Upplands-Bron kunta
kunta Tukholman läänissä Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Upplands-Bron kunta (ruots. Upplands-Bro kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Kungsängen.[3]
| Upplands-Bron kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio | Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Kungsängen |
| Kuntakoodi | 0139 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 235,29 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 31 082 |
| – Väestötiheys | 132,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 235,29 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 31 082 henkeä (31.12.2021).[2]
Upplands-Bron naapurikuntia ovat Ekerö, Enköping, Håbo, Sigtuna, Upplands Väsby ja Järfälla.
Kungsängenin, Bron ja Brunnan taajamien ulkopuolella Upplands-Bro on maalaismaisemaa, jota pilkkoo Mälaren-järvi monine lahtineen. Kunta on muodostettu yhdistämällä kuusi pienempää kuntaa, joissa kaikissa sijaitsee 1100–1400-luvuilla rakennettu keskiaikainen kirkko. Upplands-Brossa sijaitsee myös suuri varuskunta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 51,25 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Upplands-Bro käyttää nimessään väliviivaa, mutta sen lähellä sijaitseva Upplands Väsbyn kunta on luopunut väliviivan käytöstä.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Upplands-Bron maalaiskunta yhdistämällä aiemmat kunnat Stockholms-Näs, Västra Ryd, Håbo-Tibble ja Håtuna sekä Bro och Låssa. Nimestään huolimatta Bro ja Låssa muodostivat vain yhden kunnan; vuoden 1862 kuntauudistuksessa Bron ja Låssan pitäjistä ei perustettu omia kuntia vaan kahdesta pitäjästä yksi kunta. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunnasta tuli Upplands-Bron kunta, ja samalla kunta siirrettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin.
Vaakuna
Stockholms-Näsin maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Stockholms-Näsin maalaiskunta (1946–1951).
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 6 100 | 23,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 231 | 8,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 537 | 9,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 14 921 | 57,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 188 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 691 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 8,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 999 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 43 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 23,4 %
- 18–64-vuotiaat: 61,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,0 | 0,6 | |
| jalostus | 20,8 | 17,4 | |
| palvelut | 77,2 | 81,3 | |
| tuntematon | 1,0 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 584 | 11 543 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 65,7 | ||
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 316 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kungsängen | 9 382 |
| 2 | Bro | 7 050 |
| 3 | Brunna | 3 925 |
| 4 | Mariedal | 297 |
| 5 | Håbo-Tibble kyrkby | 256 |
| 6 | Rättarboda | 237 |
| 7 | Österhagen och Bergliden | 213 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Sylta
- Tibble
Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Kungsängenin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Björkudden
- Eriksberg
- Lövhagen + Lunda
- Råby + Norränge
- Smidö
- Ålsta
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Kockbacka-Härnevi
- Mariedal
- Rättarboda
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Upplands-Bron kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 5 | 7 | 9 | 10 | 10 | 10 | 13 | 11 | 11 | 8 | 12 | 13 | 10 | 10 | ||
| Keskustapuolue | 8 | 8 | 6 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
| Liberaalit | 4 | 6 | 4 | 2 | 5 | 5 | 4 | 3 | 2 | 5 | 3 | 4 | 4 | 4 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 1 | 0 | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 15 | 18 | 19 | 21 | 19 | 17 | 15 | 20 | 17 | 18 | 16 | 13 | 14 | 11 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [21] | 35 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bron piiri (Uplanti)
- Håbo-Tibblen piiri
- Håtunan piiri
- Kungsängen-Västra Rydin piiri
- Låssan piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Bro
- Kungsängen-Västra Ryd
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bro
- Håbo-Tibble (Tibble)
- Håtuna
- Kungsängen (Näs, Stockholms-Näs)
- Låssa
- Västra Ryd (Ryd)
Kirkot
Bron kirkko
Håbo-Tibblen kirkko
Kungsängenin kirkko
Låssan kirkko
Västra Rydin kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.