Vuoden teräsrakenne

Vuoden teräsrakenne on Teräsrakenneyhdistyksen kilpailusta myöntämä nimitys merkittävälle teräsrakenteelle. Aluksi palkinto myönnettiin vain kohteen arkkitehdille, mutta vuodesta 1989 lähtien se on myönnetty arkkitehdille ja rakennesuunnittelijalle^[1]

Vuoden 2013 teräsrakenne, Siilitien metroasema.

Teräsrakenneyhdistyksen tarkoitus on edistää teräksen ja myös muiden metallien käyttöä rakentamisessa. Osana toimintaansa yhdistys on jakanut teräsrakennepalkinnon vuodesta 1980 lähtien.^[2] Se jaetaan yleensä vuosittain, mutta joinakin vuosina se on jätetty jakamatta tarpeeksi korkeatasoisten ehdokkaiden puuttuessa. Vuonna 1986 palkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle kohteelle. Ehdokaskohteet voivat olla joko Suomessa tai ulkomailla, mutta niiden suunnittelun on oltava suomalaista alkuperää. Kohteet voivat olla rakennuksia, rakennuslaajennuksia tai muita rakennelmia, ja pääsääntöisesti niiden runkorakenteen on oltava terästä. Palkittavan kohteen tulee olla hyvää arkkitehtuuria, ja sen tulee olla innovatiivinen tai hyödyntää nykytekniikkaa taitavasti. Palkintotoimikunnan nimeää Teräsrakenneyhdistyksen hallitus ja siinä on kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen tulee olla arkkitehteja. Jäsenistä yksi on Suomen Arkkitehtiliiton ja yksi Suomen Rakennusinsinööriliiton nimeämä.^[3]

1980–1989

Vuosi	Sijaintipaikka	Nimi	Palkitut	Muuta
1980	Jyväskylä	Osuusliike Valion Jyväskylän meijeri	Professori Matti K. Mäkinen ja arkkitehti Antti Katajamäki	[4]
1981		E-Öljyt Oy:n ja Makrotalo Oy:n kehittämä huoltamorakennusjärjestelmä	Arkkitehti Juhani Vainio	[4]
1982		Ei jaettu	[4]
1983	Oulu	Osuusliike Valion Oulun tuotantolaitokset	Arkkitehti Antti Katajamäki	[4]
1984	Helsinki	Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen teräsrakenteet	Arkkitehti Erkki Kairamo	[4]
1985		Ei jaettu		[4]
1986	Tampere	Kiinteistö Oy Hammareeni	Arkkitehdit Antti Katajamäki ja Marja Pesonen	Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4]
1986	Helsinki	Hansasilta	Arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen	Kaksi palkittua kohdetta vuonna 1986[4]
1987	Tampere	Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ilmailuhalli	Arkkitehti Antti Katajamäki	[4]
1988	Helsinki	Nokian Meripuisto	Arkkitehti Ilmo Valjakka	Silloinen Nokia Research Center Lauttasaaressa[4]
1989	Vantaa	Tiedekeskus Heureka	Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ja tekniikan tohtori Matti Ollila	[4]

Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista

• 
  1984 Itäkeskuksen kauppakeskus
• 
  1986 Hansasilta
• 
  1988 Nokian Meripuisto
• 
  1989 Tiedekeskus Heureka

1990–1999

Vuosi	Sijaintipaikka	Nimi	Palkitut	Muuta
1990	Tampere	Terästammela	Arkkitehti Mikko Kaira ja diplomi-insinööri Esko Rautakorpi	[4]
1991	Espoo	Innopoli	Arkkitehti Kaarina Löfström ja diplomi-insinööri Pekka Korkeila	[4]
1992	Rovaniemi	Rovaniemen lentoasema	Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen	[4]
1993	Utsjoki ja Tenon kunta, Norja	Saamen silta	Tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpää, Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy	Suomen ja Norjan välinen rajasilta.[4]
1994	Turku	Turun konservatorio	Arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkkinen, Ilpo Raunio ja Pauno Narjus sekä insinöörit Jouko Lindgren, Seppo Nissilä ja Launo Laatikainen	[4]
1995	Espoo	IVS-maisemapylväät, Sinikurjet	Professori Antti Nurmesniemi, sisustusarkkitehdit SIO Jorma Valkama ja Björn Selenius, tekniikan tohtori Matti Ollila, insinööri Pekka Matomäki ja toimitusjohtaja Timo Toivonen	IVS eli IVO Voimansiirto Oy omisti tuolloin sähkön kantaverkon. Pylväät ovat Kehä III:n ja Turunväylän risteyksessä.[4][5]
1996	Karkkila	Santasalo-Vaihteet Oy:n Maisema 2000 toimisto	Arkkitehdit Kai Wartiainen, Markku Sievänen, Vesa Peltonen, Anu Laurila, arkkitehtuurin ylioppilas Sami Lauritsalo ja diplomi-insinööri Sakari Kaustinen	[4][6]
1997	Espoo	Nokia-talon teräsrakenteet	Arkkitehti Pekka Helin ja projektiarkkitehti Harri Koski, Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen sekä tekniikan tohtori Matti Ollila ja insinööri Pekka Matomäki, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co.	[4]
1998	Espoo	Tietotekniikan Talo	Arkkitehti Juhani Maunula, Brunow & Maunula Oy ja Consulting Oy	Otaniemessä[4]
1999	Vantaa	Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaali	Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy	[4]

Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista

• 
  1990 Terästammela
• 
  1991 Innopoli
• 
  1992 Rovaniemen lentoasema
• 
  1993 Saamen silta
• 
  1994 Turun konservatorio
• 
  1995 IVS maisemapylväät
• 
  1996 Maisema 2000 toimisto
• 
  1997 Nokia-talon teräsrakenteet

2000–2009

Vuosi	Sijaintipaikka	Nimi	Palkitut	Muuta
2000	Helsinki	Kiinteistö Oy Itämerentori	Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen ja Finnmap Consulting Oy	Ruoholahdessa[4]
2001	Helsinki	High Tech Center	Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy, arkkitehtitoimisto Evata Finland Oy ja Oy Juva Engineering Ltd	Salmisaaressa[4]
2002	Helsinki	AV-oppilaitos	ARK-house arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy	Arabianrannassa[4]
2003	Espoo	Omakotitalo Moby Dick	Arkkitehtitoimisto N-R-T Oy, arkkitehti, professori Jyrki Tasa pääavustajanaan arkkit.yo. Tuomas Uusheimo ja arkkit. yo. Tuomo Toivola sekä ja diplomi-insinööri Sami Lampinen	Yksityishenkilön rakennuttama talo.[4]
2004	Helsinki	Eduskunnan lisärakennus	Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co ja Insinööritoimisto SuunnitteluKortes Oy	[4][7][8]
2005	Helsinki	Olympiastadionin itäinen katos	Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Turun Juva Oy	[7]
2006	Helsinki	Kampin keskuksen maanpäälliset osat	Arkkitehtitoimistot Juhani Pallasmaa Ky, Helin & Co ja Marja-Riitta Norri Oy ja Aaro Kohonen Oy	[9]
2007	Hämeenlinna	Kulttuuri- ja kongressikeskus Hämeenlinnan verkatehdas	Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy	[10]
2008	Kotka	Merikeskus Vellamo	Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy	[1][11]
2009	Helsinki	Pauligin kahvipaahtimo	Arkkitehdit Tommila Oy ja WSP Finland Oy	Vuosaaressa[1][12]

Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista

• 
  2004 Eduskunnan lisärakennus
• 
  2005 Olympiastadionin itäinen katos
• 
  2006 Kampin kauppakeskus
• 
  2008 Merikeskus Vellamo

2010–2019

Vuosi	Sijaintipaikka	Nimi	Palkitut	Muuta
2010	Espoo	Tapiola-ryhmän pääkonttori	Pää- ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy	[1][13]
2011	Kristiansand, Norja	Teatteri- ja konserttitalo Kilden	Arkkitehtitoimisto ALA Oy, yhteistyössä SMS Arkitekter AS:n kanssa ja rakennesuunnittelija Multiconsult AS	Kildenin (suom. Lähde) rakennuttaja on Teater- og Konserthus for Sørlandet IKS[1][14][15]
2012		Ei jaettu		[16]
2013	Helsinki	Siilitien metroasema	Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy sekä rakennuttaja, Helsingin kaupungin liikennelaitos	Vuonna 1982 valmistuneelle metroasemalle tehtiin uusi laiturikatos, asemalle rakennettiin katutasolle uusi kioski- ja odotustilarakennus ja uusi poistumistieporras laituritasolta.[17][16]
2014	Helsinki	Viikimäen maisemapylväs	Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Eltel Networks Oy, HögforsSteka Oy ja rakennuttaja Helen Sähköverkko Oy	Uuden Viikinmäen sähköaseman vierelle Viikinrantaan rakennettu pitkälle ympäristöön näkyvä portaalityyppinen maisemapylväs.[18][19]
2015	Helsinki	OP-ryhmän toimistotalo	Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy, rakennuttaja OP-ryhmä	OP-ryhmän 2015 keväällä valmistunut toimitilakokonaisuus Helsingin Vallilassa muodostuu uudis- ja peruskorjatusta osasta. Toteutus perustuu vuonna 2011 käytyyn arkkitehtuurikilpailuun.[20]
2016	Vantaa	Fazerin vierailu- ja kokouskeskus	Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelija SS-Teracon Oy, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy, teräsrungon urakoinut Teräselementti Oy ja tilaaja Fazer Group Oy.	Fazerin Vaaralan tehdasalueen vierailukeskuksessa on näyttelytilojen lisäksi muun muassa auditorio, kahvio ja trooppinen puutarha. Kokouskeskuksessa on neuvottelutiloja ja pysäköintitiloja Fazerin omaan käyttöön. Kompleksin yhteinen kerrosala on 4 500 m2. Vierailukeskuksen julkisivuissa on lasirakenteilla huomattava osuus.[21]
2017	Helsinki	Länsiterminaali 2	Pääsuunnittelija PES-Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija YIT Rakennus Oy, teräsrunko- ja lasijulkisivutoimittaja Normek Oy ja rakennuttaja Helsingin Satama Oy	Helsingin Länsisatamaan keväällä 2017 valmistunut uusi Tallinnan matkustajaliikenteen terminaali[22][23]
2018	Helsinki	Helsingin keskustakirjasto Oodi	Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto ALA, rakennesuunnittelija Ramboll Finland, projekstinjohtourakoitsija YIT Rakennus, teräsrungon valmistaja Normek ja tilaaja Helsingin kaupunki	Suomi 100 -juhlavuoden hankkeena toteutettu muuntojoustava kohtauspaikka Töölönlahden alueella.[24]
2019	Helsinki	Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen	Katsomon katosrakenteen arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto K2S, rakennesuunnittelija Sweco, projektinjohtourakoitsija Skanska, katoksen ja julkisivukorotuksen teräsrakenteet asentanut ja osittain myös valmistanut JPV-Engineering Oy, Stadion-Säätiö tilaajana ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, joka vastasi kohteen rakennuttajatehtävistä.	Palkinto myönnettiin ennen kaikkea stadionin teräsrakenteisten katsomokatosten arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti onnistunneesta suunnittelusta ja toteutuksesta.[25]

Kuvia vuosien 2010–2019 voittajista

• 
  2011 Teatteri- ja konserttitalo Kilden
• 
  2014 Viikinmäen maisemapylväs
• 
  2015 OP:n Vallilan kortteli
• 
  2016 Fazerin vierailu- ja kokouskeskus
• 
  2017 Länsiterminaali 2
• 
  2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi
• 
  2019 Olympiastadionin katos

2020–

Vuosi	Sijaintipaikka	Nimi	Palkitut	Muuta
2020	Fuzhou, Kiina	Strait Culture and Art Centre	Pääsuunnittelija PES-Arkkitehdit ja rakennesuunnittelija Vahanen Suunnittelupalvelut Oy.	Kunniamaininnan sai WSP Finlandin suunnittelema Sudentassu eli Sipoonkorven silta Vantaalla. Silta ylittää Vanhan Porvoontien ja yhdistää Kuusijärven ulkoilualueen Palokallion luonnonsuojelualueeseen.[26]
2021	Vantaa	Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus	Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennesuunnittelija Ramboll Finland.	Kunniamaininta myönnettiin Ylivieskan kirkon kellotapulille, pääsuunnittelijana Arkkitehtitoimisto K2S ja rakennesuunnittelijana Koparak Oy.[27]
2022	Turku	Turun toripaviljongit	Suunnittelijat Jari Tschernij, Schauman Arkkitehdit ja työryhmä Ted Schauman, Kristian Kontula ja Jonas Nordgren, Schauman & Nordgren Architects. Rakennesuunnittelusta palkittiin Sweco Rakennetekniikka ja toteutuksesta pääurakoitsija Rakennustoimisto Jussit ja teräsrakenteiden toimittaja VMT Steel. Lisäksi palkittiin hankkeen tilaaja, Turun kaupunki.	Toriparkin rakentamisen yhteydessä Turun kauppatori uudistettiin perinpohjaisesti, ja tori sai uudet sitä reunustavat paviljongit.[28]
2023	Tampere	Tammelan uusi stadion	Pää- ja arkkitehtisuunnittelija JKMM Arkkitehdit, pääasuunnittelijana arkkitehti Samuli Miettinen, rakennesuunnittelija Ramboll Finland, päätoteuttaja Pohjola Rakennus, teräsrakenneurakoitsija Teräselementti Oy, teräsrakenteiden asentaja Temacon Finland Oy ja kohteen tilaaja, Tampereen kaupunki.	Kunniamaininnan sai Chenab Bridge, Intian Kashmirin Jammun alueelle rakennettu maailman korkein rautatiesilta. Sen pääkonsultti ja -suunnittelija on WSP Finland.[29][30]

Kuvia vuosien 2020– voittajista

• 
  2020 Strait Culture and Art Centre
• 
  2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus

Kuvia vuosien 2020– kunniamaininnan saaneista

• 
  2020 Sipoonkorven silta.
• 
  2021 Ylivieskan uuden kirkon kellotapuli
• 
  2023 Chenab Bridge

Katso myös

• Vuoden betonirakenne
• Vuoden ympäristörakenne
• RIL-palkinto

Lähteet

1. Teräsrakennepalkinnot 1980–2011 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 6.4.2012. Viitattu 24.12.2013.
2. Teräsrakenneyhdistys ry Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 25.1.2014.
3. Säännöt teräsrakennepalkinnon myöntämisestä (PDF) 10.5.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
4. Teräsrakennepalkinnot 1980–2004 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 25.12.2004. Viitattu 24.12.2013.
5. Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja (Lehdistötiedote) kauppalehti.fi. 20.8.2009. Alma Media. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 25.1.2013.
6. Maunula, Leena: Kai Wartiainen ryhmineen sai vuoden teräsrakennepalkinnon Helsingin Sanomat. 27.11.1996. Viitattu 14.2.2020.
7. Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 6.4.2012.
8. Koivisto, Maritta & Vuorinen, Pekka: Eduskuntatalon lisärakennus. (Internet Archivessa www = https://web.archive.org/web/20060322010837/http://www.betoni.com/betoni_import/BET0402_s25_30.pdf)+Betoni-lehti, 2004, nro 2, s. 25–30. Betoniteollisuus ry.
9. Kampin keskukselle teräsrakenne-palkinto. Turun Sanomat, 30.11.2006. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
10. Verkatehtaalle Vuoden Teräsrakenne -palkinto Hämeen sanomat. 27.11.2007. Arkistoitu 31.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
11. Vuoden teräsrakenne on merikeskus Vellamo; koko satama-alue heräsi uuteen kukoistukseen 2.12.2008. Rakennustieto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 25.1.2013.
12. Pauligin uusi paahtimo on Vuoden 2009 Teräsrakenne 8.12.2009. Paulig. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 6.4.2012.
13. Tapiolan pääkonttorista Vuoden Teräsrakenne 2010. Projektiuutiset, 23.11.2010. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
14. Teräsrakennepalkinto Teräsrakenneyhdistys r.y.. Arkistoitu 30.9.2013. Viitattu 9.4.2012.
15. Kilden (ALA:n sivustolla) Arkkitehtitoimisto ALA. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
16. Vuoden 2013 Teräsrakenne on Siilitien metroasema 20.11.2013. Teräsrakenneyhdistys ry. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
17. Vuoden Teräsrakenne, Siilitien metroasema. Rakennuslehti, 12.12.2013, s. 12. Suomen Rakennuslehti.
18. Viikinmäen maisemapylväs sai Teräsrakennepalkinnon 19.11.2014. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Arkistoitu 4.12.2014. Viitattu 20.11.2014.
19. Viikinmäki electrical substation Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. Viitattu 20.11.2014.
20. Tähtikunnas, Janne: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä 26.11.2015. Teräsrakenneyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.11.2015.
21. Fazerin vierailu- ja kokouskeskus on Vuoden 2016 Teräsrakenne Rakennuslehti. 9.11.2016. Viitattu 11.11.2016.
22. Vuoden Teräsrakenne 2017 -palkinto on jaettu Rakennuslehti. 21.11.2017. Viitattu 22.11.2017.
23. Helsingin Länsiterminaali 2 voitti arkkitehtuuripalkinnon (PDF) (lehdistötiedote) 21.11.2017. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 23.11.2017.
24. Vuoden Teräsrakenne 2018 20.121.2018. Teräsrakenneyhdistys ry. Arkistoitu 24.1.2021. Viitattu 21.11.2018.
25. Papula, Suvi: Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinto 19.11.2019. Teräsrakenneyhdistys ry. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 20.11.2019.
26. Mannila, Merja: Kulttuurikeskus Kiinassa on Vuoden teräsrakenne – sai inspiraatiota löytöretkeilijästä Rakennuslehti. 24.11.2020. Viitattu 4.7.2022.
27. Vuoden Teräsrakenne 2021: Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennus on Vuoden Teräsrakenne - kunniamaininta Ylivieskan kirkon kellotapulille 2021. Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 5.7.2022.
28. Vuoden teräsrakennepalkinto Turun toripaviljongeille – ”Ainutlaatuista teräksen käyttöä” Rakennuslehti. 23.11.2022. Viitattu 23.11.2022.
29. Mannila, Merja: Tammelan stadion sai tunnustusta teräsrakenteistaan – poikkeavan oivaltava päätyratkaisu teki vaikutuksen Rakennuslehti. 22.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
30. Koivisto, Timo: Teräsrakennepäivä 2023 onnistui loistavasti 23.11.2023. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 23.11.2023.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoden teräsrakenne Wikimedia Commonsissa

• Kuvagalleria teräsrakennepalkinnon voittajista vuosilta 1980-2011 Teräsrakenneyhdistyksen www-sivuilla