Helsingin keskustakirjasto Oodi
kaupunginkirjasto From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsingin keskustakirjasto Oodi (ruots. Helsingfors centrumbibliotek Ode) on Helsingissä Töölönlahden läheisyydessä, Kansalaistorin laidalla sijaitseva kaupunginkirjaston toimipiste. Se on yksi Helsingin kaupunginkirjaston 37 toimipisteestä ja osa Helmet-kirjastoverkkoa. Rakennuksesta järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti suomalaisen Arkkitehtitoimisto ALAn kilpailuehdotus.[1] Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman tammikuussa 2015 ja rakentaminen alkoi saman vuoden jälkipuoliskolla.[2] Rakennus avattiin yleisölle 5. joulukuuta 2018.
| Helsingin keskustakirjasto Oodi | |
|---|---|
 Keskustakirjaston läntinen julkisivu Kansalaistorille päin. |
|
| Osoite |
Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 5. joulukuuta 2018 |
| Suunnittelija | Arkkitehtitoimisto ALA |
| Rakennuttaja | Helsingin kaupunki |
| Urakoitsija | YIT |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Käyttäjä | Helsingin kaupunginkirjasto, KAVI |
| Julkisivumateriaali | Puu (kuusi), lasi, alumiini |
| Kerrosluku | 3 |
| Bruttoala | 17 250 m2 |
| Tilavuus | 108 260 m3 |
 |
|
Oodi
Idean Helsingin keskustaan rakennettavasta kirjastosta esitti alun perin Claes Andersson ollessaan kulttuuriministerinä vuonna 1998.[3]
Rakennus
Rakennuksessa on kolme kerrosta, joilla on erilaiset käyttötarkoitukset.
Pohjakerros on tarkoitettu kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi, ja siellä on elokuvateatteri Kino Regina, monitoimisali Maijansali, digitaalisen taiteen näyttelytila, kahvila-ravintola sekä EU:n ja Helsingin kaupungin infopisteet.
Toisessa kerroksessa on Oodin Kaupunkiverstas-niminen makerspace, jossa asiakkaiden käytettävissä on mm. 3D-tulostimia, uv- ja suurkuvatulostin, erilaisia ompelukoneita, työskentely- ja kokoustiloja, vuokrattava keittiö sekä studioita soittamiseen, äänittämiseen ja valokuvaukseen.[4]
Kolmannessa kerroksessa on perinteinen kirjasto kirjakokoelmineen ja lastenosastoineen. Kirjastokerroksessa on noin 100 000 teoksen kokoelma.[5] Kerroksessa sijaitsee myös kahvila sekä Helsingin kaupungin leikkipuisto Loru, jossa järjestetään arkipäivisin ohjattua lasten toimintaa.[6]
Keskustakirjaston vuotuisen kävijämäärän ennustettiin olevan 1,5 miljoonaa ja päivittäisen kävijämäärän 5 000.[7] Vuonna 2019 Oodissa oli 3,1 miljoonaa kävijää.[8][9]
Arkkitehtikilpailu
Helsingin kaupunki järjesti kirjaston suunnittelusta avoimen kaksivaiheisen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailun Metropolin sykkivä sydän, joka alkoi tammikuussa 2012 ja päättyi kesäkuussa 2013.[10] Kilpailu oli osa Maailman muotoilupääkaupunki Helsinki 2012 -ohjelmaa.[11]
Ensimmäinen vaihe, joka alkoi tammikuussa 2012 ja päättyi huhtikuussa 2012, oli avoin kilpailu ja siihen tuli 544 ehdotusta.[12] Kaikki työt olivat nähtävillä Jätkäsaaren Bunkkerissa keväällä 2012, yleisö sai äänestää ehdotuksista suosikkiaan.[13] Kilpailun tuomaristo valitsi jatkoon toiselle kierrokselle kuusi ehdotusta marraskuussa 2012.[10] Ne olivat esillä Meilahden taidemuseossa. Yleisö sai kommentoida ja äänestää omaa suosikkiaan toisen vaiheen töistä verkossa, näyttelyssä ja kaupunkinäytöillä. Yleisön suosikiksi valikoitui The Diagonal Agora, toiseksi tuli Käännös.[14]
Kilpailun lopputulos julkistettiin Helsingin Musiikkitalossa järjestetyssä tilaisuudessa 14. kesäkuuta 2013. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto ALA:n ehdotus Käännös, jonka tekijät ovat Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston pääavustajinaan Aleksi Niemeläinen, Jussi Vuori sekä Erica Österlund.[15][1] Voittanut ehdotus on puurunkoinen ja puujulkisivuinen. Toista palkintoa ei jaettu, jaetun kolmannen palkinnon saivat Arkkitehtitoimisto Playan ehdotus LibLab ja Verstasarkkitehtien Kasi.[16][17]
Tuomaristo luonnehtii voittajaa muun muassa seuraavasti:[11]
»Ehdotuksen arkkitehtuuri on erittäin korkeatasoista, rennon suurpiirteistä ja mieleenpainuvaa. Ehdotus antaa erinomaiset lähtökohdat kirjaston täysin uudenlaisen toiminnallisen konseptin kehittämiseen. Rakennuksessa on ainutkertaista puhuttelevuutta ja sillä on edellytykset nousta uudeksi merkkirakennukseksi jonka niin Helsingin asukkaat, kirjaston käyttäjät kuin henkilökunta kokevat omakseen.»
Suunnittelu
Kaupunkilaiset on otettu mukaan keskustakirjaston suunnitteluun aktiivisesti. Hankkeen suunnittelijat uskovat, että toimivan kirjaston synnyttämiseksi tarvitaan muutakin kuin arkkitehtien ja asiantuntijoiden kynänjälkeä. Kaupunkilaisten ja kumppanien tarpeet halutaan ottaa osaksi suunnitteluprosessia.[18] Oodin yhteiskehittämisestä ja palvelumuotoilusta yhdessä kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien kanssa valmistui Virve Hyysalon väitöskirja vuonna 2022.[19]
Kustannukset
Hankkeen kustannusarvio oli noin 100 miljoonaa euroa, josta valtio maksoi kolmanneksen.[2] Suomen hallitus valitsi keskustakirjaston Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeeksi ja valtio sitoutui rahoittamaan hanketta 30 miljoonalla eurolla. Kaupunki lupautui maksamaan hankkesta noin puolet. Rahoituksesta puuttui 16 miljoonaa euroa syyskuussa 2014.[20] Lopulta Helsingin kaupunki maksoi 70 prosenttia Oodin rakennuskuluista.[21]
Nimi
Kirjaston suomenkielinen nimi on Oodi[22] ja ruotsinkielinen nimi Ode[23]. Nimellä on kaksi virallista kirjoitusasua:
- Helsingin keskustakirjasto Oodi – Helsingfors centrumbibliotek Ode – Helsinki Central Library Oodi
- Kirjasto Oodi, Helsinki – Biblioteket Ode, Helsingfors – Library Oodi, Helsinki
Oodin robotiikka
Oodi käyttää robotteja työnteon auttamiseen, muun muassa automatisoidakseen yksitoikkoista logistiikkaa.[24][25][26] Oodissa on kaksi robottikättä kirjojen lajitteluun, sekä kolme itsenäisesti kulkevaa mobiilirobottia kirjojen paikoilleen toimittamiseen.[24] Kuljetusrobotit on nimetty lastenkirjojen mukaan: Tatu, Patu, ja Veera.[27]
Erityisesti Veera-robottia käytettiin asiakkaiden ohjeistamiseen kirjastossa.[28][29][30] Kirjaston henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa yhdessä toteutetun suunnitteluprosessin aikana Veera-robotille lisättiin suuret silmät Disneyn animaatioperusteiden mukaisesti, minkä jälkeen kirjaston asiakkaat reagoivat siihen opastajana.[28][31][30]
Tunnustuksia
Oodi palkittiin vuonna 2018 Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelun teki Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennussuunnittelun Ramboll Finland.[32]
Oodi valittiin elokuussa 2019 Vuoden yleiseksi kirjastoksi Ateenassa IFLA:n kansainvälisessä kirjastokonferenssissa.[33]
Oodi voitti vuonna 2020 kansainvälisen Best In Heritage -järjestön Project of Influence -kulttuuriperintöpalkinnon. [34]
Oodi voitti saksalaisen arkkitehtuuriin ja rakennesuunnitteluun keskittyvän Detail-lehden Detail Prize 2020 -pääpalkinnon. Oodi jakoi pääpalkinnon Eindhovenissa sijaitsevan BureauSLA:n ja Overtreders W:n suunnitteleman People’s Pavilionin kanssa. [35]
Kuvia
Oodi rakenteilla syyskuussa 2018.
Oodin etelänurkka huhtikuussa 2019.
Oodin ensimmäisen kerroksen aula.
Toisen kerroksen työ- ja oleskelutiloja.
Oodin kolmas kerros.
Otto Karvosen teos Omistuskirjoitus portaikossa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
