Madrid

Madrid on Espanjan pääkaupunki. Se on myös ympäröivän Madridin itsehallinnollisen maakunnan (esp. Comunidad de Madrid) pääkaupunki. Se sijaitsee Espanjan keskiosassa 655 metrin korkeudessa. Alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Parlamentti kokoontui siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1329. Yhdistyneen Espanjan keskuksena Madrid on toiminut vuodesta 1561.

Tämä artikkeli käsittelee Espanjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Madrid
vaakuna
Madrid
Koordinaatit: 40°25′N, 3°41′W
Valtio	Espanja
Itsehallintoalue	Madrid
Maakunta	Madrid
Perustettu	800-luvulla
Hallinto
– Pormestari	José Luis Martínez-Almeida (PP)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	607 km²
Korkeus	667 m
Väkiluku (1.1.2016)	3 165 541[1]
– Väestötiheys	5200 as./km²
– Metropolialue	6 495 551
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	28001–28080
Suuntanumero(t)	91
Motto:	Fui sobre agua edificada, mis muros de fuego son. Esta es mi insignia y blasón.
www.munimadrid.es
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Noin 3,2 miljoonan asukkaan^[1] Madrid on Espanjan suurin kaupunki ja Barcelonan jälkeen tärkein teollisuuskeskus. Työttömyys on muun Espanjan tavoin paha ongelma. Palvelualat ovat tärkeä työllistäjä. Kaupungissa käy vuosittain noin yhdeksän miljoonaa turistia.

Atlético Madrid ja Real Madrid kuuluvat maailman parhaisiin jalkapallojoukkueisiin.

Maantiede ja ilmasto

Näkymä Monte de El Pardon luonnonpuistosta Madridin luoteisosassa.

Madrid sijaitsee Espanjan keskiosassa Kastilian rajavuoriin kuuluvan Sierra de Guadarraman eteläpuolella, Uuden-Kastilian ylängöllä. Kaupunki on 655 metrin korkeudella merenpinnasta ja siten Euroopan toiseksi korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki Andorra la Vellan jälkeen. Kaupungin länsiosan läpi virtaa pieni Manzanaresjoki, joka yhtyy alajuoksullaan osittain kaupungin itärajalla virtaavaan Jaramaan. Puistoa Madridin pinta-alasta on noin 33 neliökilometriä – tunnetuimmat viheralueet ovat Retiro ja Casa de Campo. Kaupungin luoteisosassa sijaitsee suuri kulttuuriperinnöllisesti suojeltu Monte de El Pardon luonnonpuisto. Ainoa suurempi järvi on El Pardossa sijaitseva Embalse de El Pardo, joka on Manzanaresin patoallas.

Alueella vallitsee Välimeren mannerilmasto, jolle on ominaista viileät talvet ja kuumat kesät. Iberian niemimaan länsirannikon ohitse kulkeva lämmin Golfvirta vaikuttaa myös Madridin ilmastoon. Talvella lämpötila on normaalisti kahdeksan celsiusasteen tienoilla ja öisin pakkasenkin puolella. Lunta sataa satunnaisesti. Kesät ovat kuumia ja keskilämpötila on silloin 24 astetta. Vuorilta puhaltavat tuulet saattavat talvella tehdä kylmyydestä purevamman, mutta toisaalta tuoda helpotusta muutoin paahtavan kuumiin kesäiltoihin. Sademäärä voi vaihdella suuresti, mutta on keskimäärin noin 433 millimetriä vuodessa. Eniten sataa marraskuussa^[2].

Madridin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 9,7 12 15,7 17,5 21,4 26,9 31,2 30,7 26 19 13,4 10,1 ka. 19,5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 2,6 3,7 5,6 7,2 10,7 15,1 18,4 18,2 15 10,2 6 3,8 ka. 9,7 Sademäärä (mm) 37 35 26 47 52 25 15 10 28 49 56 56 Σ 436 Sadepäivät (d) 9 9 7 11 12 7 3 3 5 9 9 11 Σ 95 L ä m p ö t i l a 9,7 2,6 12 3,7 15,7 5,6 17,5 7,2 21,4 10,7 26,9 15,1 31,2 18,4 30,7 18,2 26 15 19 10,2 13,4 6 10,1 3,8 S a d a n t a 37 35 26 47 52 25 15 10 28 49 56 56 Lähde: Weather Information for Madrid World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.

Historia

Saksalaisten kartta Madridista vuodelta 1888.

Maurilaisvalta

Vaikka Madridin alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien, ensimmäiset sitä koskevat historiankirjoitukset ovat 800-luvun puolivälistä. Tuolloin Córdoban emiiri Muhammed I määräsi alueelle rakennettavan pienen linnoituksen (paikalle, jossa nykyään sijaitsee Palacio Real, kuninkaallinen palatsi). Linnoituksen lähellä virtasi Manzanaresjoki, josta muslimit käyttivät nimeä al-Majrīṭ (arab. ‎المجريط) eli ”vedenlähde”. Kastilian Alfonso VI valloitti linnoituksen vuonna 1085 matkallaan Toledoon. Vuonna 1329 parlamentti asettui ensimmäistä kertaa Madridiin avustamaan Ferdinand IV:tä.

Pääkaupungiksi

Aragonian Ferdinand II:n ja Kastilian Isabella I:n avioliitto yhdisti kuningaskunnat muodollisesti vuonna 1469. Virallisesti Espanjan katsotaan yhdistyneen heidän tyttärenpoikansa, Habsburg-sukuisen Kaarle I:n perittyä molemmat. Hänen poikansa Filip II (1527–1598) siirsi Espanjan parlamentin Toledosta pysyvästi Madridiin vuonna 1561. Vaikkei asiaa julistettu virallisesti, parlamentin sijaintipaikka oli käytännössä pääkaupunki. Sevilla jatkoi Espanjan siirtomaiden valvojana, mutta teki sen Madridin alaisuudessa. Lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa vuosina 1601–1606, jolloin Filip III asetti hallintonsa Valladolidiin, Madrid on toiminut Espanjan keskuksena.

Nousu kukoistukseen

Madridin kuninkaallinen palatsi on Espanjan kuninkaan virallinen virka-asunto.

1500- ja 1600-luvuilla Madrid ei muistuttanut juurikaan Euroopan muita pääkaupunkeja. Espanjan perimyssodan jälkeen valtaan noussut Bourbon-sukuinen kuningas Filip V päätti, ettei kaupunki voisi pysyä tuossa tilassa, ja määräsi useita palatseja rakennettavaksi (mukaan lukien kuninkaallinen palatsi). Madridista tuli kuitenkin moderni kaupunki vasta Kaarle III:n (1716–1788) aikana. Hän rakennutti useita puistokatuja, aukioita, puutarhoja ja suihkulähteitä sekä hankki kaduille kivetyksen ja valaistuksen. Kaarle III olikin yksi Madridin historian suosituimmista kuninkaista, ja sanontaa ”paras pormestari, kuningas” käytettiin laajalti. Kun Kaarle IV:stä (1748–1819) tuli kuningas, Madridin asukkaat alkoivat mellakoida. Lopulta Kaarle IV luopui kruunusta poikansa Ferdinand VII:n kiihottaman Aranjuezin kapinan jälkeen. Ferdinand VII:n valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi: Napoleon valloitti Espanjan vuonna 1808 ja teki veljestään Josephista kuningas Joosef I:n. Madridilaiset ryhtyivät 2. toukokuuta (esp. Dos de Mayo) kapinaan ranskalaisia vastaan ja seurasi kuusi vuotta kestänyt Espanjan itsenäisyyssota.

Itsenäisyyssodasta sisällissotaan

Ferdinand VII palasi valtaan itsenäisyyssodan jälkeen vuonna 1814, mutta joutui eversti Rafael del Riegon johtaman sotilasvallankumouksen seurauksena palauttamaan vuonna 1812 säädetyn perustuslain. Tästä alkoi liberaalien ja konservatiivisten hallitusten aikakausi, joka päättyi Isabella II:n (1830–1904) kruunaamiseen. Isabella II ei kuitenkaan kyennyt liennyttämään poliittisia jännitteitä, mistä seurasi jälleen uusi kapina ja Espanjan ensimmäinen tasavalta. Monarkia palautui vuoden kuluttua, mutta valtataistelut kotimaan sisällä jatkuivat ja siirtomaat kapinoivat. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin hallinnut Alfonso XIII rakennutti Madridin metron ja yliopistoalueen. Alfonso XIII:n valtakausi päättyi maanpakoon ja Espanjan toisen tasavallan julistamiseen vuonna 1931. Espanjan sisällissota syttyi vuonna 1936 asevoimien noustua kapinaan uutta hallitusta vastaan. Madridin kadut muuttuivat taistelukentiksi, ja se oli yksi sodasta pahiten kärsineistä kaupungeista.

Francon vuodet

Francisco Francon diktatuurin aikana Madridista tuli hyvin teollistunut ja kaupunkiin kohdistui suuri muuttoliike. Francon vallan loppupuolella Baskimaan itsenäisyyttä ajava terroristijärjestö ETA salamurhasi pääministeri Luis Carrero Blancon Claudio Coellon kadulla. Joidenkin mielestä siitä seurasi lisää epävakautta, toisten mielestä se taas auttoi maata siirtymisessä kohti demokratiaa – viitaten mahdollisuuteen, että Carrero Blancosta olisi tullut Francon diktatuurin jatkaja tämän kuoltua.^lähde?

Francon kuoleman jälkeen demokratiaa ajaneet puolueet hyväksyivät Francon toiveet Juan Carlos I:stä hänen seuraajanaan, ja Espanjasta tuli jälleen perustuslaillinen monarkia. Francon vuodet olivat jättäneet Madridin ja muun maan taloudelliseen myllerrykseen. Espanja alkoi tuoda itseään enemmän esille^selvennä kansainvälisesti. Espanjan sisällä reaktio^selvennä jo ennen Francoa vuosisatoja vallinnutta hallinnon keskittämispolitiikkaa vastaan on johtanut modernin itsehallintojärjestelmän kehittymiseen.^lähde?

Nykyaika

1980-luvun korkeasuhdanteen ansiosta Espanjan pääkaupunki vakiinnutti asemansa Iberian niemimaan taloudellisena, kulttuurisena, teollisena, koulutuksellisena ja teknologisena keskuksena.^{kenen mukaan?}

Madridin lähiliikennejuniin Atochan asemalla tehtiin 11. maaliskuuta 2004 pommi-iskuja, joissa kuoli lähes 200 ihmistä. Ääri-islamilaiset terroristit ilmoittivat tehneensä iskut kostona Espanjan osallistumisesta Irakin sotaan.

Talous

Huolimatta viimeaikaisesta suuntauksesta siirtää teollisuuden tuotantolaitoksia kaupungin ulkopuolelle Madrid on säilyttänyt asemansa Espanjan toiseksi suurimpana teollisuuskeskuksena Barcelonan jälkeen. Liike-elämän osalta Madrid on Espanjan tärkein kaupunki. Calle de Alcalá on pankki- ja liike-elämän keskus, jossa sijaitsee myös pörssi.

Viime vuosina Madridissa on tapahtunut suurta kehitystä palvelualoilla, jotka työllistävät jo kaksi kolmannesta kaupungin työväestöstä. Perinteisten hallinnollisten ja rahoituspalvelujen rinnalle on noussut muita lähinnä joukkoliikenteeseen liittyviä palveluja. Madrid on myös pyrkinyt kehittämään matkailu- ja kulttuuripalvelujaan. Nimeäminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1992 oli tärkeä merkkipaalu tässä prosessissa.

Kaupungin bruttokansantuote vuonna 2011 oli noin 18,9 % koko Espanjan BKT:sta. Kaupungin henkeä kohden laskettu sekä ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 32 723 euroa, Espanjan korkein.^[3] Suurimmat yksityiset työnantajat sekä henkilöstön määrässä että bruttokansatuotteessa mitattuna ovat Barajasin lentoasema, joka on matkustajamäärältään Euroopan neljänneksi suurin lentoasema, sekä messu- ja kongressikeskus IFEMA.

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä maakunnan (Comunidad de Madrid) työttömyysaste oli 12,35 %.^[3]

Väestö

Puerta del Sol on Madridin vilkkaimpia aukioita.

Vuoden 2018 laskennassa kaupungin (Ciudad de Madrid) asukasluku oli 3 223 334. Jos otetaan huomioon koko maakunta, väkiluku on 6 578 079.^[4] Madridin metropolialue on väkiluvultaan Euroopan unionin kolmanneksi suurin Lontoon ja Pariisin jälkeen.^[5] Vuoden 2018 tilaston mukaan kaupungin (Ciudad de Madrid) asukkaista 13,1 prosentilla ei ole Espanjan kansalaisuutta. Ulkomailla syntyneiden osuus oli 21,0 % vuonna 2018. Vuonna 2015 romanialaisia oli 12,2 %, kiinalaisia 8,5 % ja ecuadorilaisia 7,7 %.^[6][7]

Vielä 1500-luvulla Madrid oli syrjäinen 15 000 asukkaan pikkukaupunki Kastilian keskusylängöllä. Kaupungin väkiluku on kasvanut suuresti sen jälkeen, kun kuningas Filip II teki siitä maan pääkaupungin. Kasvu oli huomattavaa erityisesti 1900-luvulla johtuen suuresta siirtolaisuudesta. Korkeimmillaan kaupungin väkiluku oli 1970-luvun puolivälissä, jonka jälkeen se kääntyi laskuun muun maakunnan eduksi. 2000-luvulle tultaessa väkiluku on kääntynyt taas kasvuun. Verrattuna muihin Espanjan suurkaupunkeihin Madrid on noin kaksi kertaa suurempi kuin Barcelona ja noin neljä kertaa suurempi kuin Valencia.^[8]

Harvoilla madridilaisilla on pitkät juuret kaupunkiin. Madridiin on perinteisesti muutettu joka puolelta Espanjaa paremman toimeentulon toivossa. Espanjan liityttyä Euroopan unioniin yhä useammat muuttavat kaupunkiin muualta Euroopasta tai jopa toisista maanosista.

Laajempaan, lähinnä etelään levittäytyvään metropolialueeseen (Capital y Área Metropolitana) kuuluu Madridin lisäksi 22 kuntaa. Seitsemän niistä on väkiluvultaan suurempia kuin 100 000: Móstoles, Fuenlabrada, Leganés, Getafe, Alcorcón, Alcobendas ja Torrejón de Ardoz. Muu osa maakunnasta on enimmäkseen harvaan asuttua.

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1897	542 739	730 807
1900	575 675	773 011
1910	614 322	831 254
1920	823 711	1 048 908
1930	1 041 767	1 290 445
1940	1 322 835	1 574 134

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1950	1 553 338	1 823 418
1960	2 177 123	2 510 217
1965	2 793 510	3 278 068
1970	3 120 941	3 761 348
1975	3 228 057	4 319 904
1981	3 158 818	4 686 895

Vuosi	Kaupunki	Maakunta
1986	3 058 812	4 780 572
1991	3 010 492	4 647 555
1996	2 866 850	5 022 289
2001	2 938 723	5 423 384
2003	3 092 759	5 718 942
2012	3 249 295	6 489 768

Hallinto

Pormestari José Luis Martínez-Almeida

Madrid on paitsi Espanjan, myös Madridin itsehallinnollisen maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on täten paljon sekä paikallis- että valtionhallinnon toimipisteitä. Se on kuningasperheen ja pääministerin asuinpaikka sekä hallituksen ja parlamentin istuntopaikka.

Kuninkaan virallinen virka-asunto on Madridin kuninkaallinen palatsi, mutta kuningasperhe on valinnut kodikseen pienemmän La Zarzuelan palatsin kaupungin laitamilla. Pääministerin virka-asuntona toimii La Moncloan palatsi lähempänä keskustaa.

Kaupungin pormestariksi valittiin 15. kesäkuuta 2019 José Luis Martínez-Almeida.^[9]

Aluejako

Madrid jakautuu 21 hallinnolliseen alueeseen.

Madrid on jaettu hallinnollisesti 21 alueeseen (esp. distrito), jotka jakautuvat edelleen kaupunginosiin (esp. barrio):

1. Centro: Palacio, Embajadores, Cortes, Justicia, Universidad, Sol
2. Arganzuela: Imperial, Acacias, Chopera, Legazpi, Delicias, Moguer, Atocha
3. Retiro: Pacífico, Adelfas, La Estrella, Ibiza, Los Jerónimos, Niño Jesús
4. Salamanca: Recoletos, Goya, Fuente del Berro, Guindalera, Lista, Castellana
5. Chamartín: El Viso, Prosperidad, Ciudad Jardín, Hispanoamérica, Nueva España, Plaza Castilla
6. Tetuán: Bellas Vistas, Cuatro Caminos, Castillejos, Almenara, Valdeacederas, Berruguete
7. Chamberí: Gaztambide, Arapiles, Trafalgar, Almagro, Ríos Rosas, Vallehermoso
8. Fuencarral- El Pardo: El Pardo, Fuentelarreina, Peñagrande, Barrio del Pilar, La Paz, Valverde, Mirasierra, El Goloso
9. Moncloa-Aravaca: Casa de Campo, Argüelles, Ciudad Universitaria, Valdezarza, Valdemarín, El Plantío, Aravaca
10. Latina: Los Cármenes, Puerta del Angel, Lucero, Aluche, Campamento, Cuatro Vientos, Las Águilas
11. Carabanchel: Comillas, Opañel, San Isidro, Vista Alegre, Puerta Bonita, Buenavista, Abrantes
12. Usera: Orcasitas, Orcasur, San Fermín, Almendrales, Moscardó, Zofio, Pradolongo
13. Puente de Vallecas: Entrevías, San Diego, Palomeras Bajas, Palomeras Sureste, Portazgo, Numancia
14. Moratalaz: Pavones, Horcajo, Marroquina, Media Legua, Fontarrón, Vinateros
15. Ciudad Lineal: Ventas, Pueblo Nuevo, Quintana, La Concepción, San Pascual, San Juan Bautista, Colina, Atalaya, Costillares
16. Hortaleza: Palomas, Piovera, Canillas, Pinar del Rey, Apostol Santiago, Valdefuentes
17. Villaverde: San Andrés, San Cristobal, Butarque, Los Rosales, Los Ángeles
18. Villa de Vallecas: Casco Histórico de Vallecas, Santa Eugenia
19. Vicálvaro: Casco Histórico de Vicálvaro, Ambroz
20. San Blas: Simancas, Hellín, Amposta, Arcos, Rosas, Rejas, Canillejas, Salvador
21. Barajas: Alameda de Osuna, Aeropuerto, Casco Histórico de Barajas, Timón, Corralejos

Viimeinen suuri alueliitos tapahtui sisällissodan jälkeen 1940-luvulla, kun neljätoista ympäröivää kuntaa liitettiin Madridiin. Näihin kuuluivat Aravaca, Barajas, Canillas, Canillejas, Chamartín de la Rosa, Fuencarral, Hortaleza, El Pardo, Vallecas, Vicálvaro, Villaverde, Carabanchel Alto ja Carabanchel Bajo. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala kasvoi 66 neliökilometristä nykyiseen 607 neliökilometriin.

Kulttuuri ja turismi

Madrid on innoittanut monia kulttuurihenkilöitä. Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Pedro Almodóvar on filmannut lähes kaikki elokuvansa Madridissa. Kirjailija Antonio Muñoz Molinan romaanien teemana on samoin ollut Madrid.

Maakunnassa (Comunidad de Madrid) vieraili vuonna 2015 yli 11 miljoonaa matkailijaa (noin 44 % ulkomaalaisia), joista 8,9 miljoonaa Madridissa (Ciudad de Madrid).^[10][11]

Nähtävyydet

Pradon museo sisältää yhden hienoimmista espanjalaisen taiteen kokoelmista.

Madridin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat muun muassa Paseo del Pradon museokolmikko (Prado, Reina Sofía ja Thyssen-Bornemisza), Palacio Real de Madrid, Debodin temppeli, Almudenan katedraali, Puerta de Alcalá ja Buen Retiron puisto ja tekojärvi.

Plaza Mayor on Madridin keskus ja kuuluisin aukio, joka muistuttaa Rooman Piazza Navonaa. Plaza Mayorin lisäksi väenvilskettä voi seurata kaupungin keskusaukioilla Puerta del Solilla.

Casa de Campo on suuri, lähes kahdentuhannen hehtaarin viheralue, josta löytyy huvipuisto (Parque de Atracciones de Madrid), uima-allas, järvi sekä uudentyyppinen eläintarha. Vierailun jännitystä lisää matka köysiradalla (teleférico). Sunnuntaisin Casa de Campo on suosittu koko perheen retkikohde.

Jalkapallon ystäviä kiinnostanevat Real Madridin ja Atlético Madridin kotiareenat Santiago Bernabéu ja Vicente Calderón. Madridissa sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista härkätaisteluareenoista, Las Ventas.

Muut lähistön kaupungit ovat suosittuja päiväretkien kohteita. Niihin kuuluvat Toledo, Segovia, Ávila, Aranjuez ja Alcalá de Henares. Lisäksi suosittuja vierailukohteita ovat luostari-, museo- ja palatsikokonaisuus El Escorial sekä diktaattori Francisco Francon rakennuttama monumentti Santa Cruz del Valle de los Caídos.

Ruoka- ja juomakulttuuri

Madrid on espanjalaisen ruokakulttuurin sulatusuuni. Tyypillinen paikallisruoka on cocido madrileño. Se on muhennos, jonka pääraaka-aineina käytetään kikherneitä, lihaa ja erilaisia vihanneksia. Jokaisesta espanjalaisravintolasta^{kenen mukaan?} löytyy edullinen päivän menu, menú del día, johon kuuluvat alku-, pää- ja jälkiruoka leivän ja juoman kera. Paella on espanjalaisten kansallisruoka, josta löytyy useita erilaisia versioita. Paellaa valmistetaan tyypillisesti sunnuntaisin koko perheelle. Kuumalla ilmalla kannattaa kokeilla gazpachoa eli kylmää vihanneskeittoa. Alkoholiton maitomainen juoma horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Madridissa on hyviä viinejä Espanjan eri viinintuotantoalueilta, kuten La Riojasta ja Navarrasta. Sangría on punaviiniä, johon on sekoitettu pilkottuja tai viipaloituja hedelmiä. Myös Jerezistä peräisin olevaa sherryä tai Kataloniasta peräisin olevaa kuohuviiniä, cavaa on saatavilla.

Madridissa on tavallista syödä lounasta ja päivällistä myöhemmin kuin muualla Espanjassa. Lounasaika on kello 14–16 ja päivällisaika 21–22.30, tai viikonloppuisin vielä myöhempään. Siestaa vietetään kello 14–17. Ruoka-aikojen välissä nautitaan tapas-välipaloja.

Erään vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan Madridissa on lukumääräisesti eniten baareja Espanjassa: 6 758 kappaletta eli 2,13 baaria 1 000 asukasta kohden.^[12]

Yöelämä

Osa yökerhoista tai diskoista on auki kello 6 saakka aamulla. Nuoremmat madridilaiset juhlivat joskus läpi yön, käyvät churrosilla (eräänlainen leivonnainen, joka on tapana nauttia kaakaon kera) aamunkoitteessa, menevät kotiin peseytymään ja lähtevät töihin. Tämä aluksi Plaza del Dos de Mayolle keskittynyt yöelämä kukoisti Francon kuoleman jälkeen ja erityisesti 1980-luvulla Madridin pidetyimmän pormestarin Enrique Tierno Galvánin ollessa virassa. 1980-luvulla Madridissa syntyi uusi nuorisokulttuuriliike La Movida. Nykyisin suurin keskus vaihtoehtoiselle yöelämälle on läheinen Chuecan kaupunginosa. Chueca on nuorekas kaupunginosa kahviloineen ja muotiliikkeineen; se on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suosiossa. Myös Malasaña on öisin elävä kaupunginosa, joka sijaitsee Gran Vía pääkadun pohjoispuolella.

Flamenco

Espanjalaisen kulttuurin tunnetuimpia tuotteita maailmalla on härkätaistelun ohella eteläisestä Andalusiasta peräisin oleva flamenco, joka yhdistää kitaransoittoa, tanssia, jalankoputuksia ja sydämen pohjasta pulppuavaa laulua. Vaikka perinne on muualta lähtöisin, flamencoa esitetään myös Madridin flamenco-yöklubeilla, jotka keräävät paljon yleisöä - myös turisteja. Lauluista kirpoava tuska samoin kuin rytmilliset poljennot sähköistävät ilmapiirin niin että katsomossa unohtuvat kansallisuus- ja kielirajat. Lauluja on kahta päätyyppiä. Cante chico on sävyltään vaihteleva ja iloinen, se on ns. kevyt laulu. Cante jondo, syvä laulu, kertoo rakkaudesta, kuolemasta ja inhimillisistä tunteista yleensä ja on hitaampi ja läpituntevampi. Sitä laulavat kaikki suuret flamencolaulajat.

Paikalliset juhlapäivät

• 15. toukokuuta – Fiestas de San Isidro Labrador, Madridin suojeluspyhimyksen Pyhän Isidoruksen juhla.
• 9. marraskuuta – Fiestas de Virgen de la Almudena, Madridin suojeuspyhimyksen Almudenan neitsyen juhla.

Koulutus

Madrid on Espanjan suurin yliopistokaupunki. Madridin itsehallintoalueella toimii yhteensä seitsemän julkista yliopistoa, joista neljä kokonaan tai osittain itse kaupungin alueella:

• Universidad Autónoma de Madrid
• Universidad Complutense de Madrid
• Universidad Politécnica de Madrid
• Universidad Rey Juan Carlos

Kaupungissa toimii myös lukuisia yksityisiä korkeakouluja sekä useita valtion tutkimuskeskuksia ja instituutteja, joista merkittävimpänä Opetus- ja tiedeministeriön alainen Consejo Superior de Investigaciones Científicas.

Universidad Complutense de Madrid

Complutense-yliopisto on yksi vanhimmista maailmassa, ja suurin Espanjassa. Yliopistossa on 10 000 henkilökunnan jäsentä ja 117 000 opiskelijaa. Se sijaitsee kahdella kampuksella, Moncloa-Aravacan alueella Ciudad Universitarian kaupunginosassa Madridissa sekä naapurikaupunki Pozuelo de Alarcónin Somosaguasin kaupunginosassa.

Yliopiston juuret ovat 1200-luvulla Alcalá de Henaresin kaupungissa. Nimensä se sai kaupungin latinankielisestä nimestä, Complutum. Vuonna 1836 yliopisto siirrettiin Madridiin ja nimettiin Universidad Centraliksi. Vuonna 1970 nimi vaihdettiin takaisin alkuperäiseksi. Ciudad Universitarian kampuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1927, ja vuoden 1980 tienoilla valmistui toinen kampus Somosaguasiin. Vanha kampus Alcalássa avattiin uudelleen omana itsenäisenä yliopistonaan (Universidad de Alcalá) vuonna 1977.

Liikenne

Plaza de Castilla. Paseo de la Castellana on yksi Madridin pääkaduista.

Lentoliikenne

Madridia palvelee Barajasin lentoasema. Se toimii lentoyhtiö Iberian tukikohtana ja samalla pääporttina Iberian niemimaalle Euroopasta ja muualta maailmasta. Noin 47 miljoonalla (2015) vuosittaisella matkustajallaan se on Espanjan vilkkain lentokenttä. Matkustajamäärien arvioitu kasvu on 10 prosentin luokkaa.^[13][14] Lentokentän neljäs matkustajaterminaali avattiin vuonna 2006. Sillä on erillinen satelliittipiste, jonne liikennöi automaattijuna.^[15]

Maantieliikenne

Madridia ympäröi kaksi kehätietä, M-30 ja M-40. Vuonna 1973 valmistunut M-30 kulkee lähellä kaupungin ydinkeskustaa. M-40 yhtyy M-30:en kaupungin pohjoispuolella, mutta kulkee muutoin kaupunkialueen ulkoreunalla. Kolmas kehätie, M-50, on rakenteilla, ja osittain valmiina. Eurooppatiet E5, E90 ja E901 kulkevat kaupungin läpi. Keskustan liikenne on usein ruuhkaista, ja autoilua siellä kehotetaan välttämään.

Rautatie- ja metroliikenne

Atocha on Madridin suurin rautatieasema.

Espanjan kansallinen rautatieliikenneyhtiö Renfe (Red Nacional de Ferrocarriles Españoles) hallinnoi suurinta osaa maan rautateistä. Madridin pääterminaalit ovat Atocha, Chamartín ja Príncipe Pío. Espanjan ylpeydenaihe ovat AVE-suurnopeusjunat (Alta Velocidad Española). Suunnitelmissa on rakentaa 7 000 kilometriä pitkä verkko, jonka keskipisteenä toimii Madrid. Tavoitteena on, että kaikki manner-Espanjan tärkeimmät kaupungit olisivat alle neljän tunnin matkan päässä Madridista. AVE-verkko (2014) Madridin suunnasta kattaa linjat Sevillaan ja Málagaan etelässä, Valladolidiin, Huescaan, Barcelonaan ja Figueresiin pohjoisessa ja koillisessa sekä Valenciaan ja Alicanteen idässä.^[16]

Madridin metro on yksi laajimmista ja nopeimmin kasvavista metroverkoista maailmassa. Eteläisille esikaupunkialueille ulottuvan MetroSur-linjan valmistumisen myötä se kilpailee Länsi-Euroopan suurimman metrojärjestelmän asemasta Lontoon metron kanssa: Lontoossa verkosto on pidempi (402 km, Madridissa 294 km), mutta Madridissa on enemmän asemia (301, Lontoossa 270).^[17]

Urheilu

Real Madrid pelaa kotiottelunsa Santiago Bernabéulla.

Madridin suosituin urheilulaji on jalkapallo. Kaupungista on kotoisin Real Madrid, jonka Kansainvälisen jalkapalloliiton jäsenlehden lukijat äänestivät 1900-luvun parhaaksi seurajoukkueeksi marraskuussa 2000.^[18] Realin paikallisvastustaja on Atlético Madrid. Molemmat seurat pelaavat Espanjan pääsarjassa Primera Divisiónissa. Kolmas pääsarjassa pelaava madridilaisseura on Rayo Vallecano. Espanjassa järjestetyt vuoden 1982 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut olivat suuri tapahtuma tälle jalkapalloilua rakastavalle maalle. Madridin Vicente Calderónilla ja Santiago Bernabéulla pelattiin jatkolohkojen otteluita, ja jälkimmäisellä myös loppuottelu.

Myös koripallo on suosittua. Koripalloliiga ACB:ssä kaupunkia edustavat Real Madrid ja Estudiantes.

Vuosittainen pyöräilyn Espanjan ympäriajo (Vuelta a España) on perinteisesti päättynyt Madridiin. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat Casa de Campossa järjestettävä PGA European Touriin kuuluva Madridin avoin golfturnaus (Open de Madrid), Las Ventasin härkätaisteluareenalla ajettava freestyle motocrossin Red Bull X-Fighters -tapahtuma sekä Madrid Arenalla järjestettävä ATP Masters Seriesiin kuuluva Madrid Masters -tennisturnaus.

Madridista 26 kilometriä pohjoiseen San Sebastián de los Reyesin kunnassa sijaitsevalla Jaraman moottoriradalla ajettiin Formula 1 -sarjan Espanjan Grand Prix'tä vuosina 1968, 1970, 1972, 1974, 1976–1979 ja 1981. Lähimmät laskettelumahdollisuudet ovat Guadarraman vuoristossa. Muun muassa 60 kilometriä Madridista pohjoiseen sijaitseva Navacerradan hiihtokeskus on sekä madridilaisten että matkailijoiden suosiossa.

Olympiakisaehdokkuus

Madrid oli ehdolla vuoden 2012 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi Pariisin, Lontoon, New Yorkin ja Moskovan ohella. Kaupunki kuitenkin putosi Kansainvälinen olympiakomitean Singaporessa 6. heinäkuuta 2005 järjestämän äänestyksen kolmannella kierroksella ja kisat menivät lopulta Lontoolle. Madrid oli uudelleen ehdolla vuoden 2016 kesäolympialaisten isäntäkaupungiksi, mutta hävisi Rio de Janeirolle, ja 2020 kisat se hävisi Tokiolle.^[19]

Lippu ja vaakuna

Karhua ja mansikkapuuta kuvaava veistos Puerta del Solilla.

Madridin kaupungin vaakuna on peräisin 1200-luvulta ja symboloi maanomistuskiistaa kirkon ja työväestön välillä. Vaakunan kilvessä on valkoisella taustalla takajaloillaan mansikkapuuta (Arbutus unedo) vasten seisova karhu. Kilpeä ympäröi sininen reunus, jolla on seitsemän valkoista kuusisakaraista tähteä. Karhu ja mansikkapuu viittaavat karhujen ja metsien suureen määrään alueella. Seitsemän tähteä edustavat Ison karhun (Ursa Major) tähdistöä. Kilven päällä on kruunu, joka symboloi Madridin kuninkaallista asemaa.

Madridin kaupungin lipussa esiintyy vaakuna purppuraisella pohjalla. Lipun väri viittaa Uuteen-Kastiliaan (nykyinen Kastilia-La Manchan itsehallintoalue), jonka osa Madrid ennen oli.

Kuuluisia madridilaisia

• José María Aznar, Espanjan pääministeri vuosina 1996–2004
• Penélope Cruz, näyttelijä
• Plácido Domingo, oopperalaulaja
• Julio Iglesias, laulaja
• Raúl, jalkapalloilija
• Carlos Sainz, ralliautoilija
• Javier Solana, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja ja entinen Naton pääsihteeri
• Belen Rueda, näyttelijä

Suomen suurlähetystö

Suomen Espanjan suurlähetystö sijaitsee Madridissa osoitteessa Paseo de la Castellana 15. Suurlähettiläs on Tiina Jortikka-Laitinen.

Kuvia

• 
  Templo de Debod
• 
  Gran Vía
• 
  Puerta de Alcalá
• 
  Plaza Mayor
• 
  Plaza de San Andrés La Latinan kaupunginosassa
• 
  Catedral de la Almudena
• 
  Teatro Real
• 
  Cuatro Torres Business Area (CTBA)
• 
  Museo Thyssen-Bornemisza
• 
  Mercado de San Miguel
• 
  Calle de Preciados
• 
  El Retiro

Lähteet

1. Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero Instituto Nacional de Estadística (INE). Viitattu 4.3.2017. (espanjaksi)
2. Climate Normals WMO. Viitattu 2.12.2016.
3. Labour market information EURES. Viitattu 11.3.2019.
4. Madrid: Población por municipios y sexo. INE Instituto Nacional de Estadistica. Viitattu 11.3.2019.
5. MAJOR METROPOLITAN AREAS IN EUROPE New Geography. 2013. Viitattu 3.12.2016.
6. Retrato de la ciudad
7. Porcentaje de población de nacionalidad extranjera/Porcentaje de población nacida en el extranjero portalestadistico.com. Viitattu 12.8.2019.
8. Thomas Brinkhoff: Spain Cities Citypopulation.de. Viitattu 3.12.2016.
9. Lantigua, Isabel F.: José Luis Martínez-Almeida, el alcalde optimista elmundo.es. 15.6.2019. Viitattu 15.6.2019. (espanjaksi)
10. Estrategia de Turismo (s. 18) Madrid. Arkistoitu 30.3.2019. Viitattu 11.3.2019.
11. Madrid bate su récord de turistas en 2015 y es la ciudad más visitada de España El Pais. 2016. Viitattu 11.3.2019. (espanjaksi)
12. ¿Es tu pueblo el lugar con más bares de España? El País. 16.6.2017. Viitattu 16.6.2017. (espanjaksi)
13. Adolfo Suárez Madrid–Barajas Airport Iceland Air. Viitattu 3.12.2016.
14. Estrategia de Turismo (s. 16) Madrid. Viitattu 11.3.2019.^{[vanhentunut linkki]}
15. Madrid-Barajas airport Madrid-Barajas airport. Viitattu 3.12.2016.
16. AVE Routes EU Rail. Arkistoitu 28.11.2016. Viitattu 3.12.2016.
17. What is the largest metro system in the world Citymetric. 2015. Arkistoitu 6.9.2015. Viitattu 3.12.2016.
18. FIFA Awards José Luis Pierrend. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)
19. Madrid can only bid again for Olympics if big changes made to process, claims Blanco Inside the Games. 2014. Viitattu 3.12.2016.

Kirjallisuutta

• Neil Schlecht: Madrid. Berlitz Publishing Company, Inc, 2002. ISBN 951-31-2701-X
• Ken Bernstein: Madrid – Matkaopas. Editions Berlitz S.A., 1977.
• Tuija Verkkola: Madrid hehkuu öiseen aikaan. Helsingin Sanomat 7.5.2005.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madrid Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Madrid Wikimatkoissa
• Suomen suurlähetystö

1980-luku	1985: Ateena 1986: Firenze 1987: Amsterdam 1988: Länsi-Berliini 1989: Pariisi
1990-luku	1990: Glasgow 1991: Dublin 1992: Madrid 1993: Antwerpen 1994: Lissabon 1995: Luxemburg 1996: Kööpenhamina 1997: Thessaloniki 1998: Tukholma 1999: Weimar
2000-luku	2000: Avignon · Bergen · Bologna · Bryssel · Helsinki · Krakova · Praha · Reykjavík · Santiago de Compostela 2001: Rotterdam · Porto 2002: Brugge · Salamanca 2003: Graz 2004: Genova · Lille 2005: Cork 2006: Patras 2007: Sibiu · Luxemburg 2008: Liverpool · Stavanger 2009: Vilna · Linz
2010-luku	2010: Essen · Istanbul · Pécs 2011: Turku · Tallinna 2012: Guimarães · Maribor 2013: Marseille · Košice 2014: Riika · Uumaja 2015: Mons · Plzeň 2016: San Sebastián · Wrocław 2017: Aarhus · Páfos 2018: Leeuwarden · Valletta 2019: Matera · Plovdiv
2020-luku	2020: Rijeka · Galway 2021: Timișoara · Elefsína 2022: Kaunas · Esch-sur-Alzette 2023: Veszprém 2026: Oulu

Euroopan kulttuuripääkaupunki