Venäjän federaation hallinnollinen alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Kirovin alue (ven. Ки́ровская о́бласть, Kirovskaja oblast) on hallintoalue Venäjällä Koillis-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen ja Komiin, idässä Permin aluepiiriin ja Udmurtiaan, etelässä Tatarstaniin ja Mari Eliin sekä lännessä Nižni Novgorodin, Kostroman ja Vologdan alueisiin.[2]
| Kirovin alue Кировская область |
|
|---|---|
 Vjatkajokea Kirovin lähistöllä |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Volga |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 19 |
| Piirejä | 39 |
| Perustettu | 1934 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kirov |
| – kuvernööri | Nikita Belyh |
| Pinta-ala | 120 800 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 341 312[1] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-KIR |
| Kirovin alueen internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
|
Kirovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon itäosassa. Alueen itäosa kuuluu Kaman ylänköön. Alueen merkittävimmät joet ovat Volgaan sivuhaara Kama (joen yläjuoksua) sekä Kamaan alajuoksulla liittyvä Vjatka.
Kirovin alueen luonnonsuojelualueista keskeisimpiin lukeutuu Vjatkan varrelle joen meanderoituessa muodostuneeseen kosteikkoon perustettu Nurgušin luonnonpuisto.[3]
Kirovin alue on vanhaa udmurttien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-aluetta. Novgorodilaiset kauppiaat perustivat udmurttien asuinalueelle Hlynovin kaupungin vuonna 1174. Kaupungin ympärille muodostui itsenäinen Vjatkan tasavalta, joka liitettiin Venäjään 1489. Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan alue kuului Vjatkan kuvermenttiin.
Kirovin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 341 312. Kaupunkilaisten osuus oli 74,0 prosenttia (993 176 henkeä) ja maaseutuväestön 26,0 prosenttia.[1]
Alueen suurin kaupunki on Kirov, jossa asui tuolloin 473 695 asukasta. Keskikokoisia kaupunkeja ovat vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Kirovo-Tšepetsk (Кирово-Чепецк, 80 921 as.), Vjatskije Poljany (35 162 as.) ja Slobodskoi (33 981 as.). Pienempiä kaupunkeja ovat Kotelnitš (24 979 as.), Omutninsk (Омутнинск, 23 615 as.), Jaransk (17 253 as.), Sovetsk (16 598 as.), Sosnovka (Сосновка, 11 960 as.), Luza (11 260 as.), Belaja Holunitsa (11 232 as.), Zujevka (11 198 as.), Kirs (10 420 as.) ja Uržum (10 213 as.). Lisäksi kaupunkiväestöä asuu alueen alle 10 tuhannen asukkaan pikkukaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa.[1]
Ehdoton enemmistö asukkaista on viimeisimmän väestönlaskennan mukaan (2010) venäläisiä (91,9 %), mutta alueella asuu myös tataareja (2,8 %), mareja (2,3 %), udmurtteja (1,0%) ja ukrainalaisia (0,6 %).[4]
Kirovin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kirov (nimenä 1174–1781 Hlynov ja 1782–1932 Vjatka). Alue on jaettu hallinnollisesti 39 piiriin ja 19 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri ja alueduuma.
Alueen kuvernööriksi nimitettiin 14. joulukuuta 2008 Nikita Belyh, Nikolai Šakleinin kauden loputtua.[5] Belyh erotettiin heinäkuussa 2016 kun hän oli pidätettynä lahjusten otosta. Alueen väliaikaiseksi kuvernööriksi tuli Igor Vladimirovitš Vasilev, jonka asema vakinaistettiin syyskuussa 2017.[6]
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, metalli-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, elintarvike- ja kevytteollisuutta. Lisäksi fosfaattien tuotantoa. Alueen maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä viljan, pellavan ja vihannesten viljelyyn.
Kirov on alueen rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
