suomalainen arkkitehtuuripalkinto From Wikipedia, the free encyclopedia
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn vuonna 2011 perustama arkkitehtuuripalkinto,[1] joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014[2]. Se myönnetään vuosittain merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Kohteen valmistumisesta saa palkinnon jakamisvuonna olla kulunut enintään kolme vuotta.[1] Palkintoon ei ainakaan toistaiseksi liity rahaosuutta. [3]
Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan, nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä sekä herättää kiinnostusta suomalaista arkkitehtuuria kohtaan. [4] Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkintotuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Tuomarin valitsee Suomen Arkkitehtiliiton hallitus.[5]
Ensimmäinen Arkkitehtuuri-Finlandia -palkinto myönnettiin Lahdelma & Mahlamäki arkkitehtien suunnittelemalle, vuonna 2013 valmistuneelle Puolan juutalaisten historialliselle museolle. Voittajan valitsi esiraadin asettamasta neljästä ehdokkaasta taloustieteilijä Sixten Korkman. Hänen mukaansa kyseessä on vahvasti kaupungin ilmettä muuttava rakennus, joka museon lisäksi on myös taideteos.[6]
Esiraatiin kuuluivat Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala, Suomen arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste, Aalto-yliopiston professori Pentti Kareoja sekä arkkitehti Esa Ruskeapää.[7]
Ehdokkaina vuonna 2014 olivat:
Vuonna 2015 palkinto myönnettiin Anssi Lassilan suunnittelemalle Jyväskylän Kuokkalaan vuonna 2014 valmistuneelle Puukuokka-kerrostalolle. Palkinnonsaajan valitsi säveltäjä Kaija Saariaho.[9] Saariahon palkintoperustelujen mukaan Puukuokka on uskalias ja kunnianhimoinen työ, johon sisältyvät uuden rakennusteknologian tutkiminen, ihmisläheisyys, pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen.[5]
Esiraatiin kuuluivat arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho, arkkitehti Eero Lundén ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste.[10]
Ehdokkaina vuonna 2015 olivat:
Vuonna 2016 palkinto myönnettiin arkkitehti Aaro Arton suunnittelemalle ja vuonna 2015 valmistuneelle Rovaniemen keskuskentän monitoimirakennus Railolle. Palkinnonsaajan valitsi Paavo Lipponen.[12] Palkintoperusteluissaan Lipponen kuvaili itseään arkkitehtuurin harrastajaksi ja kehui, kuinka Railo istuu täydellisesti Alvar Aallon vuonna 1945 suunnittelemaan kaupungin kaavaan.[5]
Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, arkkitehti Eero Lundén ja Oulun yliopiston professori Janne Pihlajaniemi.[13]
Ehdokkaina vuonna 2016 olivat:
Vuonna 2017 palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaukselle, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit NRT. Korjaus valmistui vuonna 2016. Palkinnonsaajan valitsi Reijo Karhinen.[15]
Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Hannu Huttunen, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Oulun yliopiston professori Janne Pihlajaniemi ja arkkitehti Janne Teräsvirta. [16]
Ehdokkaina vuonna 2017 olivat:
Vuonna 2018 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnittelema Helsingin Uusi lastensairaala. Palkinnon saajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta.[17]
Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Hannu Huttunen, arkkitehti Janne Teräsvirta, tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros ja arkkitehtitoimisto Livadyn osakas arkkitehti Juulia Mikkola.[18]
Ehdokkaina vuonna 2018 olivat:
Vuoden 2019 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnettiin vuonna Helsingin Käpylään vuonna 2018 valmistuneelle Käärmetalon peruskorjaukselle. Palkinnon saajan valitsi kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen. [19] Peruskorjauksen suunnittelivat Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy.[20]
Esiraatiin kuuluivat tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros, arkkitehti Juulia Mikkola ja arkkitehti Mikko Heikkinen.[18]
Ehdokkaina vuonna 2019 olivat:
Vuoden 2020 arkkitehtuurin Finlandian voitti Helsingin Olympiastadionin korjaus- ja uudistustyö, ja työstä palkittiin Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT. Palkinnon saajan valitsi muusikko ja näyttelijä Paula Vesala.[21] Palkinnon myöntämällä Vesala halusi kiittää historiantajuista ja tyylikästä korjaus- ja suojelutyötä.[5]
Esiraadin puheenjohtajana toimi arkkitehti Simo Freese. Esiraatiin kuuluivat myös arkkitehdit Teemu Hirvilammi, Saija Hollmén ja professori Tuomo Siitonen.[22]
Ehdokkaina vuonna 2020 olivat:
Koronapandemian vuoksi vierailuja ei voitu järjestää, joten esiraati jätti kisasta pois päiväkodit, koulut, hoiva-asumisen kohteet sekä suomalaisten arkkitehtien ulkomaille suunnittelemat rakennukset. Voittajan, arkkitehti Teemu Kurkelan johdolla suunnitellun Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin, valitsi filosofi Esa Saarinen. [24][25][25]
Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén, arkkitehti Mona Schalin, Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori ja professori Tuomo Siitonen.[18]
Ehdokkaina vuonna 2021 olivat:
Palkinnon voitti Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaustyö. Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman, 1974 valmistuneen rakennuksen korjaus- ja pääsuunnittelusta vastasi hänen poikansa, arkkitehti Ari Sipinen, ja tila- ja sisustussuunnittelusta arkkitehti Merja Kiviranta. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Klaus Härö, joka korosti perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.[26]
Ehdokkaat valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Panu Lehtovuori, joka toimi esiraadin puheenjohtajana, sekä arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Mona Schalin ja professori Rainer Mahlamäki.
Ehdokkaina olivat:
Palkinnon voitti Martta Wendelinin päiväkoti Tuusulassa – Martta Wendelinin nimeä kantava puurakenteinen, kahden sadan lapsen päiväkoti, jonka suunnitteli Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä (AFKS), arkkitehdit Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, Mikko Liski ja Tommi Kantanen.[27]
Muut ehdokkaat olivat:
Esiraatiin kuuluivat Rainer Mahlamäki, Sarlotta Narjus, Harri Hautajärvi ja Jenni Reuter. Voittajan valitsi Kone Oy:n omistajasukuun kuuluva Anna Herlin.[28]
Palkinnon voitti Tammelan Stadion[29]. Esiraatiin kuuluivat esiraadin puheenjohtaja, professori Jenni Reuter, arkkitehdit Harri Hautajärvi ja Kirsi Korhonen sekä professori Matti Sanaksenaho. Esiraadin sihteerinä toimi arkkitehti Paula Huotelin. Voittajan valitsi Ylen sotareportteri Antti Kuronen. Ehdokkaina vuonna 2024 olivat:[30]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.