Pihkovan alue

Pihkovan alue (ven. Псковская область, Pskovskaja oblast) on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen, idässä Novgorodin ja Tverin alueisiin, kaakossa Smolenskin alueeseen, etelässä Valko-Venäjään sekä lännessä Latviaan ja Viroon.^[7]

Pihkovan alue Псковская область
Lippu	Vaakuna
Pihkovan alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Koordinaatit: 57.82°N, 28.33°E
Valtio	Venäjä
Perustettu	23. elokuuta 1944
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Pihkova
– suurin kaupunki	Pihkova (203 279 as.)[1]
– kuvernööri	Andrey Turtšak[2]
Pinta-ala	55 300 km²
Väkiluku (2010)  ([1])	673 423
– väestötiheys	12,2 as./km²
Kielet	venäjä
BKT (2010)	84 344,7 milj. RUB[3]
– asukasta kohti	125 248 RUB, noin 3 068 EUR[4]
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)[5][6]
Symbolit
– lippu	Pihkovan alueen lippu
– vaakuna	Pihkovan alueen vaakuna
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	60
– ISO 3166	RU-PSK
www.pskov.ru
Infobox OK

Maantiede

Pihkovan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Viron vastaisella rajalla sijaitsevat Pihkovanjärvi ja Peipsijärvi. Merkittävin joki on Pihkovanjärveen laskeva Velikaja.^[7]

Väestö

Pihkovan alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 673 423 henkeä.^[1] Kaupunkitaajamien asukkaat muodostivat 70,2 prosenttia ja maaseutuväestö 29,8 prosenttia maakunnan asukasluvusta.^[8] Suurimmat kaupungit tai kaupunkityyppisiset taajamat käyvät ilmi oheisesta taulukosta.^[9][7] Kaupunkien ja muiden piirikeskusten paikka ilmenee kartasta:

Pihkova

      Velikije
    Luki

Luhamaa    piiripunkt   

Koidula   piiripunkt 

Grebņova - Ubylinka raja-as.

Ostrov

Nevel

Opotška

        Petseri

Porhov

Dno

Dedovitši

Strugi-Krasnyje

Novoso-kolniki

Pytalovo

Sebež

Pustoška

Outova

Usvjaty

Novoržev

Pljussa

Kunja

Loknja

Palkino

Puškinskije
Gory

Bežanitsy

Krasno-
gorodsk

Peipsi-
järvi

Leningradin alue

Novgorodin alue

Tverin
alue

 Smolenskin
    alue

Viro

Latvia

Valko-Venäjä

Piirikeskukset

  100 000-300 000 as.

  30 000-100 000 as.

  10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Pihkovan alueen suurimmat kaupungit ja taajamat

Kaupunki tai kaupunki- tyyppinen taajama	Venäläinen nimi	Venäläinen nimi, kyrillinen	Kunnallis- piiri	Väki- luku 2010
Pihkova	Pskov	Псков	Pihkovan kaupunkipiiri	203 281
Velikije Luki	Velikije Luki	Великие Луки	Velikije Lukin piiri	98 778
Ostrov	Ostrov	Остров	Ostrovin piiri	21 670
Nevel	Nevel	Невель	Nevelin piiri	16 324
Opotška	Opotška	Опо́чка	Opotškan piiri	11 601
Petseri	Petšory	Печоры	Petserin piiri	11 195
Porhov	Porhov	По́рхов	Porhovin piiri	10 608
Dno	Dno	Дно	Dnon piiri	9 061
Dedovitši	Dedovitši	Дедовичи	Dedovitšin piiri	8 798
Strugi-Krasnyje	Strugi Krasnyje	Струги Красные	Strugi-Krasnyjen piiri	8 447
Novosokolniki	Novosokolniki	Новосоко́льники	Novosokolnikin piiri	8 119

Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä 94,3 prosenttia oli venäläisiä, 1,6 prosenttia ukrainalaisia ja 1,3 prosenttia valkovenäläisiä. Alueen luoteisosassa sijaitsevassa Petserin piirissä asuu virolaisiin kuuluvia setukaisia. Vuonna 2002 virolaisia oli 1 122 henkeä (0,1 % väestöstä), näistä 172 henkeä ilmoitti olevansa setukaisia. Suomalaisia oli samana vuonna 356 henkeä.^[10]

Asukasluvun kehitys

• 846 000 (1989, väestönlaskenta)
• 827 100 (2000)
• 760 810 (2002, väestönlaskenta)
• 746 652 (2004)
• 736 728 (2005)
• 673 423 (2010, väestönlaskenta)^[1]

Uskonto

Petserin luostarialue on paitsi hengellinen keskus, myös merkittävä nähtävyys lähellä Viron rajaa

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Pihkovan alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:^[11][12][13]

• 50 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 17 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei käytännössä tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 19 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• 1 % vanhauskoisia,
• < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
• < 1 % katolisia ja
• < 1 % helluntailaisia.

Hallinto

Pihkovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Pihkova. Alue on jaettu hallinnollisesti 24 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan.^[14] Alueen johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.^lähde?

Piirit:

• Bežanitsyn piiri (Бежаницкий район)
• Dedovitšin piiri (Дедовичский район)
• Dnon piiri (Дновский район)
• Krasnogorodskin piiri (Красногородский район)
• Kunjan piiri (Куньинский район)
• Loknjan piiri (Локнянский район)
• Nevelin piiri (Невельский район)
• Novorževin piiri (Новоржевский район)
• Novosokolnikin piiri (Новосокольнический район)
• Opotškan piiri (Опочецкий район)
• Ostrovin piiri (Островский район)
• Outovan piiri (Гдовский район)
• Palkinon piiri (Палкинский район)
• Petserin piiri (Печорский район)
• Pihkovan piiri (Псковский район)
• Pljussan piiri (Плюсский район)
• Porhovin piiri (Порховский район)
• Puškinskije Goryn piiri (Пушкиногорский район)
• Pustoškan piiri (Пустошкинский район)
• Pytalovon piiri (Пыталовский район)
• Sebežin piiri (Себежский район)
• Strugi Krasnyjen piiri (Стругокрасненский район)
• Usvjatyn piiri (Усвятский район)
• Velikije Lukin piiri (Великолукский район)

Kaupunkipiirikunnat:

• Pihkova
• Velikije Luki

Talous

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Pihkovan alueen osuus Venäjän vuoden 2010 bruttokansantuotteesta oli 84,3 miljardia ruplaa.^[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan asukasluvun mukaiselle väestölle tämä tarkoittaa 125 200 ruplaa eli noin 3 068 euroa henkeä kohti vuodessa.^[1][4] Tämä on vain 48 prosenttia Venäjän federaation keskimääräisestä tasosta ja Luoteis-Venäjän alhaisin. Tällä mittarilla eli BKT:n kannalta alue kuuluu Venäjän 25 vähiten tuottavan federaatiosubjektin joukkoon henkeä kohti.^lähde?

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kevyt-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi alueella on turpeen tuotantoa. Maatalous tuottaa viljaa, pellavaa ja vihanneksia. Alueella harjoitetaan myös on karjanhoitoa.^lähde?

Alueella on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet.^lähde?

Historia

Pihkova mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 903. Pihkovan alue kuului Novgorodin valtioon vuoteen 1348 asti, jolloin siitä tuli itsenäinen Pihkovan valtio. Pihkova liitettiin Venäjään 1510. Toisessa maailmansodassa Pihkovan alue oli Saksan miehittämä vuosina 1941–1944. Pihkovan alue muodostettiin 23. elokuuta 1944 Leningradin alueen lounaisosasta. Kun Viro oli liitetty Neuvostoliittoon, siirrettiin sen itäiset osat Venäjään kuuluviksi. Pihkovan alueeseen liitettiin tällöin Petserin piiri, jonka väestö on pääasiassa virolaista. Viron uudelleen itsenäistyttyä Viro ja Venäjä ovat kiistelleet rajan paikasta.^lähde?