Germania inferior (”Ala-Germania”, lat. Provincia Germania inferior), myöhemmin Germania secunda (Germania II, lat. Provincia Germania secunda), oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin ja Saksan alueilla.[1][2][3]

Pikafaktoja Germania inferior Provincia Germania inferior, Rooman provinssi ...
Germania inferior
Provincia Germania inferior
Rooman provinssi
Thumb
Germania inferiorin provinssin alue vuonna 125.
Valtio Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta
Prefektuuri Gallia (300-luku–)
Diokeesi Gallia (n. 293–)
Nykyinen valtio/alue Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Saksa
Perustettu n. 8590
Hallinto
  hallinnon tyyppi keisarin provinssi
  hallinnollinen keskus Colonia Agrippinensis
Sulje

Maantiede

Germania inferiorin provinssi sai nimensä siitä, että se sijaitsi Reinin alajuoksulla Germania superioriin (”Ylä-Germania”) nähden. Se käsitti tämän lisäksi Maas-joen alueen. Provinssin lounaispuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, kaakkoispuolella Germania superior ja itäpuolella Germania Magna eli Suur-Germania, jota roomalaiset eivät koskaan valloittaneet. Provinssin hallinnollinen keskus oli Colonia Agrippinensis (nyk. Köln).[4]

Kaupunkeja

Germania inferiorin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:[4]

Historia

Germania inferiorin alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa Julius Caesarin valloitettua sen vuonna 58/57 eaa.[4] Alun perin alue oli osa Gallia comatan provinssia ja sitten Gallia Belgican provinssia. Se erotettiin omaksi sotilashallintoalueeksi (exercitus) vuonna 16 jaa.[5] Alueen siviilihallinto kuului edelleen Gallia Belgicalle.[2] Germania inferiorin provinssi perustettiin keisari Domitianuksen aikana noin vuonna 85–90.[5][2] Germania superiorilla oli samanlainen syntyhistoria.[5]

Roomalaisten alkuperäisenä tavoitteena oli vallata myös Reinin itäpuoli, mutta tästä luovuttiin, ja Germanian provinssit jäivät rajaseuduksi koko historiansa ajaksi.[5] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Seudun rajoissa tapahtui kuitenkin historian kuluessa paljon muutoksia.[5]

Noin vuonna 293 provinssin nimeksi tuli Germania secunda. Tämän jälkeen se kuului Gallian diokeesiin.[2] 300-luvulla se tuli osaksi Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.

Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Lisätietoja Rooman valtakunta, Länsi-Rooma ...
Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
5016 eaa.
Gallia Belgica
16 eaa.
Germania superior
n. 83
Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83
Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.
Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.
Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
12122 eaa.
Gallia Narbonensis
22 eaa.
Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.
    Sulje

    Lähteet

    Aiheesta muualla

    Wikiwand in your browser!

    Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

    Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

    Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.