korkeakoulukirjasto From Wikipedia, the free encyclopedia
Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta, tieteen avoimuutta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita. Yhdessä Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kanssa kirjasto muodostaa Avoimen tiedon keskuksen (Open Science Centre, OSC).
Kirjaston kokoelmissa on yli 1,5 miljoonaa teosta sekä tuhansia joko painettuja tai elektronisia lehtiä. Asiakkaiden käytössä on eri tieteenalojen koti- ja ulkomaisia tietokantoja, e-kirjakokoelmia sekä muita verkkoaineistoja.[1]
Kirjaston elektroniset aineistot ovat pääosin käytettävissä vain yliopiston verkossa. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö koordinoi koko yliopiston julkaisutoimintaa. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYX[2] sisältää yliopiston digitaalisia aineistoja, kuten pro gradu -tutkielmia, väitöskirjoja, digitoituja lehtiä sekä muita sähköisiä aineistoja.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi Suomen vapaakappalekirjastoista. Vapaakappaleoikeus perustuu vapaakappalelakiin (nykyisin kulttuuriaineistolaki), ja Jyväskylän yliopiston kirjasto sai vapaakappaleoikeuden vuonna 1919. Fennica-vapaakappalekokoelma muodostuu suomalaisista painatteista ja vuoden 2009 syksystä lähtien myös ääni- ja kuvatallenteista, kotimaisista verkkoaineistoista sekä Suomessa lähetettävistä radio- ja tv-ohjelmista. Kirjastolla oli vuosina 1981–2007 myös vapaakappaleoikeus suomalaiseen av-aineistoon. Vapaakappalekokoelman vanhin kirja on Missale Aboense, pergamenttipainos vuodelta 1488. Kirjasto harjoittaa erityisesti kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden kansallista tietohuoltotoimintaa.
Jyväskylän yliopiston kirjasto sijaitsee Seminaarinmäen kampuksella Arto Sipisen suunnittelemassa rakennuksessa, johon se muutti rakennuksen valmistuttua vuonna 1974.
Kirjasto suljettiin peruskorjausta varten vuosiksi 2019–2021[3]. Korjaustyön suunnitteli arkkitehti Ari Sipinen, Arto Sipisen poika[4]. Rakennus avattiin uudelleen syksyllä 2021 Lähde-nimellä. Peruskorjaus palkittiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla vuonna 2022[4].
Kirjasto sai alkunsa vuonna 1863 seminaarin ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen hankittua kalustoa ja opetusvälineitä 5 000 ruplan alkupääomalla. Määrärahojen niukkuuden vuoksi kokoelmat karttuivat lähinnä lahjoitusten avulla. Seminaarinmäelle rakennettiin opettajaseminaarille 1880-luvulla uudet tilat, johon myös kirjasto sijoitettiin. Tuolloin kirjaston erityistarpeita ja laajentumista ei osattu ottaa huomioon. Seminaarin kirjaston rinnalle haluttiin myöhemmin tieteellinen kirjasto, ja 1. lokakuuta 1912 perustettiinkin Jyväskylän tieteellinen kirjasto. Tieteellisen kirjaston perustamisen toivottiin edesauttavan yliopiston saamista Jyväskylään, lisäävän Keski-Suomen sivistyneisyyttä, ja sillä haluttiin varmistaa Fennicasta huolehtiminen Helsingin yliopiston rinnalla.[5]
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1934, jolloin Tieteellisestä kirjastosta parin vuoden kuluttua vuonna 1936 tuli Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto. Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi 1966, jolloin kirjastosta tuli vastaavasti Jyväskylän yliopiston kirjasto.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on aina sijainnut Seminaarinmäellä. Sen nykyinen osoite on aivan lähellä sen ensimmäistä rakennusta, entistä Viljamakasiinia (nykyinen yliopiston Rehtoraatti), jossa se toimi vuosina 1915–1948. Vuonna 1948–1958 kirjasto sijaitsi entisen seminaarin johtajan asunnossa eli nykyisessä yliopiston Oppiossa. Ennen muuttoa Arto Sipisen suunnittelemaan rakennukseen vuonna 1974 kirjasto sijaitsi vuosina 1958–1974 Alvar Aallon suunnitteleman yliopiston päärakennuksen siivessä.
Kirjaston niteiden hankinta perustui alkuaikoina vahvasti lahjoituksiin ja pienimuotoisiin hankintoihin. Vuosien myötä lahjoituksien määrä on pienentynyt, ja nykyisin kirjaston niteiden hankinta perustuu vapaakappalelain myötä saataviin kirjoihin ja kirjaston omiin ostoihin. Varsinkin vapaakappaleoikeudella on ollut suuri merkitys kirjaston niteiden määrän kasvuun.
Kirjaston historian suurin ja merkittävin yksittäinen hankinta on ollut Minervan antikvariaatin konkurssipesän ostaminen vuonna 1914. Kirjasto osti antikvariaatilta tuolloin yhdeksän junavaunullista kirjoja. Tämä hankinta on kirjaston Fennica-kokoelman pohja.
Lahjoitusten ja hankintojen myötä kirjastolle on muodostunut erilaisia erikoiskokoelmia. Kirjaston erikoiskokoelmia säilytetään suurimmaksi osaksi pääkirjastossa, mutta osa saattaa sijaita myös eri laitoksilla.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
