Toriparkki (Turku)
Turun kauppatorin alla sijaitseva parkkihalli From Wikipedia, the free encyclopedia
Toriparkki on Turun kauppatorin alla sijaitseva pysäköintilaitos, joka avautui joulukuussa 2020. Pysäköintihallissa on paikkoja 620 autolle ja 20 sähköauton latauspistettä. Torialue ja paviljongit valmistuivat kesällä ja syksyllä 2022.[1][2][3]
Pysäköintiluolan suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvulla, mutta rakentamaan päästiin vasta lokakuussa 2018. Pysäköintiluolan rakennutti T-Park Oy, jolle siirrettiin aiemman rakennuttajan Turun Toriparkki Oy:n koko osakekanta miljoonan euron hinnalla syksyllä 2017.
Pysäköintiluolan rakentamista on vastustettu ankarasti, ja päätöksenteon pitkittymisen on kutsuttu leimaavaan turkulaista päätöksentekokulttuuria.[4]
Pysäköintihalli
Kaksikerroksisessa pysäköintihallissa on paikkoja 620 autolle ja 20 sähköauton latauspistettä.[1] Vuonna 2016 hyväksytyn suunnitelman mukaan kolmekymmentä pysäköintipaikkaa varataan torikauppiaille. Maanalaiset tilat vuokrataan pysäköintihallin toteuttajalle vähintään 50 vuodeksi.[5] Pysäköintihalliin on tulossa kuusi yhdyskäytävää maan pinnalla sijaitseviin kauppakortteleihin.[6]
Vuonna 2018 Työ- ja elinkeinoministeriö päätti myöntää 1,3 miljoonan euron investointiavustuksen aurinkoenergiaa varaavan akun rakentamiseksi torin alle. Savimaan on tarkoitus toimia akkuna, johon torikivetyksen keräämä aurinkolämpö varastoidaan.[7]
Rakennustyöt
Toriparkin rakentamisessa 50-metrisen savipatjan sisään oli erityisiä haasteita. Aiemmin vastaavia maanalaisia pysäköintihalleja ei ollut Suomessa kaivettu saveen. Kaivannon tukimuurit tehtiin kaksinkertaisina teräsponteista, joita työmaalla tarvittiin yhteensä noin 1 200 tonnia. Ulomman ja sisemmän tukimuurin välillä on teräsponteista tehtyjä kohtisuoria siipiseiniä.[8] Pysäköintiluolan betonirakenteet valettiin paikan päällä, sillä maaperä ei olisi kestänyt tarpeeksi järeää elementtinosturia. Kaikki rakenteet paalutettiin peruskallioon asti, ja keskimäärin 30 metrin mittaisia paaluja tarvittiin yhteensä noin 40 kilometriä.[8]
Huhtikuussa 2019 Eerikinkadun pinnan huomattiin vajonneen jopa 20 senttimetriä, jolloin kaivutyöt jouduttiin keskeyttämään ja paalutuksen aloittamista siirtämään.[9][10] Toukokuun alussa puolestaan maan painumista havaittiin Kauppiaskadun puolella ja rakennustyöt keskeytettiin taas.[11]
Lisäksi ortodoksisen kirkon pohja pitää vahvistaa paalutuksella. Vuokrasopimuksen mukaan paalutuksen toteuttaminen ja kustantaminen on rakennuttajan vastuulla.[12]
Vaikutus kaupunkikuvaan
Turun kaupungin mukaan toriparkin toteuttaminen mahdollistaa kävelykeskustan ulottamisen jokirantaan. Yliopistonkatu muutetaan kävelykaduksi sekä Eerikinkatu ja Aurakatu joukkoliikennekaduiksi. Kaduilta poistuisi noin 180 pysäköintipaikkaa. [5]
Historia
Turun toriparkkia alettiin suunnitella 1990-luvun puolivälissä, jolloin Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli sekä SOK ja Turun Osuuskauppa perustivat Turun Toripaikoitus -nimisen yhtiön. Tuolloin tehdyt suunnitelmat eivät johtaneet pysäköintiluolan rakentamiseen.[13] Toriparkkia ja uutta kirjastoa yritettiin koplata yhteen, mutta hanke kaatui vuonna 2001 maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin tulkitsi vuonna 2008, että samalla päättyi Turun tauti.[14] Tarkoituksena oli, että vastineeksi tontin luovuttamisesta uudelle kirjastorakennukselle Oy J. Österblad Ab olisi voinut rakentaa samalle tontille liiketalon ja saanut lisäksi oikeuden 120 pysäköintipaikkaan torin alle rakennettavaan pysäköintihalliin.[15]
Kymmenen torin ympäristössä toimivaa liikeyritystä ja kiinteistönomistajaa sopivat vuonna 2005 aloittavansa pysäköintiluolan rakentamisen valmistelun. Yritykset perustivat keväällä 2006 Turun Toriparkki Oy:n, johon tulivat mukaan myös aiemman yhtiön lakkauttaneet SOK ja Turun Osuuskauppa. Yhtiön johtoon tuli SOK:n Christian Lybeck. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (Kok.) kannatti hanketta.[13]
Toriparkki tuli uudestaan poliittiseen käsittelyyn vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Pysäköintilaitosta vastustava kansanliike vaati kunnallista kansanäänestystä toriparkista ja keräsi sen puolesta 13 000 allekirjoitusta.[16] Valtuusto kuitenkin päätti olla järjestämättä neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Vaalikonekyselyissä enemmistö valtuutetuista oli suhtautunut kielteisesti toriparkkiin.[17]
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi toriparkin mahdollistavan kaavamuutoksen maaliskuussa 2009, jolloin pääosa kokoomuksen ja SDP:n valtuutetuista kannatti esitystä. Samaan aikaan järjestettiin mielenosoitus pysäköintilaitosta vastaan.[18] Seuraavana vuonna hallinto-oikeus kuitenkin kumosi asemakaavamuutoksen lainvastaisena. Syynä olivat puutteelliset liikennettä sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteita koskevat selvitykset.[19] Turun kaupunginhallitus valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen.[20]
Uusi asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa 2012 vain yhden äänen enemmistöllä.[21] Kaavamuutosta varten oli tehty lisäselvityksiä ja pysäköintilaitoksen kokoa pienennetty. Uudessa kaavassa oli varattu tilaa 800 pysäköintipaikalle ja 11 000 neliömetrin maanalaiselle liiketilalle. Kaavamuutoksesta tehtiin yhteensä kahdeksan asemakaavavalitusta, jotka kaikki kuitenkin hylättiin Turun hallinto-oikeudessa.[22] Myös korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 2014.[23] Saman vuoden syksyllä 28 valtuutettua teki aloitteen toriparkin palauttamisesta valtuuston käsittelyyn,[24] mutta marraskuussa valtuusto päätti, että asemakaavamuutosta ei valmistella uudelleen.[25]
Maaliskuussa 2016 Turun kaupunki kertoi että pysäköintilaitosta koskeva maanvuokrasopimus oli tulossa keväällä päätöksentekoon.[26] Esiaiesopimus pysäköintilaitoksen rakentamisesta oli solmittu Turun Toriparkki Oy:n kanssa.[27] Kaupunki aikoi alun perin tilata konsultilta toriparkin rakennuslupasuunnitelman ja periä 160 000 euron kustannukset rakennusyhtiöltä jälkikäteen, mutta päätti lopulta olla osallistumatta yhtiön vastuulla olevaan hankkeeseen.[28]
Toriparkin maanalaisten tilojen vuokrasopimus ja kauppatorin ympäristön katusuunnitelmat tulivat kaupunginvaltuuston käsittelyyn toukokuussa 2016. Hanketta kannattivat kokoomus ja SDP.[29] Valtuusto hyväksyi vuokrasopimuksen, yhteisten alueiden suunnitelmat ja alueen katusuunnitelmat äänin 36−30.[30][31]
Meidän Turku ry teki kaksi valitusta vuokrasopimuksesta sekä keskustan katu- ja liikennesuunnitelmista Turun hallinto-oikeuteen.[31] Hallinto-oikeus hylkäsi vuokrasopimusta koskevan valituksen toukokuussa 2017.[32] Saman vuoden joulukuussa rakennuslautakunta myönsi toriparkille rakennusluvan kahden äänestyksen jälkeen.[33]
Turun Toriparkki Oy:n koko osakekanta siirrettiin syksyllä 2017 T-Park Oy:lle, jonka hallituksen ainoa varsinainen jäsen on Jari Pölönen. Kaupungin aiemmin solmima vuokrasopimus säilyi voimassa.[34] Myyntihinta oli miljoona euroa. Toriparkin omistajat ja rakennuttaja oli vielä tammikuun 2018 lopussa pimennossa.[6] Huhtikuussa 2018 ilmeni, että toriparkin rahoitus oli vielä epäselvä.[35] Rahoitusta oli järjestelemässä Taaleri. Toukokuussa yhtiö ilmoitti tytäryhtiönsä Taaleri Sijoitus Oy:n tulevan Turun Toriparkki Oy:n enemmistöosakkaaksi. Pysäköintiluolan kustannusarvioksi esitettiin 40 miljoonaa euroa, rahanlähteeksi juniorivelkakirjalaina ja pankin projektirahoitus.[36] Kesäkuussa Taaleri ilmoitti saaneensa tarvittavan rahoituksen kasaan.[37] Kaupunginhallitus hyväksyi rahoitusselvityksen 20. elokuuta 2018.[38] Rakentajana toimii Skanska ja rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2018.[39]
Rakentamisen ajaksi kaupunki kunnosti torikauppiaille Yliopistokadun puolen osan torista torikauppaa varten.[40] Arkeologiset kaivaukset aloitettiin keväällä 2018.[41]
Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä laski Turussa 1,5 prosenttia vuonna 2018. Suurin lasku ajoittui syksyyn, jolloin bussiliikenteen reittejä muutettiin toriparkin työmaan takia.[42]
Toriparkki avautui joulukuussa 2020.[1] Sen on tarkoitus olla autoton, eli torikauppiaiden autot pysäköidään maanalaiseen halliin. Toriparkkiin ei kuitenkaan rakennettu lainkaan tavarahissiä, vaan lastaus ja purku on tehtävä henkilöhisseillä, joihin kauppiaiden kuormalavat eivät mahdu[43].
Kannanottoja
Turun entisen kaupunginjohtajan Armas Lahoniityn mukaan toriparkista on muodostunut ”elämää suurempi kysymys”, jossa osapuolet ovat valinneet linjansa eikä niistä jousteta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on pitänyt toriparkkiasiaa ”omantunnon kysymyksenä”, jossa perinteisillä puoluelinjoilla ei ole merkitystä.[44] Kuntapolitiikkaa tutkineen Jenni Airaksisen mukaan ”Turussa on usein vaikeuksia saada päätöksiä aikaan”. Hänen mukaansa toriparkkipäätöksen venyminen usealla vuosikymmennelle kertoo siitä, että puolueiden ja valtuutettujen keskusteluyhteys on heikko. Hän sanoo, että asiassa ei ole enää kyse toriparkista, ”vaan asia on politisoitunut ja siinä haetaan valta-asemia”.[45] Asian pitkittyminen onkin leimannut kuvaa Turun poliittisesta päätöksentekokulttuurista.[46]
Kun valtuusto päätti hyväksyä vuokrasopimuksen Turun Toriparkki Oy:n kanssa toukokuussa 2016, Turun Sanomien toimittaja Jari Heino kommentoi toriparkin edenneen näinkin pitkälle ”poliittisen tuurin ja aika sattumanvaraisten päätösten varassa”. Monelle valtuutetulle toriparkin vastustaminen on ollut syy lähteä mukaan politiikkaan.[30]
Yle Turun Taloustutkimuksella vuonna 2013 teettämässä kyselyssä 57 prosenttia turkulaisista vastusti toriparkin rakentamista ja 20 prosenttia kannatti. Kannattajien määrä oli pysynyt samana edellisistä tutkimuksista, mutta vastustajien määrä oli kasvanut.[47] Pysäköintilaitoksesta on myös toivottu monta kertaa kansanäänestyksen järjestämistä.[48][49][50] Meidän Turku ry on vastustanut Toriparkkia perustamisestaan 1993 lähtien.[51]
Elävä keskusta ilman toriparkkia -liike on kyseenalaistanut hanketta ajavien perustelut, joiden mukaan keskusta kuihtuisi ilman toriparkkia. He ovat ehdottaneet Louhi-pysäköintiluolan laajentamista ratkaisuna.[52] Pysäköintiluola Louhen omistaa P-Turkuparkki Oy, jossa myös Turun kaupunki on osakkaana. P-Turkuparkki Oy:n hallituksen puheenjohtajan Aarne Markkula on kommentoinut, että heidän mielestään Louhen laajentaminen olisi mahdollista, mutta nykykäytöllä ei laajennukseen vielä ole tarvetta.[53]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.