Venäjän federaation hallinnollinen alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Tverin alue (ven. Тверска́я о́бласть, Tverskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin ja Vologdan alueisiin, idässä Jaroslavin alueeseen, kaakossa Vladimirin ja Moskovan alueisiin, etelässä Smolenskin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen. Vuosina 1935–1990 alueen nimi oli Kalininin alue neuvostojohtaja Mihail Kalininin mukaan.lähde?
| Tverin alue Тверская область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Tverin alueen sijainti Venäjän federaatiossa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 29. tammikuuta 1935 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tver |
| – suurin kaupunki | Tver (403 606 as.)[1] |
| – kuvernööri | Igor Rudenja |
| Pinta-ala | 84 586 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 1 353 392 |
| – väestötiheys | 16,0 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 218 643,6 milj. RUB[2] |
| – asukasta kohti |
161 552 RUB, noin 3 958 EUR[3] |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Symbolit | |
| – lippu | Tverin alueen lippu |
| – vaakuna | Tverin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 69 |
| – ISO 3166 | RU-TVE |
| region.tver.ru | |
Tverin alueen itäosa kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsiosa Valdain ylänköön. Tverin alueelta saavat alkunsa Kaspianmereen laskeva Volga ja Itämereen laskeva Väinäjoki. Alueella on kaikkiaan 500 järveä, joista suurin on Seliger. Alueen pinta-alasta noin 35 % on metsää.lähde?
Tverin alueen asukasluku oli 1 353 392 henkeä (vuonna 2010). Kaupunkiväestön osuus oli 74,7 %. Suurin kaupunki on alueen pääkaupunki, runsaan 400 000 asukkaan Tver.[1] Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä 92,5 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 1,0 % (14 600 henkeä) karjalaisia.[4]
Oheisessa taulukossa on lueteltu Tverin alueen kymmenen suurinta kaupunkia asukaslukuineen (vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan). Tverin alueen kaupunkien, yli 10 000 asukkaan taajamien ja muiden piirikeskusten sijainti käy ilmi kartalta:[5]
| Kaupunki | Venäläinen nimi, kyrillinen | Väki- luku 2010 | Kunnallis- piiri |
|---|---|---|---|
| Tver | Тверь | 403 726 | Tverin kaupunkipiiri |
| Ržev | Ржев | 62 026 | Rževin kaupunkipiiri |
| Vyšni Volotšok | Вышний Волочек | 52 326 | Vyšni Volotšokin kaupunkipiiri |
| Kimry | Кимры | 49 623 | Kimryn kaupunkipiiri |
| Toržok | Торжок | 47 702 | Toržokin kaupunkipiiri |
| Konakovo | Конаково | 41 303 | Konakovon piiri |
| Udomlja | Удомля | 31 048 | Udomljan piiri |
| Bežetsk | Бежецк | 24 517 | Bežetskin piiri |
| Bologoje | Бологое | 23 499 | Bologojen piiri |
| Nelidovo | Нелидово | 22 886 | Nelidovon piiri |
Muita Tverin alueen yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia olivat vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan:[5] Ostaškov (18 073 as.), Kašin (16 174 as.), Kaljazin (13 870), Toropets (13 018), Lihoslavl (12 259), Redkino (11 704), Ozjornyi (10 872) ja Kuvšinovo (10 008).lähde?
Alueella asuvat tverinkarjalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen venäläistyneet nopeasti. Vuonna 2002 vain 3 % karjalaisista oli lapsia, kun taas eläkeikäisiä oli 50 %. Karjalaisten keski-ikä oli 56,7 vuotta.[6]
Tverin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Tver. Alueen lainsäädäntöelin on lainsäädäntökokous. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Igor Rudenja.[7]
Paikallista itsehallintoa varten Tverin alue on jaettu 36 piiriin, 5 kaupunkipiirikuntaan ja kahteen suljettuun alueeseen. Kaupunkikuntia alueella on 44 ja maalaiskuntia 318.[8]
Suluissa piirin hallinnollinen keskus.
Alueella on koneenrakennus-, kemian-, puunjalostus-, kirjapaino-, lasi-, posliini- ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa viljellään pellavaa, perunaa ja vihanneksia sekä kasvatetaan karjaa. lähde?
Tverin kaupunki perustettiin vuonna 1135. Tver oli itsenäinen ruhtinaskunta vuoteen 1485 asti, jolloin se liitettiin Moskovan Venäjään. Alueelle muutti 1600-luvulla Suomen itäosista karjalaista väestöä, joka oli paennut Ruotsin ankaraa verotusta ja luterilaistamista.lähde?
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
