Remove ads
Upplands Väsbyn kunta (ruots. Upplands Väsby kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Upplands Väsby.[3]
| Upplands Väsbyn kunta | |
|---|---|
 Centrala Upplands Väsby |
|
 Vaakuna |
|
 Upplands Väsbyn kunta |
|
|
|
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Upplands Väsby |
| Kuntakoodi | 0114 |
| Maantiede | |
| Kokonaispinta-ala | 83,81 km2[1] |
| Maa-ala | 75,01 km² |
| Väestö | |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 47 820 |
| Väestötiheys | 637,5 as./km² |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kunnan maapinta-ala on 75,01 neliökilometriä (1.1.2016)[4] ja asukasluku 47 820 henkeä (31.12.2021).[2]
Tukholmasta pohjoiseen sijaitsevan Upplands Väsbyn naapurikuntia ovat Sollentuna, Järfälla, Upplands-Bro, Sigtuna, Vallentuna ja Täby.
Kunnan nimi kirjoitettiin aiemmin tavuviivan kanssa muodossa Upplands-Väsby. Väsbyn seutu on ollut asuttuna ainakin ajoittain kivikaudelta asti, ja sieltä on löydetty 76 riimukiveä. Vuonna 1972 Upplands Väsbyyn rakennettiin suuri ostoskeskus Väsby Centrum. Upplands Väsby on tunnettujen tuotemerkkien Maraboun ja Cederrothin valmistuspaikka. Lisäksi se on Europe-yhtyeen kotipaikkakunta, ja sieltä on kotoisin Superettan-joukkue FC Väsby United.
Vuonna 2007 kunnassa oli 12,83 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aikaisemmista Hammarbyn, Frestan ja Edin kunnista muodostettiin Upplands-Väsbyn maalaiskunta. Pieni osa Edistä siirrettiin samanaikaisesti osaksi Järfällan kuntaa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa rajoja ei muutettu, vaan maalaiskunnasta muodostettiin suoraan Upplands-Väsbyn kunta. Kunnan nimi otettiin postitoimipaikasta, joka oli vuonna 1919 nimetty Upplands Väsbyksi erotukseksi Ruotsin muista Väsby-nimisistä paikoista. Rautatieaseman nimenä oli vuoteen 1939 pelkkä Väsby. Vuonna 2003 kunnan virallista nimeä muutettiin poistamalla siitä väliviiva: Upplands-Väsbystä tuli siis Upplands Väsby. Kunta oli itse jo pitkään käyttänyt väliviivatonta muotoa.
Remove ads
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä ristillä kruunattu hopeinen kirkko, jossa sininen pyörökaari-ikkuna sekä sakaristo ja asehuone, yläpuolella hopeisessa palkissa kolme sinistä vipupyörää. (Ruotsiksi: I blått fält en med kors krönt kyrka av silver visande en med blått spetsbågsfönster försedd gavel samt sakristia och vapenhus, och däröver en ginstam av silver belagd med tre blå kuggkransar.)
Upplands-Väsbyn vaakuna luotiin Valtionarkiston ja kunnan yhteistyössä ja vahvistettiin käyttöön vuonna 1961. Koska kunta oli muodostettu kolmesta vanhasta pitäjästä, niin ensin vaakunaan haluttiin kolme kirkkoa. Sen sijaan valittiin kuitenkin vain yksi kirkko ja luku kolme esiintyy teollisuutta kuvaavissa kolmessa vipupyörässä. Kirkon esikuvana on Hammarbyn kirkko.
Remove ads
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 11 514 | 27,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 3 992 | 9,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 115 | 9,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 23 040 | 54,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 412 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 17,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 760 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 11,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 208 550 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 37 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 22,0 %
- 18–64-vuotiaat: 62,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,8 %
Remove ads
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,5 | 0,3 | |
| jalostus | 20,5 | 17,1 | |
| palvelut | 78,3 | 82,0 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 14 625 | 19 369 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 75,5 | ||
Remove ads
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 919 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Upplands Väsby | 37 594 |
| 2 | Löwenströmska lasarettet | 518 |
| 3 | Ekeby | 258 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Bollstanäs
- Frestaby
- Odenslunda
Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Upplands Väsbyn taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Båtbyggartorp
- Edsby slott och Ljungbacka
- Harva
- Smedby
- Söderby och Hemmingstorp*
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Söderby och Hemmingstorp kuuluu osin myös Sollentunan kuntaan.[20]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
- Ekhagen
- Fornboda
Remove ads
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Upplands Väsbyn kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Norra valkretsen (26 valtuutettua)
- Södra valkretsen (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Upplands Väsbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 7 | 10 | 13 | 13 | 12 | 15 | 14 | 16 | 11 | 17 | 17 | 13 | 12 | ||
| Keskustapuolue | 9 | 7 | 6 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Liberaalit | 4 | 5 | 5 | 3 | 6 | 7 | 6 | 4 | 4 | 8 | 6 | 6 | 4 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 5 | 5 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 19 | 23 | 24 | 23 | 23 | 18 | 24 | 18 | 20 | 16 | 15 | 16 | 13 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 5 | 4 | 3 | 2 | 4 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 3 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 2 | 5 | ||
| Yhteensä [24] | 41 | 41 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | ||
|
|
Lukuisat muinaisjäännökset osoittavat kunnan olleen jo pitkään vanhaa kulttuuriseutua. Täbyn ja Vallentunan jälkeen kunnassa on kolmanneksi eniten riimukiviä koko Ruotsissa. Runsassa sijaitsee yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista.
Väsby-nimen alkuperä on De Geer -aatelissuvun omistamassa Stora Väsbyn linnassa. Kun rautatie rakennettiin Tukholman ja Uppsalan välille, niin se oli pakko vetää De Geerin ja Stora Väsbyn maiden läpi. Asema avattiin vuonna 1866 ja sai nimekseen Väsby. Siitä tuli myös aseman ympärille kasvaneen yhdyskunnan nimi. Jotta paikkakunta olisi helpompi erottaa muista Väsby-nimisistä paikoista, niin postitoimipaikan ja myöhemmin myös rautatieaseman nimeksi valittiin Upplands Väsby. Vuonna 1952 siitä tuli myös koko kunnan nimi. Kuntaa kutsutaan siis rautatieaseman mukaan, eikä toisinpäin kuten yleensä on tapana.
1900-luvun alkua leimasivat pienimuotoinen teollisuus, työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkkoliike. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä Upplands Väsby kasvoi voimakkaasti kahden yrityksen, sprii- ja petrolikeittimiä valmistavan Optimuksen ja Wäsby Verkstäderin (myöhemmin Svenska Metallverken, sitten Gränges SM) ansiosta. Metallverken rakennutti alueelle suuret ”tähtitalot” (stjärnhus), kerrostaloryhmän johon muuttivat asumaan erityisesti Suomen rannikon ruotsinkielisiltä alueilta tulleet uudet tehdastyöntekijät perheineen. Myös Arlandan lentokentän rakentamisen yhteydessä kunta kasvoi valtavan nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1972 Upplands Väsbyhyn perustettiin Maraboun makeistehdas, jonka nuoresta ja naisvaltaisesta työvoimasta 1980-luvun lopulla yli puolet oli suomalaissiirtolaisia.[25][26]
- Gunnes gård, rekonstruktio 1000-luvun alun viikinkitalosta
- Runsan muinaislinna ja hautakenttä, jossa yksi Ruotsin suurimmista kiviasetelmista
- Torsåkerin herraskartano
- Edin, Hammarbyn ja Frestan kirkot 1100–1200-luvuilta
Kunnalla on yksi ystävyyskunta:[27]
Piaseczno (Puola)
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Edin piiri (Uplanti)
- Frestan piiri
- Hammarbyn piiri
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[28]
- Ed
- Hammarby
- Fresta
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[29] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Ed
- Fresta
- Hammarby
Kirkot
Edin kirkko
Hammarbyn kirkko
Vilundan kirkko
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads