Venäjän federaation hallinnollinen alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti (ven. Архангельская область, Arhangelskaja oblast)[6] on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa. Myös alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu Arkangelin alueeseen, mutta on samalla yksi Venäjän federaation subjekteista, kuten Arkangelin aluekin on.
| Arkangelin alue Архангельская область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
.svg) Arkangelin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 23. syyskuuta 1937 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Arkangeli (348 783 as.)[1] |
| – suurin kaupunki | Arkangeli (348 783 as.) |
| – kuvernööri | Igor Anatoljevitš Orlov |
| Pinta-ala |
Nenetsian kera 587 400 km²; ilman Nenetsiaa 410 700 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) |
Nenetsian kera 1 227 626; ilman Nenetsiaa 1 185 536 |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) |
Nenetsian kera 355 884,2 milj. RUB[2]; ilman Nenetsiaa 210 134,1 milj. RUB |
| – asukasta kohti |
Nenetsian kera 289 896 RUB, noin 7 102 EUR[3]; ilman Nenetsiaa 177 248 RUB, noin 4 342 EUR |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK)[4][5] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 29 |
| – ISO 3166 | RU-ARK |
| dvinaland.ru | |
Arkangelin alue rajoittuu pohjoisessa Vienanmereen, koillisessa Nenetsiaan, idässä Komiin, etelässä Kirovin ja Vologdan alueisiin sekä lännessä Karjalan tasavaltaan. Manneralueen lisäksi alueeseen kuuluvat Novaja Zemljan saaret ja Frans Joosefin maa Jäämereltä. Vienanmeren saarista alueeseen kuuluvat Moržovets Mezeninlahdella ja Solovetskin saaret.[7]
Arkangelin aluetta peittävät pääasiassa havumetsät. Mezenin suun ympäristö sekä Jäämerellä olevat saaret ovat pääasiassa tundraa. Alueen suurimmat joet ovat Vienanjoki, Äänisjoki ja Mezen. Alueella on yli 2 500 järveä.
Argangelin alueella sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[8]
Arkangelin alueen vuoden 2010 asukasluku oli 42 090 asukkaan Nenetsian kanssa 1 227 626[1] ja ilman sitä 1 185 536.
Oheinen taulukko kuvaa Arkangelin alueen, Arkangelin (kaupunkipiirin) ja Arkangelin alueeseen kuuluvan Nenetsian väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan. Taulukon Arkangelin alueen väestömäärässä on mukana Nenetsian väestö. Narjan-Mar on Nenetsian pääkaupunki.
| Vuosi | Arkangelin alueen asukasluku | Arkangelin asukasluku | Arkangelin alueen kaupunkilaiset | Arkangelin alueen maaseutu- väestö | Nenetsian väestö | Narjan-Marin asukasluku | Nenetsian maaseutu- väestö |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1959[9] | 1 267 186 | 272 650 | 680 654 | 586 532 | 36 881 | 21 897 (sis. 8 675 maaseutuas.) | 20 061 |
| 1970[10] | 1 401 289 | 376 782 | 920 743 | 480 546 | 39 119 | 16 864[11] | 17 739 |
| 1979[12] | 1 467 069 | 385 028 | 1 057 818 | 409 251 | 47 001 | 23 435 | 19 345 |
| 1989[13] | 1 570 256 | 424 728 (sis. 8 807 maaseutuas.) | 1 152 480 | 417 776 | 54 840 | 28 854 | 20 491 |
| 2002[14] | 1 336 539 | 362 327 (sis. 6 276 maaseutuas.) | 999 591 | 336 948 | 41 546 | 25 592 | 15 304 |
| 2010[1] | 1 227 626 | 355 781 (sis. 6 998 maaseutuas.) | 928 973 | 298 653 | 42 090 | 21 658 | 13 551 |
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan alueen 1,2 miljoonasta asukkaasta 75,7 prosenttia oli kaupunkilaisia.[1] Suurimmat kaupungit ovat Arkangeli (348 783 asukasta vuonna 2010), Severodvinsk (192 353 as.) ja Kotlas (60 562 as.). Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai taajamia ovat myös Novodvinsk (40 615 as.), Korjažma (39 641 as.), Mirnyi (30 280 as.), Velsk (23 885 as.), Njandoma (22 356 as.), Onega (Ääninen) (21 359 as.), Konoša (kaupunkityyppinen taajama, 12 432 as.), Plesetsk (kaupunkityyppinen taajama, 11 037 as.), ja Kargopol (10 214 as.).[1]
Arkangelin alueen väestö ilman Nenetsiaa jakaantui vuoden 2010 väestönlaskennassa etnisiin ryhmiin seuraavasti: venäläisiä 95,6 % (yhteensä 1 148 821 henkeä; mukana 0,2 % eli 2 015 hengen osuus pomoreiksi itsensä lukevia), ukrainalaisia 1,4 % (16 976), nenetsejä 0,6 % (8 020), valkovenäläisiä 0,5 % (5 810), komeja 0,4 % (4 583), tataareja 0,2 % (2 335) ja muita 1,3 % (15 399). Laskennassa 25 682 henkeä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä.[15]
Arkangelin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista eli subjekteista ja sen pääkaupunki on Arkangeli. Alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu myös Arkangelin alueeseen, vaikka se on itsekin yksi Venäjän federaation subjekteista. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja aluekokous.
Paikallista hallintoa varten Arkangelin alue on jaettu 19 kunnallispiiriin ja seitsemään erilliseen kaupunkipiirikuntaan. Jälkimmäisiin kuuluu myös Novaja Zemlja. Frans Joosefin maa kuuluu Primorjen piiriin. Oheinen kartta esittää Arkangelin alueen kunnallis- ja kaupunkipiirien hallintokeskusten sijainnin (ilman Franz Josefin maata ja Nenetsiaa).
Nenetsian autonomisen piirikunnan paikallishallinnollinen jako on esitetty artikkelissa Nenetsia.
Taulukossa on esitetty Arkangelin alueen kunnallispiirit vuoden 2010 väestönlaskennan mukaisine asukaslukuineen (taulukossa м.р. = муниципальный район = (kunnallis)piiri; ktt = kaupunkityyppinen taajama).[1]
| Kunnallispiiri | Venäläinen nimi | Väkiluku 2010 | Hallinnollinen keskus |
|---|---|---|---|
| Holmogoryn piiri | Холмогорский м.р. | 25 061 | Holmogory (kylä, 4 150 as.) |
| Kargopolin piiri | Каргопольский м.р. | 18 466 | Kargopol |
| Konošan piiri | Коношский м.р. | 26 106 | Konoša |
| Kotlasin piiri | Котласский м.р. | 21 005 | Kotlas |
| Krasnoborskin piiri | Красноборский м.р. | 13 815 | Krasnoborsk (kylä, 4 771 as.) |
| Lenan piiri | Ленский м.р. | 13 362 | Jarensk (kylä, 3 660 as.) |
| Lešukonskojen piiri | Лешуконский м.р. | 7 979 | Lešukonskoje (kylä, 4 406 as.) |
| Mezenin piiri | Мезенский м.р. | 10 330 | Mezen (3 575 as.) |
| Njandoman piiri | Няндомский м.р. | 30 244 | Njandoma |
| Onegan piiri | Онежский м.р. | 35 376 | Onega (Ääninen) |
| Pinegan piiri | Пинежский м.р. | 26 978 | Karpogory (kylä, 4 443 as.) |
| Plesetskin piiri | Плесецкий м.р. | 49 077 | Plesetsk (ktt) |
| Primorjen piiri | Приморский м.р. | 26 327 | Arkangeli[16] |
| Šenkurskin piiri | Шенкурский м.р. | 15 196 | Šenkursk (5 702 as.) |
| Ustjan piiri | Устьяновский м.р. | 30 581 | Oktjabrski (ktt, 9 307 as.) |
| Velskin piiri | Вельский м.р. | 54 792 | Velsk |
| Verhnjaja Toiman piiri | Верхнетоемский м.р. | 17 060 | Verhnjaja Toima (kylä, 3 462 as.) |
| Viledin piiri | Вилегодский м.р. | 11 158 | Iljinsko-Podomskoje (kylä, 3 682 as.) |
| Vinogradovin piiri | Виноградовский м.р. | 16 753 | Bereznik (ktt, 6 018 as.) |
Taulukossa ovat Arkangelin alueen kaupunkipiirit vuoden 2010 väestönlaskennan mukaisine asukaslukuineen. Koska useiden kaupunkipiirien (Arkangeli, Kotlas, Novaja Zemlja, Severodvinsk) alueeseen kuuluu myös muita taajamia tai maaseutua, piirin asukasluku voi olla suurempi kuin pelkän hallintotaajaman (taulukossa г.о. = городской округ = kaupunkipiirikunta).[1]
| Kaupunkipiiri | Venäläinen nimi | Väkiluku 2010 | Hallinnollinen keskus |
|---|---|---|---|
| Arkangelin kaupunkipiiri | г.о. Архангельск | 355 781 | Arkangeli |
| Korjažman kaupunkipiiri | г.о. Коряжма | 39 641 | Korjažma |
| Kotlasin kaupunkipiiri | г.о. Котлас | 73 517 | Kotlas |
| Mirnyin kaupunkipiiri | г.о. Мирный | 30 280 | Mirnyi |
| Novaja Zemljan kaupunkipiiri | г.о. Новая Земля | 2 429 | Belušja Guba |
| Novodvinskin kaupunkipiiri | г.о. Новодвинск | 40 615 | Novodvinsk |
| Severodvinskin kaupunkipiiri | г.о. Северодвинск | 193 607 | Severodvinsk |
Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän uskontoja kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Arkangelin alueen väestöstä (ilman Nenetsiaa) oli:[17][18][19]
Asutuksen katsotaan saapuneen Vienanjoen seuduille pari tuhatta vuotta jääkauden vetäydyttyä alueelta eli noin 9 000 vuotta sitten. Vienanmeren rannalta on löydetty 3 000 vuotta vanhoja arkeologisia todisteita esimerkiksi hylkeenpyynnistä. Paikannimistön vanhin, suomalaissaamelainen kerrostuma ja alueen venäjänkielen paikallismurteiden suomalaisperäiset sanat kertovat alueen ensimmäisten tunnettujen asukkaiden olleen suomensukuisia.[20] Vienanjoen suomensukuisista kansoja nimitettiin venäläisissä kronikoissa tšuudeiksi, viikinkisaagoissa bjarmeiksi.[20]
Norjan kuninkaista kertova, islantilaisen Snorri Sturlusonin (1179-1241) saaga Heimskringla on ensimmäisiä kirjallisia teoksia, jotka kuvaavat Arkangelin alueen seutuja.lähde?
Arkangelin alueen ydinosa tunnettiin aiemmin nimellä Dvinskaja zemlja (ven. Двинская земля, Dvinan maa), mikä viittaa Vienanjokeen (ven. Severnaja Dvina) ja sen valuma-alueen seutuihin.[21] Vienanjoen maahan viittaavaa nimitystä käytetään nykyäänkin esimerkiksi Arkangelin alueen virallisissa nettitunnuksessa (dvinaland.ru).
Alueet kuuluivat noin 1100-luvulta lähtien laajan, Baltiasta Jäämerelle yltäneen Novgorodin tasavallan etupiiriin, vuodesta 1478 yhdistyneeseen Moskovan Venäjään. Tšuudit sulautuivat yhteen slaavilaisten kanssa. Novgorodilaiset tienasivat elantonsa metsästyksellä, kalastuksella ja turkiskaupalla; myöhemmin myös suolankeitolla ja -myynnillä. Erityisen paljon maaomaisuutta Vienanmereltä ja -joelta hankki Boretskin pajarisuku. 1400-luvulla perustettiin arkkienkeli Mikaelin luostari Vienanjoen alajuoksulle nykyisen Arkangelin paikalle, Nikolo-Korlskin luostari nykyisen Severodvinskin paikalle ja Solovetskin luostari Vienanmeren saarille. Novgorodin käskynhaltijan vaimo Maria Boretskaja lahjoitti luostareille suuret maa-alueet.[20][21]
Moskovan Venäjän aikana perustettiin Solvytšegodsk ja Petšora-joen alajuoksun läheisyyteen Pustozersk. Asutus kasvoi.[20] Englantilainen Moskovan kauppakomppania (the Muscovy Company) kävi kauppaa Moskovan Venäjän kanssa vuodesta 1554. Kaupan keskuksena toimi aluksi Vienanjoen maan hallintokeskus Kolmogory (nyk. Holmogory). Tsaarin asettamana, ulkomaalaisten tahojen Moskovaan suuntautuvaa kauppaa tarkasti muun muassa Anikei Stroganov. Ulkomaankauppa Vienanjoen maan kautta Moskovan Venäjään kukoisti.
Tsaari Iivana IV Julma perusti 1584 Vienanjoen suistoon Novaja Holmogoryn kaupungin. Tämä uudelleennimettiin myöhemmin arkkienkeli Mikaelin kaupungiksi eli Arkangeliksi läheisen luostarin nimen mukaisesti. Kaupungista tuli kasvavan Venäjän ensimmäinen ulkomaankaupan satama,[21] ja alueen merkitys maan ulkomaankaupassa kasvoi vaikka kauppasatamaan johtava meri jäätyi moneksi kuukaudeksi vuosittain.
Nuorena tsaarina Pietari Suuri perusti Arkangeliin laivatelakan 1693, jo seuraavana vuonna sieltä valmistui ensimmäinen alus. 1701 kaupungin suojaksi ryhdyttiin rakentamaan Novodvinskin linnoitusta. Vuonna 1702 Vienanjoen maan hallintokeskus siirrettiin Holmogorysta Arkangeliin. Joulukuun 18. päivänä 1708 antamallaan säädöksellä tsaari yhdisti Vienanjoen maan osaksi laajaa Arkangelinkaupungin provinssia, yhtä Venäjän kahdeksasta uudesta maakunnasta. Laajaan provinssiin liitettiin samalla myös nykyisen Karjalan tasavallan ja Kuolan alueet sekä pohjoiset alueet aina Uralille saakka. [22][21]
Alueesta muodostettiin Venäjän keisarikunnan laaja Arkangelin kuvernementti joulukuussa 1796. Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen 1921 Arkangelin kuvernementtia ryhdyttiin pilkkomaan. Alueen koko vaihteli.[22] Varsinaisesti nykyinen Arkangelin alue perustettiin Neuvostoliiton aikana syyskuussa 1937.[21]
1920- ja 1930-luvuilla Arkangelin alueelle toimi suuria pakkotyöleirejä (gulag). Näistä tunnetuimpiin ja suurimpiin kuului alueellisesti useaan osaan jakautunut ja myös Karjalan tasavallan puolella toiminut ojennusleiri Solovetski ITL OGPU (SLAG, 1923–31 ja 1932–33). Työleirin vankimäärä oli aluksi joitain tuhansia, mutta kohosi vuoden 1931 alkuun mennessä jo 71 800:ksi. Ojennusleirin pohjalta perustettiin myöhemmin Vienanmeren–Itämeren kanavan rakennustöistä vastannut, vankimäärältään vielä suurempi vankileiri. Arkangelin alueen monista pakkotyöleireistä jotkut toimivat vielä vuoteen 1960 saakka.[23][24][25]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Historia katkeaa kesken, vain alueen perustamista edeltävistä vaiheista kerrotaan. Neuvostoliiton aika muutoksineen, neuvostoinfrastruktuurin rakentaminen, uusi Venäjän aika sekä 1800-luku käsittelemättä. |
Jos Arkangelin alueeseen sisällytetään myös kaasu- ja öljylöytöjen rikastuttama Nenetsian autonominen alue, koko alueen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 noin 1,0 prosenttia. Mikäli Nenetsiaa ei sisällytetä tarkasteluun, Arkangelin alueen osuus maan BKT:stä on vain 0,6 %.[2]
Arkangelin alueen (ilman Nenetsiaa) tärkeimmät teollisuudenalat ovat metsä-, puunjalostus-, paperi-, sellu-, koneenrakennus- ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten tarhausta ja metsästystä sekä hylkeenpyyntiä.
Tärkeimmät satamat ovat Arkangeli, Onega ja Mezen. Talvella Vienanmeren jäätyessä suurimpia aluksia avustetaan jäänmurtajilla. Alueen tärkein rautatie on Arkangelin ja Vologdan välinen rautatie. Siitä erkanee Kotlasissa rata Komiin ja Arkangelin eteläpuolella Karjalaan. Arkangelissa on kansainvälinen lentoasema.[7][26]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
