötieteissä.[54] Kansainvälisiä maisteriohjelmia tiedekunnassa on biologiassa ja ympäristötieteessä, kemiassa ja kiertotaloudessa, nanotieteessä ja fysiikassa sekä Erasmus Mundus Joint Masters -ohjelmat säteilyn, mikroeletroniikan ja fotoniikan sekä aivo- ja datatieteen teemoissa.[25]
Tiedekunnan tutkimuksen kärjet ovat: Evoluutiotutkimus, Luonnonvarojen resurssiviisaus, Monitieteinen nanotiede, Matemaattinen analyysi ja Subatomaatinen fysiikka.[55]
Tiedekunta on mukana Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippututkimusyksikössä (2018–2025)[56], jota Helsingin yliopisto hallinnoi. Vuosina 2022–2029 matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunnalla on myös JYU:n johtama hiukkasfysiikan alan Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikkö [57]sekä matematiikan alan Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikkö[58], jota Helsingin yliopisto hallinnoi.
Tiedekunnan laitokset:[54]
- Bio- ja ympäristötieteiden laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian laitos
- Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Nanoscience Center (NSC) on Jyväskylän yliopiston poikkitieteellinen tutkimuskeskus. Keskus on fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laistosten yhteinen.[59]
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja informaatioteknologian tiedekunta järjestävät vuosittain yhdessä Jyväskylän kansainvälisen kesäkoulun (JSS).
Erillislaitokset
Erillislaitoksina Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimivat avoin yliopisto, Avoimen tiedon keskus (kirjasto ja yliopiston tiedemuseo),
Monikielisen akateemisen viestinnän keskus Movi, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.
Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolassa toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, jonka toiminnassa ovat mukana myös Oulun ja Vaasan yliopistot.[60] Keskuksessa on noin 90 työntekijää ja runsaat 4 000 opiskelijaa.[60] Chydeniuksen tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat luokanopettajakoulutus, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus, tietojenkäsittelytiede, kauppatieteet, sosiaalityö ja soveltava kemia.[61] Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.[62]
Rehtorit ja vararehtorit
Yliopiston rehtoreina ovat toimineet:[63]
- Kaarle Oksala (1934–1940)
- Erik Ahlman (1940–1948)
- Aarni Penttilä (1948–1962)
- Martti Takala (1963–1967)
- Ilppo Simo Louhivaara (1967–1977)
- Kalevi Heinilä (1977–1982)
- Martti Takala (1982–1988)
- Antti Tanskanen (1988–1992)
- Aino Sallinen (1992–2012)
- Matti Manninen (2012–2017)
- Keijo Hämäläinen (1.8.2017 – 21.4.2023)[64]
- Marja-Leena Laakso (21.4. – 14.8.2023)
- Jari Ojala (14.8.2023–)
Vararehtoreina toimivat 15.8.2024 alkaen professori Marja-Leena Laakso (koulutus), professori Kaisa Miettinen (tutkimus) ja FT Pasi Raiskinmäki (yhteiskunnallinen vuorovaikutus).[65]
Hallitus
Yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Hallituksen jäsenet kaudella 2022–2025 ovat:[66]
- pääjohtaja ja professori Antti Koivula, puheenjohtaja (2022–2025)
- viestintä- ja brändijohtaja Hanna Maula, viestintä- ja brändijohtaja, varapuheenjohtaja (2022–2025)
- FT Marja Makarow (2023–2025)
- professori Pekka Koskela
- professori Terhi-Anna Wilska
- yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio
- opiskelija Petri Laaksonen (2024–2025)
Yliopiston vuonna 2024 strategiassaan vahvistamina painoaloina jatkavat:
- oppiminen, opetus ja vuorovaikutus
- luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu
- kestävä liiketoiminta ja talous
- kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
- liikunta, terveys ja hyvinvointi
- informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa.[67]
Sijoituksia kansainvälisissä vertailuissa
Jyväskylän yliopisto sijoittuu parhaiden listoille eräissä kansainvälisissä yliopistovertailuissa.
Jyväskylän yliopisto 2023 on mukana niin sanotun Shanghain listan yliopistovertailussa (Academic Ranking of World Universities ARWU), jossa se sijoittuu välille 701.–800. Suomalaisista Jyväskylän yliopiston sijoitus oli seitsemäs. Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa yliopisto sijoittuu hyvin. Vuonna 2023 Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytiede oli sijalla 38, viestintä 76–100 ja kasvatustieteet 101–150. Yliopistosta pääsi mukaan maailman 500 parhaan joukkoon myös 8 muuta tieteenalaa: matematiikka, fysiikka, kemia, ekologia, biotieteet, psykologia, johtaminen sekä hotelliala ja turismi (Jyväskylän yliopistossa liikunta ja turismi).[68]
Vuonna 2024 Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 401–500 tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla. Tässä vertailussa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteet sijoittuvat välille 101–125.[69]
Brittiläisessä QS World University Rankings -vertailussa Jyväskylän yliopisto sijoittui vuonna 2024 sijalle 489. Suomesta listalle ylsi 9 yliopistoa. Jyväskylän yliopisto oli suomalaisten yliopistojen joukossa seitsemäs. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteet arvioidaan sijalle 39, kasvatustieteet sijalle 76, kielitieteet sijalle 151–200 ja psykologia sijalle 151–200.[7]
Suomen Akatemian huippuyksiköt, lippulaivat, akatemiaprofessorit ja ERC-tutkijat
Jyväskylän yliopistossa on seitsemän Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä: Jyväskylän yliopisto koordinoi Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikköä (2022–2029), Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikköä (InterLearn; 2022–2029), Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikköä (2022–2029) ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä (2018–2025). Lisäksi Jyväskylän yliopisto on mukana Pelikulttuurin tutkimuksen huippuyksikössä (2018–2025; jaettu Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen kesken), Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä (2022–2029; Helsingin yliopisto koordinoi) ja Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä (2018–2025; Helsingin yliopisto koordinoi).[70]
Jyväskylän yliopisto toimii kolmessa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksen lippulaivahankkeessa. Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaiva (2024–2028) on Jyväskylän yliopiston johtama lippulaiva. Yliopisto osallistuu Suomen kvanttilippulaivaan (2024–2031) ja Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen FAME-lippulaivaan (2024–2031).[67]
Yliopiston akatemiaprofessoreita ovat Pasi Ihalainen (2021–2026), Otso Ovaskainen (2021–2026).[71]
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittamia tutkijoita Jyväskylän yliopistossa ovat professori Hannu Häkkinen (2024–2029), apulaisprofessori Suvi Ruuskanen (2024–2029), akatemiatutkija Heikki Mäntysaari (2024–2029), apulaisprofessori Ere Nokkala (2024–2029), apulaisprofessori Teea Kortetmäki (2024–2029), yliopistotutkija Elina Laanto (2024–2029), apulaisprofessori Fabien Cougnon (2023–2028), akatemiatutkija Ilkka Kronholm (2023–2028), apulaisprofessori Tuomas Orponen (2023–2028), yliopistotutkija Veli-Matti Karhulahti (2022–2027), apulaisprofessori, akatemiatutkija Kezilebieke Shawulienu (2022–2027), professori Suvi Saarikallio (2022–2027), professori Minna Torppa (2021–2026), akatemiaprofessori Otso Ovaskainen (2020–2026) ja professori, akatemiatutkija Juha Muhonen (2019–2024).[72]
Jyväskylän yliopiston alumneja ovat muiden muassa:[73]
- Minna Canth
- Otto Kotilainen
- Anni Swan
- Lucina Hagman
- Sofi Oksanen
- Jani Kokko
- Tuomo Rannankari
- Janne Poranen
- Tapio Suominen
- Jutta Urpilainen
- Pekka Mervola
- Tapio Korjus
- Petri Honkonen
- Elmo Lakka
- Jaana Hirsikangas
- Anna-Maria Raita-Hakola
- Kimmo Numminen
Suurlahjoittaja Matti Häll lahjoitti 4 miljoonaa euroa vuonna 2021[74].
Varainhankintakampanja on ollut käynnissä myös vuosina 2014–2017 ja viimeisin kampanja 2021–2022.[75]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
