Suomalainen keittiö
suomalainen ruokakulttuuri From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä.
Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia.
Ominaispiirteitä
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta varsinkin itäisessä Suomessa on saatu paljon vaikutteita myös venäläisestä keittiöstä.[1] Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista mutta energiapitoista ruokaa pääasiassa sellaisista aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.
Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa.[2][3]
Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon.[4] Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.[5]
Suomalainen ruoka
Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.[6]
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.[7]
Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan.[8][9] Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa.[10][11][12] Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.[13]
Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.[14]
Eri ruoka-aineiden kulutus
Suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.[15] Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on jonkin verran noussut viime vuosikymmeninä.[16]
Hiilihydraattien lähde vaihtelee: perunaa, pastaa ja riisiä vuorotellaan. Perunaa syödään vuodessa keskimäärin 60 kiloa, riisiä kuusi kiloa.[17][18][19] Leipää syödään paljon, ja sitä tehdään monista viljalajeista (vehnä, ruis, kaura, ohra).[20] Suomalainen syö keskimäärin 50 kiloa leipää vuodessa, ja siitä kolmannes on ruisleipää.[21] Keskimäärin 85 prosenttia suomalaisista syö ruisleipää säännöllisesti, itäsuomalaiset enemmän kuin länsisuomalaiset.[22]
Vuonna 2017 suomalainen käytti keskimäärin 112 kiloa maitoa, 48 kiloa muita nestemäisiä maitotuotteita ja 26 kiloa juustoa. Suomessa kulutetusta maidosta noin 56 prosenttia oli kevytmaitoa, kolmasosa rasvatonta maitoa ja kymmenesosa täysmaitoa.[17] Maidon kulutus on ollut pitkään laskussa, kun taas juuston kulutus on noussut. Vielä 1950-luvun alussa suomalainen kulutti vuodessa keskimäärin jopa 370 kiloa maitoa ja vain reilut kaksi kiloa juustoa.[23]
Suomessa kulutettiin vuonna 2017 noin 81 kiloa lihaa henkeä kohti. Noin 41 prosenttia kulutetusta lihasta oli sianlihaa, noin 31 prosenttia siipikarjanlihaa ja noin 24 prosenttia naudanlihaa. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä,[16] ja vielä 1950-luvulla lihaa syötiin vain noin 30 kiloa henkeä kohti.[23] Aiemmin siipikarjaa kului vain hyvin vähän; sen kulutus on ollut jatkuvassa nousussa 1980-luvulta 2010-luvulle.[24] Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutus on niin ikään lisääntynyt viime vuosikymmeninä.[16]
Juomat
Arkiaterialla suosituimmat ruokajuomat ovat vesi, maito, piimä, mehu ja kotikalja. Monista muista maista poiketen Suomessa myös monet aikuiset juovat maitoa, tyypillisesti ruokajuomana.[25] Kahvia kulutetaan Suomessa noin 10 kiloa vuodessa asukasta kohden, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa.[26][27] Kahvia juodaan niin aamiaisella ja töissä kuin lähes kaikissa kokouksissa ja juhlissakin.[25]
1960-luvulle asti suomalaisten alkoholinkulutus koostui lähinnä väkevistä viinoista, nykyisin taas noin puolet Suomessa kulutetusta alkoholista on olutta.[28][29] Suomalaiset oluet ovat pääosin vaaleita lageroluita, mutta erikoisoluiden tarjonta on kasvanut 2000-luvulla.[30] Oluen ohella muita suosittuja mietoja alkoholijuomia ovat siideri ja lonkero. Tunnetuimpia suomalaisia vahvoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi Koskenkorva, Jaloviina, Finlandia Vodka ja Marskin ryyppy. Perinteisimpiä suomalaisia alkoholijuomia on sahti, joka on pääosin ohramaltaista valmistettu suodattamaton olut.
Alueellisia keittiöitä
- Katso myös: Saamelainen keittiö
- Katso myös: Karjalainen ruokaperinne
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja erot korostuvat maakuntien perinteissä. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. Hapattaminen, sienet ja piirakat ovat itäistä perinnettä.[31]
Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto.[32] Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat.[33]
Nimisuojatut elintarvikkeet
- Katso myös: Luettelo Suomen nimisuojatuista elintarvikkeista
Kymmenen suomalaista elintarviketta on Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän piirissa. Ne ovat Lapin puikula -peruna, sahti, kalakukko, karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen (2008), Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha[34] sekä kaksi eri muikkua: Puruveden muikku ja Kitkan viisas.[35]
Kriittisiä kannanottoja
Silvio Berlusconi ja Jacques Chirac arvostelivat vuonna 2005 suomalaista ruokaa sen huonosta mausta.[36][37] Skotlantilainen huippukokki Gordon Ramsay kävi Suomessa 2007 esittelemässä uutta keittokirjaansa ja haukkui suomalaiset perinneruoat.[38]
Ruokakulttuurikeskuksen johtajan, ruokakirjailija Ulla Rauramon mukaan Suomessa vallitsee välinpitämätön suhtautuminen ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ruoanlaittoon käytetään Suomessa entistä vähemmän aikaa, ja ruokailu on ilotonta niin kodissa kuin kouluissakin. Suomessa ruuan laatu ja maku ovat jääneet sivurooliin, koska suomalaisia vaivaa ”halvan ruuan huuma”. Rauramon mukaan Suomessa perheet syövät harvoin yhdessä, ja moni suomalaislapsi ei osaa käyttää veistä ja haarukkaa kouluikään tullessaan.[39]
Suomi on toiminut edelläkävijänä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä.[40][41]
Suomalaisia perinneruokia
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.