Helsingin yliopiston kirjaston rakennuksia From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Kaisa-talo on Helsingin Kaisaniemenkadun varrella sijaitseva Helsingin yliopiston rakennus, jossa toimii yliopiston pääkirjasto. Rakennukseen on keskitetty yliopiston keskustassa toimivien tiedekuntien kirjastopalvelut. Sen alakerrassa on myös myymälätilaa. Rakennus avattiin 3. syyskuuta 2012.[1]
| Kaisa-talo | |
|---|---|
 Kaisa-talon julkisivu Kaisaniemenkadun puolelta. Oikealla Kaisaniemen metroaseman sisäänkäynti, jonka molemmilta puolilta johtavat portaat Vuorikadulle. |
|
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 2012 |
| Suunnittelija | Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (AOA) |
| Urakoitsija | SRV Rakennus O |
| Omistaja | Helsingin Yliopistokiinteistöt |
| Käyttäjä | Helsingin yliopisto |
| Julkisivumateriaali | lasi, tiili |
|
Kritiikin Kannukset 2012 |
|
 |
|
Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (AOA) ja pääurakoitsijana toimi SRV Rakennus Oy. Suomen Tasolasiyhdistys ry ja Suomen Arkkitehtiliitto ry (Safa) valitsivat rakennuksen vuoden 2012 lasirakenteeksi.[2] Lisäksi Suomen arvostelijain liitto ry SARV myönsi vuoden 2012 Kritiikin Kannukset -palkinnon rakennuksen suunnitelleille arkkitehdeille Selina Anttiselle ja Vesa Oivalle. Kritiikin Kannukset annettiin ensimmäistä kertaa pitkän historiansa aikana rakennustaiteelle.[3] Anttinen ja Oiva saivat vuonna 2013 myös arkkitehtuurin valtionpalkinnon.[4]
Rakennuksen paikalta purettiin Kauppakeskus Kaisa -niminen tavaratalo, joka oli valmistunut kahdessa osassa 1973 ja 1984.
Rakennuksen kolmannessa kerroksessa on Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen tekemä taideteos Pienet maailmat, joka on valmistunut Valtion taideteostoimikunnan tilaustyönä ja kuuluu valtion taidekokoelmaan.[5]
