Lontoo
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Lontoo (engl. London [ˈlʌndən]) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku oli vuonna 2012 noin 9 miljoonaa ihmistä.[3] Lontoon kaupunki- tai urbaanialueella (Larger Urban Zone) asui vuonna 2011 noin 11 905 500 ihmistä[4], kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä[5], mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asui vuonna 2011 noin 21 miljoonaa ihmistä[6]. Vuonna 2021 metropolin asukkaista yli 40 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä[7].
| Lontoo (London) |
|
|---|---|
 Kuvassa ylhäältä lukien ja vasemmalta oikealle: Näkymä Lontoon Cityn suuntaan, Tower Bridge, London Eye, Westminsterin palatsi. |
|
  Lontoo |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Maa |
 Englanti |
| Hallintoalue | Suur-Lontoo |
| Alueet | Lontoon City ja 32 piiriä |
| Perustettu | n. 50 jaa. |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Sadiq Khan |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 579 km² |
| Väkiluku (2012) |
8 308 369 (Suur-Lontoo/Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä 11 905 500 (kaupunki/urbaanialue) |
| – Väestötiheys | 4 978 as./km² |
| – Metropolialue |
15 010 295 (London Metropolitan Area) 21 000 000 (Greater London Authority) |
| Aikavyöhyke | UTC+0 |
| – Kesäaika | UTC+1 |
| Postinumero | EC, WC, N, W, E, NW, SW ja SE |
| Suuntanumero(t) | 020[1] |
|
Lähde:[2] = Pinta-ala, väkiluku, postinumerot
|
|
Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.
Lontooksi käsitetään yleensä niin sanottu Suur-Lontoon (Greater London) alue, joka koostuu 32 kaupunkipiiristä (borough) sekä Lontoon Citystä (City of London). Näiden alueiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Koko Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin on Suur-Lontoon yleishallintoviranomainen (Greater London Authority), johon kuuluvat vaaleilla valittu pormestari sekä häntä avustava 25-jäseninen edustajisto. Pormestarina on toiminut vuodesta 2016 Sadiq Khan.[8] Kuninkaan edustajana on Suur-Lontoon lordiluutnantti, jonka tehtävänä on edistää kulttuuria, liiketoimintaa, vapaaehtoistyötä ja sosiaalista toimintaa sekä valvoa kruunun etua.[9] Jokaisella kaupunkipiirillä on myös oma valtuustonsa.[10]
Yleishallintoviranomainen vastaa myös Suur-Lontoon poliisitoimesta (Metropolitan Police Service)[10], joka oli ennen vuotta 2000 sisäministeriön alaisuudessa.
Suur-Lontoon rajana pidetään joskus kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan.[11] Lontoon läpi virtaa Thames, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut suuri merkitys Lontoon kehittymiselle. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjoisrannalle.
Lontoon City sijaitsee Thamesin pohjoisrannalla, ja se on kaupungin vanhin osa. Se tunnetaan ennen kaikkea liike-elämän keskuksena, jossa on paljon toimistoja mutta vain vähän asukkaita. Keskellä Lontoon Cityä sijaitsee St Paulin katedraali ja Cityn itärajalla Towerin linna.[12]
Thamesin pohjois- ja Cityn itäpuolella olevat Lontoon kaupunginosat tunnetaan yhteisnimellä East End, Cityn länsipuolella olevat nimellä West End. West Endin keskeisimmän osan muodostaa välittömästi Cityn länsipuolella sijaitseva Westminster (viralliselta nimeltään City of Westminster). Citystä länteen johtavat Fleet Street ja sen jatkeena oleva Strand, joka päättyy Westminsterin suurimmalle aukiolle, Trafalgar Squarelle, jonka laidalla on taidemuseo National Gallery. Sieltä johtaa The Mall -katu länteen, Englannin kuningashuoneen palatsin, Buckinghamin palatsin edustalle sekä Whitehall-katu etelään, kohti parlamenttitaloa eli Westminsterin palatsia sekä Westminster Abbeytä. Whitehallin ja sen poikkikatujen, kuten Downing Streetin, varrella sijaitsevat Ison-Britannian tärkeimmät hallintorakennukset.[13][14]
Westminsterin pohjoisosassa on huomattavia kauppakatuja, joista suurimpia ovat toisensa kohtisuorasti leikkaavat Oxford Street ja Regent Street. Oxford Street johtaa Cityn pohjoislaidalta Hyde Parkin laidalle, Regent Street Pall Mallilta Piccadilly Circus -aukion ohi kohti Regent's Parkia, jossa on myös Lontoon eläintarha.
Cityn itäpuolella sijaitseva East End on vanhastaan ollut etupäässä työväestön asuinaluetta. Thamesin varressa siellä on ollut laaja tavarasatama-alue telakkoineen. Nyttemmin tavarasatama ja telakat on kuitenkin siirretty kauemmaksi kaupungin keskustasta ja niiden paikalle on noussut moderni Docklandsin kaupunginosa.[15]
Thamesin eteläpuolella vastapäätä Cityä on Southwarkin kaupunginosa. Sieltä johtavat Cityyn useat sillat, joista tunnetuimpia ovat London Bridge ja aivan Cityn itälaidan kohdalla sijaitseva Tower Bridge. Noin 10 km lähempänä Thamesin suuta sen etelärannalla on Greenwich, jossa sijaitsevat merimuseo ja vanha kuninkaallinen tähtitorni, jonka mukaan maailman pituuspiirit ja aikavyöhykkeet on määritelty.
Roomalaiset perustivat Lontoon valtakaudellaan noin vuonna 50. Kaupungin englanninkielisen nimen London sanotaan yleensä tulleen latinankielisestä nimestä Londinium.[16]
Linnoitettu Londinium oli Rooman Britannian provinssin tärkein kaupunki. Noin vuonna 61 kuningatar Boudican johtama ikeenien kelttiheimo poltti suhteellisen nuoren kaupungin maan tasalle. Boudica hävitti myös Britannian ensimmäisen roomalaisen pääkaupungin Colchesterin, minkä jälkeen uudelleenrakennetusta Lontoosta tuli pian muodollinenkin pääkaupunki.[17]
600-luvulla anglosaksit perustivat Lundenwicin kaupungin noin maili länteen paikasta, joka nykyään tunnetaan Aldwychina. Vanha roomalainen kaupunki asutettiin uudelleen 800-luvun lopulla tai 900-luvun alussa.[18]
Vuoden 1666 Lontoon suurpalo tuhosi suuren osan kaupunkia, ja uudelleenrakennus kesti yli 10 vuotta. Lontoon kasvu kiihtyi 1700-luvulla. Vuonna 1750 asukkaita oli yli 650 000. 1800-luvun alussa se oli jo maailman suurimpia kaupunkeja.[19][20]
1900-luvulla kaupunkikuvaa muokkasivat toisessa maailmansodassa Luftwaffen raskaat ilmapommitukset (”Blitz”). Ne surmasivat yli 17 500 lontoolaista, ja jälleenrakennus kesti 1970-luvulle saakka.[21][22]
Pääministeri Thatcherin aikana Lontoon keskushallinto hajotettiin ja valta siirtyi Lontoon kaupunkipiireille (”borough”). Vuonna 2000 Tony Blairin hallitus perusti uuden Suur-Lontoon aluehallinnon (Greater London Authority, GLA), jonka johdossa on suoralla vaalilla valittu pormestari ja valtuusto.[23]
Lontoon metrossa tapahtui kolme pommiräjähdystä ja kaksikerroksisessa bussissa yksi pommiräjähdys 7. heinäkuuta 2005. Terrori-iskuissa kuoli 52 ihmistä.[24]
Vuonna 2012 Lontoo toimi kesäolympialaisten isäntänä.[25]
Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä mutta harvoin kuumia, ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden.[26] Kesän lämpötilat ylittävät harvoin 33 °C, tosin korkeat lämpötilat ovat viime aikoina yleistyneet. Korkein Lontoossa mitattu lämpötila on 37,9 °C, joka mitattiin Heathrow’n lentoasemalla vuonna 2003.[27] Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esimerkiksi Roomassa tai Sydneyssä.
Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa varsinkin öisin, ja Lontoon lämpötila voi olla jopa 5–8 astetta ympäröiviä alueita korkeampi.[28]
|
Lontoon ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Synnyinmaa | Asukasluku (2017)[29] |
|---|---|
| Yhdistynyt kuningaskunta | 5 529 000 |
 Intia | 301 000 |
 Puola | 177 000 |
 Bangladesh | 154 000 |
 Romania | 153 000 |
 Pakistan | 127 000 |
 Italia | 104 000 |
 Irlanti | 94 000 |
 Sri Lanka | 94 000 |
 Nigeria | 94 000 |
 Ranska | 81 000 |
 Ghana | 66 000 |
 Somalia | 65 000 |
 Jamaika | 65 000 |
 Filippiinit | 60 000 |
 Kenia | 58 000 |
 Turkki | 57 000 |
 Espanja | 56 000 |
 Saksa | 56 000 |
 Yhdysvallat | 55 000 |
 Australia | 54 000 |
 Etelä-Afrikka | 51 000 |
Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä Lontoossa puhutaan yli 300 kieltä ja yli 30 prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.[30]
Vuoden 2001 väestönlaskennassa Lontoon väestöstä 71 prosenttia luokiteltiin valkoisiksi. Valkoisia brittejä oli 60 prosenttia. Noin kymmenesosa väestöstä on intialaisia, pakistanilaisia tai bangladeshilaisia tai muita eteläaasialaisia ja 11 prosenttia mustia, joista 5,5 prosenttia afrikkalaisia mustia ja 5 prosenttia karibialaisia mustia. Yksi prosentti kaupungin asukkaista on kiinalaisia. Asukkaista 21,8 prosenttia on syntynyt Euroopan unionin ulkopuolella. Suurin ulkomaalaisryhmä ovat irlantilaiset.
Asukasmäärän kehitys
| Lontoon väestönkehitys 50–2011 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 50 | 7 500 | |||
| 140 | 30 000 | |||
| 200 | 50 000 | |||
| 300 | 15 000 | |||
| 400 | 4 500 | |||
| 500 | 500 | |||
| 700 | 5 000 | |||
| 900 | 5 000 | |||
| 1000 | 10 000 | |||
| 1100 | 15 000 | |||
| 1200 | 25 000 | |||
| 1300 | 100 000 | |||
| 1350 | 50 000 | |||
| 1500 | 125 000 | |||
| 1600 | 200 000 | |||
| 1650 | 375 000 | |||
| 1700 | 600 000 | |||
| 1750 | 675 000 | |||
| 1801 | 1 096 784 | |||
| 1811 | 1 303 564 | |||
| 1821 | 1 573 210 | |||
| 1831 | 1 878 229 | |||
| 1841 | 2 207 653 | |||
| 1851 | 2 651 939 | |||
| 1861 | 3 188 485 | |||
| 1871 | 3 840 595 | |||
| 1881 | 4 713 441 | |||
| 1891 | 5 571 968 | |||
| 1901 | 6 506 889 | |||
| 1911 | 7 160 441 | |||
| 1921 | 7 386 755 | |||
| 1931 | 8 110 358 | |||
| 1939 | 8 615 050 | |||
| 1951 | 8 196 807 | |||
| 1961 | 7 992 443 | |||
| 1971 | 7 368 693 | |||
| 1981 | 6 608 598 | |||
| 1991 | 6 679 699 | |||
| 2001 | 7 172 036 | |||
| 2006 | 7 512 400[31] | |||
| 2011 | 8 174 100 | |||
Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801–2001 ovat väestönlaskentalukuja. Vuosien 2002–2006 tiedot ovat arvioita. Lontoon väkiluku väheni tasaisesti toista maailmansotaa seuraavina vuosikymmeninä. Vasta 1980-luvun lopussa vahvan taloudellisen kasvun ja yhä paremman imagon johdosta se alkoi taas nousta. Lontoon pormestari julkaisi vuoden 2004 alussa suunnitelman, jonka mukaan Lontoon väkiluku kasvaisi 8,1 miljoonaan vuoteen 2016 mennessä.
_-_Flickr_-_hotspur_star.jpg)
Lontoossa liikenne on monien suurkaupunkien tapaan varsin ruuhkainen ja etenkin ydinkeskustan alueella jopa erittäin ruuhkainen. Kaupungin keskustan liikenneruuhkia on vuodesta 2003 alkaen pyritty hillitsemään ruuhkamaksulla, ”London Congestion Charge”, jonka mukaan jokaisen henkilöautolla keskustaan päivällä tulevan pitää maksaa päivittäinen noin kymmenen punnan maksu.[32] Lontoon julkista liikennettä ylläpitää Transport for London, TfL.[33] Kaupunkia halkoo myös kattava ja yleensä hiljaisia sivukatuja käyttävä polkupyöräreittien verkosto.[34] Keskustan alueelta on toiminut myös polkupyörien vuokrausjärjestelmä Barclays Cycle Hire. Barclays on ilmoittanut lopettavansa sen sponsoroinnin, ja uutta sponsoria etsitään.[35]
Maanalainen
Lontoon metro palvelee suurta osaa Suur-Lontoon alueesta ja joitakin osia Buckinghamshiren, Hertfordshiren ja Essexin alueista. Metrojärjestelmä käsittää 270 asemaa ja koostuu 420 kilometristä raiteita. Sillä tehdään päivittäin yli 3,5 miljoonaa matkaa.[36] Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on esillä niin asemilla kuin maanalaisen kartassa.[37]
Linja-autot
Lontoo on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista ”Double Decker” -busseistaan. Lontoossa linja-autot ovat selvästi halvin mutta samalla myös hitain julkinen kulkuväline. Lontoon linja-autot ovat osa Lontoon liikennelaitosta.
Tunnetuin Lontoon kaksikerroksisista busseista oli perinteinen Routemaster-bussi, jotka poistuivat reittiliikenteestä vuonna 2005. Niillä ajetaan kahdella linjalla lisävuoroja turistien ja harrastajien iloksi.[38]
Routemastereiden korvaajiksi tuotiin muutamille reiteille nivel- eli haitaribusseja, jotka osoittautuivat epäkäytännöllisiksi Lontoon ruuhkaisilla ja kapeilla kaduilla. Vaikka nivelbusseilla olikin oma pieni mutta äänekäs kannattajajoukkonsa, eivät ne koskaan saavuttaneet suurta suosiota. Itse asiassa ne olivat enimmillään käytössä vain 12:lla Lontoon 400 reitistä. Nivelbussit olivat myös tunnettuja siitä, että niissä oli varsin helppo matkustaa maksamatta. Viimeinen nivelbussi poistui reitiltä 9. joulukuuta 2011.[39]
Punaisilla Routemaster-busseilla on Lontoolle valtava imagollinen ja sitä kautta myös taloudellinen merkitys. Vuonna 2008 järjestettiinkin avoin suunnittelukilpailu, jonka tarkoituksena oli palauttaa ne takaisin Lontoon katukuvaan. Suunnittelukilpailun seurauksena ensimmäinen uuden sukupolven, erityisesti Lontoon julkista liikennettä silmällä pitäen suunniteltu Uusi Routemaster mallinimeltään NB4L otettiin liikenteeseen vuonna 2012. Siinä on perinteinen avoin takasilta ja päiväsaikaan myös rahastaja. Uutta mallia on perusteltu turistinähtävyytenä ja arvosteltu kalliin hinnan takia.[40][41]
Taksiliikenne
Lontoon mustien taksien (Hackney carriage) kuljettajat ovat maailmankuuluja ammattitaitonsa ansiosta. Saadakseen virallisen taksikuskin lisenssin hakijan on opeteltava ulkoa niin kutsuttu ”The Knowledge”, joka kattaa kaikki mahdolliset matkakohteet kuuden mailin säteellä Charing Crossin rautatieasemalta kattaen arviolta 25 000 eri katua ja tietä, mukaan lukien kaikki puistot, aukiot, asuintalot, virastot, ostoskeskukset, sairaalat, kirkot, hotellit, klubit, urheilupaikat, koulut, teatterit, museot, kerhotilat, poliisiasemat, vankilat ja muut turisteja kiinnostavat kohteet.[42] Keskimäärin taksikuskiksi haluavan on opiskeltava Lontoon katukaavaa 40 kuukautta ennen virallisen lisenssin saamista.[43]
Viralliset mustat taksit ovat Lontoossa ainoita, joilla on lupa ottaa matkustajia ”lennosta” kadun varrelta.[44] Lontoossa toimii myös lukuisia eri minitaksiyhtiöitä, mutta ne pitää varata yrittäjän toimistosta, eivätkä kuljettajat saa itse ottaa varauksia vastaan. Lontoossa on myös lukuisia polkupyörätakseja eli rikšoja. Niiden joukosta on paljastunut vakuuttamattomia ja liikennesääntöjä rikkovia yrittäjiä,[45] ja ne ovatkin olleet jo pitkään poliisin erityistarkkailussa. Jopa rikšojen täydellistä kieltämistä on väläytelty julkisuudessa.[46]
Lentoliikenne
Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, Gatwick, Stansted, Luton ja London City Airport, joista Heathrow on yksi maailman vilkkaimpia.[47]
Lontoo on GFCI:n mukaan maailman tärkein finanssikeskus,[48][49][50][51] ja se kuuluu bruttokansantuotteeltaan maailman vauraimpiin kaupunkeihin. Lontoon bruttokansantuote muodostaa noin viidenneksen Yhdistyneen kuningaskunnan bruttokansantuotteesta.[52] Lontoolla on viisi tärkeää liikekeskusta: City of London, Westminster, Canary Wharf, Camden ja Islington sekä Lambeth ja Southwark. Vuonna 2001 Lontoon suuralueella oli peräti 27 miljoonaa neliömetriä toimistotilaa, josta jopa 8 miljoonaa sijaitsi City of Londonin alueella. City of Londonissa sijaitsee muun muassa Bank of Englandin pääkonttori sekä Lontoon pörssi, joka on yksi maailman suurimmista pörsseistä. Yli puolella FTSE 100:n listaamista yrityksistä ja yli sadalla Euroopan 500 suurimmista yrityksistä pääkonttori toimii Lontoon keskustassa.[53]
Lontoon pääelinkeino on rahoitus, jonka vienti tuottaa Lontoolle erinomaisen maksutaseen. Vuonna 2007 noin 325 000 ihmistä työskenteli Lontoossa rahoituspalveluissa. Lontoossa toimii yli 480 maailmanlaajuista pankkia, enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa. Lontoo on myös BIS:n mukaan maailman suurin valuuttamarkkinoiden keskus käsittäen noin 37 prosenttia koko maailman valuuttamarkkinoista.[54] Palvelut työllistävät yli 85 prosenttia Lontoon suuralueen työssäkäyvästä väestöstä. Lontoo on myös erittäin suosittu matkailukohde.
Lontoossa kiinteistöjen ja asuntojen hinnat kuuluvat maailman korkeimpiin.[55][56] Huhtikuussa 2014 Lontoon keskustassa neliömetri maksoi keskimäärin yli 24 000 euroa.[57]
Lontoossa on viisi sinfoniaorkesteria, joista merkittävimpänä pidetään Lontoon sinfoniaorkesteria. Sen jälkeen tulevat Philharmonia Orchestra, Lontoon filharmonikot, Royal Philharmonic Orchestra ja BBC:n sinfoniaorkesteri.[58]
Britannian suurin balettiseurue Royal Ballet toimii Royal Opera Housessa Lontoon Covent Gardenissa. Vuonna 2014 siellä on kuusitoista ensitanssijaa.[59]
Lontoon West Endin teatterimaailma on maailman kärkeä New Yorkin Broadwayn rinnalla. Alueella on 40 teatteria.[60] West Endin tunnetuimpien esitysten joukkoon kuuluvat muun muassa maailman pisimpään esitetty näytelmä Hiirenloukku sekä 1980-luvulta asti esitetyt musikaalit Les Misérables ja The Phantom of the Opera.[61]
Royal Albert Hallissa järjestetään joka kesä yksi maailman suurimmista musiikkifestivaaleista, Henry Wood Promenade Concerts eli Proms. Thamesin eteläpuolella on kulttuurin keskittymä, johon kuuluvat Royal Festival Hall, Queen Elizabeth Hall, Hayward Gallery, National Film Theatre ja Royal National Theatre.[62]
Lontoossa on pidetty kesäolympialaiset vuosina 1908, 1948 ja 2012. Lontoo on ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa.[63] Lontoossa järjestettiin kansainyhteisön kisat vuonna 1934 nimellä Brittiläisen imperiumin kisat.[64] Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat Wimbledonin tennisturnaus ja Cambridge–Oxford-soutukilpailu.[65][66]
Lontoon suosituin urheilulaji on jalkapallo. Lontoolla on The Football Leaguessa 13 joukkuetta mukaan lukien viisi joukkuetta Valioliigassa: Arsenal, Chelsea, Crystal Palace, Tottenham Hotspur ja West Ham United.[67][68]
Viidellä pääsarjan rugby union -joukkueella on juurensa Lontoossa, mutta vain Harlequins ja Saracens pelaavat kotiottelunsa edelleen Lontoon alueella. London Irish, London Welsh, ja London Wasps ovat nimistään huolimatta siirtyneet yhteistyöjoukkueidensa stadioneille Lontoon ulkopuolelle.[69] Lontoossa on kaksi ammattimaista rugby league -joukkuetta – Harlequins Rugby League, joka pelaa Super Leaguessa ja London Skolars, joka pelaa National League 2:ssa.[70]
Lontoon vanhin krikettikenttä, Mitcham Cricket Green, on ollut käytössä vuodesta 1685.[71] Marylebone Cricket Club (MCC) pelaa kotiottelunsa kriketin kodiksi kutsutulla[72] Lord's Cricket Groundilla.[73] Siellä pelataan myös tärkeät maaottelut.
Tunnettuja urheiluseuroja
Jalkapallo
|
Kriketti
Rugby
|
.jpg)
Suomen Lontoon-suurlähettiläs on Markku Keinänen. Suurlähetystö sijaitsee Belgraviassa, osoitteessa 38 Chesham Place.[75] Alueella on myös monien muiden valtioiden suurlähetystöjä.[76]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
