Tverin alue

Tverin alue (ven. Тверска́я о́бласть, Tverskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin ja Vologdan alueisiin, idässä Jaroslavin alueeseen, kaakossa Vladimirin ja Moskovan alueisiin, etelässä Smolenskin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen. Vuosina 1935–1990 alueen nimi oli Kalininin alue neuvostojohtaja Mihail Kalininin mukaan.^lähde?

Tverin alue Тверская область
Lippu	Vaakuna
Tverin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Koordinaatit: 56.8596°N, 35.9120°E
Valtio	Venäjä
Perustettu	29. tammikuuta 1935
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Tver
– suurin kaupunki	Tver (403 606 as.)[1]
– kuvernööri	Igor Rudenja
Pinta-ala	84 586 km²
Väkiluku (2010)  ([1])	1 353 392
– väestötiheys	16,0 as./km²
Kielet	venäjä
BKT (2010)	218 643,6 milj. RUB[2]
– asukasta kohti	161 552 RUB, noin 3 958 EUR[3]
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Symbolit
– lippu	Tverin alueen lippu
– vaakuna	Tverin alueen vaakuna
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	69
– ISO 3166	RU-TVE
region.tver.ru
Infobox OK

Maantiede

Tverin alueen itäosa kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsiosa Valdain ylänköön. Tverin alueelta saavat alkunsa Kaspianmereen laskeva Volga ja Itämereen laskeva Väinäjoki. Alueella on kaikkiaan 500 järveä, joista suurin on Seliger. Alueen pinta-alasta noin 35 % on metsää.^lähde?

Väestö

Tverin alueen asukasluku oli 1 353 392 henkeä (vuonna 2010). Kaupunkiväestön osuus oli 74,7 %. Suurin kaupunki on alueen pääkaupunki, runsaan 400 000 asukkaan Tver.^[1] Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä 92,5 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 1,0 % (14 600 henkeä) karjalaisia.^[4]

Suurimmat kaupungit

Oheisessa taulukossa on lueteltu Tverin alueen kymmenen suurinta kaupunkia asukaslukuineen (vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan). Tverin alueen kaupunkien, yli 10 000 asukkaan taajamien ja muiden piirikeskusten sijainti käy ilmi kartalta:^[5]

Tver

Ržev

Vyšni Volotšok

Kimry

Toržok

Konakovo

Udomlja

Bežetsk

Bologoje

Nelidovo

Ostaškov

Kašin

Toropets

Kaljazin

Lihoslavl

Redkino

Ozjornyi

Kuvšinovo

Zapadnaja Dvina

Andreapol

Vesjegonsk

Žarkovski

Staritsa

Spirovo

Sandovo

Rameški

Peno

Olenino

Maksatiha

}

Molokovo

}

Seližarovo

Sonkovo

Zubtsov

Kesova Gora

Belyi

Firovo

Lesnoje

Volga

Volga

Seliger

Rybinskin tekojärvi

Novgorodin alue

Vologdan alue

Jaroslavlin
alue

Moskovan
alue

Smolenskin alue

Pihkovan alue

Tverin alueen kartta

Kaupunki	Venäläinen nimi, kyrillinen	Väki- luku 2010	Kunnallis- piiri
Tver	Тверь	403 726	Tverin kaupunkipiiri
Ržev	Ржев	62 026	Rževin kaupunkipiiri
Vyšni Volotšok	Вышний Волочек	52 326	Vyšni Volotšokin kaupunkipiiri
Kimry	Кимры	49 623	Kimryn kaupunkipiiri
Toržok	Торжок	47 702	Toržokin kaupunkipiiri
Konakovo	Конаково	41 303	Konakovon piiri
Udomlja	Удомля	31 048	Udomljan piiri
Bežetsk	Бежецк	24 517	Bežetskin piiri
Bologoje	Бологое	23 499	Bologojen piiri
Nelidovo	Нелидово	22 886	Nelidovon piiri

Muita Tverin alueen yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia olivat vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan:^[5] Ostaškov (18 073 as.), Kašin (16 174 as.), Kaljazin (13 870), Toropets (13 018), Lihoslavl (12 259), Redkino (11 704), Ozjornyi (10 872) ja Kuvšinovo (10 008).^lähde?

Tverinkarjalaiset

Alueella asuvat tverinkarjalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen venäläistyneet nopeasti. Vuonna 2002 vain 3 % karjalaisista oli lapsia, kun taas eläkeikäisiä oli 50 %. Karjalaisten keski-ikä oli 56,7 vuotta.^[6]

Hallinto

Tverin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Tver. Alueen lainsäädäntöelin on lainsäädäntökokous. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Igor Rudenja.^[7]

Paikallista itsehallintoa varten Tverin alue on jaettu 36 piiriin, 5 kaupunkipiirikuntaan ja kahteen suljettuun alueeseen. Kaupunkikuntia alueella on 44 ja maalaiskuntia 318.^[8]

Piirit

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

Andreapolin piiri (Andreapol) Bežetskin piiri (Bežetsk) Belyin piiri (Belyi) Bologojen piiri (Bologoje) Firovon piiri (Firovo) Kalininin piiri (Tver) Kaljazinin piiri (Kaljazin) Kašinin piiri (Kašin) Kesova Goran piiri (Kesova Gora) Kimryn piiri (Kimry) Konakovon piiri (Konakovo) Krasnyi Holmin piiri (Krasnyi Holm)	Kuvšinovon piiri (Kuvšinovo) Lesnojen piiri (Lesnoje) Lihoslavlin piiri (Lihoslavl) Maksatihan piiri (Maksatiha) Molokovon piiri (Molokovo) Nelidovon piiri (Nelidovo) Oleninon piiri (Olenino) Ostaškovin piiri (Ostaškov) Penon piiri (Peno) Rameškin piiri (Rameški) Rževin piiri (Ržev) Sandovon piiri (Sandovo)	Seližarovon piiri (Seližarovo) Sonkovon piiri (Sonkovo) Spirovon piiri (Spirovo) Staritsan piiri (Staritsa) Toropetsin piiri (Toropets) Udomljan piiri (Udomlja) Toržokin piiri (Toržok) Vesjegonskin piiri (Vesjegonsk) Vyšni Volotšokin piiri (Vyšni Volotšok) Zapadnaja Dvinan piiri (Zapadnaja Dvina) Žarkovskin piiri (Žarkovski) Zubtsovin piiri (Zubtsov)

Kaupunkipiirikunnat

• Kimry
• Ržev
• Toržok
• Tver
• Vyšni Volotšok

Suljetut alueet

• Ozjornyi
• Solnetšnyi

Talous

Alueella on koneenrakennus-, kemian-, puunjalostus-, kirjapaino-, lasi-, posliini- ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa viljellään pellavaa, perunaa ja vihanneksia sekä kasvatetaan karjaa. ^lähde?

Historia

Tverin kaupunki perustettiin vuonna 1135. Tver oli itsenäinen ruhtinaskunta vuoteen 1485 asti, jolloin se liitettiin Moskovan Venäjään. Alueelle muutti 1600-luvulla Suomen itäosista karjalaista väestöä, joka oli paennut Ruotsin ankaraa verotusta ja luterilaistamista.^lähde?