Soijapapu
hernekasvi From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Soijapapu eli peltosoijapapu (Glycine max, syn. Soja hispida) on yksivuotinen hernekasvi (Fabaceae). Se muodostaa palon, jossa on useampi siemen.
Soija on riisin ja vehnän jälkeen yksi maailman viljellyimmistä kasveista[1], ja soijapavuista valmistettu öljy on maailman yleisin kasviöljy[2].
Lähes kaikki soijapavut käsitellään öljyn talteenottamiseksi, jolloin syntyy soijaöljyä ja -jauhoa. Kun öljy on uutettu pois, jää jäljelle paljon proteiinia ja kuitua sisältävä massa, jota käytetään paahtamisen jälkeen eläinten rehuna.[3] Massasta valmistettua soijarouhetta käytetään myös ihmisravintona.
Maailman soijasadosta 83 prosenttia käytetään soijaöljyn ja eläinten rehun valmistukseen. Soijaa tuotettiin maailmassa noin 220 miljoonaa tonnia vuonna 2008.[4] Yhdysvallat on soijan suurin tuottajamaa 33 prosentin osuudellaan, seuraavaksi tulevat Brasilia (27 %) ja Argentiina (21 %)[1].
Arviolta 60–70 prosenttia Suomessa myydyistä elintarvikkeista sisälsi soijaa 2010-luvun alussa[5]. Suomessa käytetystä soijasta 98 prosenttia tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin. Suomeen maahantuodun rehusoijan määrä oli 168 000 tonnia vuonna 2009. Soijan vastuulliselle tuotannolle ja hankinnalle on luotu Basel-standardi.[4]
Soijapavuista syntyy murskauksen yhteydessä 78 prosenttia soijarouheen esiastetta soijamassaa, 18 prosenttia raakasoijaöljyä ja 3 prosenttia soijakuitua. Soijapavusta valmistettua soijarouhetta voidaan käyttää paitsi eläinten rehuna myös jauhelihan tapaan. Raakasoijaöljystä jatkojalostetaan soijaöljyä sekä lesitiiniä, joka on yleinen emulgointiaine esimerkiksi suklaassa, valmiskastikkeissa, margariineissa ja pikkusuolaisissa.[1] Muita soijasta valmistettavia tuotteita ovat muun muassa soijamaito, -kastike ja tofu. Soijaa voidaan käyttää myös biopolttoaineena.
Maailman soijasadosta vuonna 2015 oli 83 prosenttia geenimuunneltua,[6][7] mutta vuonna 2016 määrä oli laskenut 78 prosenttiin.[7] Elintarvikkeen pakkauksessa on oltava EU:n säädösten mukaan merkintä ”muuntogeeninen” tai ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”, jos muuntogeenisen ainesosan osuus ylittää 0,9 prosentin raja-arvon.[8]
Soija sisältää kasviestrogeeneihin kuuluvia isoflavonoideja kuten genisteiiniä ja daitseiinia, jotka muistuttavat rakenteellisesti nisäkkäiden estrogeeneja[9].
Remove ads
Ravintoarvot
Soija sisältää proteiinia, linolihappoa, kuituja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja runsaasti B-, K- ja E-vitamiineja.
Soijapohjaisia tuotteita käytetään etenkin vegaaniruokavaliossa korvaamaan eläinkunnan tuotteita.[10] Soijassa on muita papuja huomattavasti enemmän rasvaa ja proteiinia. Soijapavun rasvapitoisuus on 18 prosenttia ja proteiinipitoisuus 36 prosenttia, kuidun osuus on 16 prosenttia[11]. Soijaproteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, mikä tekee siitä täysipainoisen proteiininlähteen[12][13].
Soijapavussa ei ole kuitenkaan ihmiselle välttämätöntä B-12- eikä D-vitamiinia kuten eläinkunnan tuotteissa, minkä vuoksi soijaan perustuvaa vegaaniruokavaliota on täydennettävä ravintolisillä.[14]
Kiinalaiset kutsuivat soijapapua kultaiseksi helmeksi sen ravintoarvojen vuoksi.
Remove ads
Viljely
Soijapavulla on hernekasveille tyypillinen symbioottinen typensidonta.[15] Soijapavun viljelyä on kokeiltu Suomessa. Vuonna 2017 viljelyala oli 2,5 hehtaaria. Ruotsissa lämpimillä alueilla soijapavun viljelyala olisi mahdollista kasvattaa 8 000–9 000 hehtaariin, mutta tuontirehun saatavuus ja hinta eivät ole ohjanneet siihen.[15]
Rehukäyttö
Soijarehu on karjan pääasiallinen valkuaisainerehu EU:n alueella. Korkean valkuaispitoisuuden ansiosta soijarouheella on voitu korvata aikaisemmin käytössä olleet eläinperäiset valkuaisraaka-aineet. Soijarouhe valmistetaan hiutaloimismenetelmällä. Sivutuotteena syntyy soijaöljyä, joka irrotetaan soijahiutaleista uuttamalla (heksaanilla). Paahtamisella varmistetaan vielä rouheen puhtaus.[16]
Suositukset
Sekä Pohjoismaiden neuvoston että valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelevat palkokasvien (kuten soijapapujen) käyttöä osana terveellistä ruokavalioa ja lihan korvaamista ensisijaisesti kasviperäisellä ruoalla kuten palkokasveilla.[17][18] Palkokasvien käyttösuositus perustuu vuonna 2024 julkaistuun tieteellisten tutkimuskatsausten yhteenvetoon.[19]
Soija sisältää goitrogeenejä, joiden runsas nauttiminen saattaa estää elimistöä hyödyntämästä jodia[20]. Kilpirauhaspotilaiden tulisi siksi nauttia soijaa vain kohtuullisia määriä[21].
Soijasta valmistettujen isoflavonoidiuutteiden pitkäaikaiskäyttöä suositellaan välttämään tutkimustiedon aukkojen vuoksi, koska ne nostavat elimistön isoflavonoidipitoisuuden erittäin suureksi.[22][23]
Remove ads
Terveysvaikutukset
Tiedelehti Naturen vuonna 2017 julkaisemassa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa ei havaittu yhteyttä soijatuotteiden kulutuksen ja vatsasyövästä tai paksusuolen syövästä johtuvan kuolleisuuden välillä. Runsas soijatuotteiden nauttiminen yhdistyi kuitenkin naisilla 29 prosenttia pienempään vatsasyövän ja 27 prosenttia pienempään paksusuolen syövän esiintyvyyteen. Sen, ettei miehiltä löytynyt vastaavaa yhteyttä, arveltiin liittyvän siihen, että soijan sisältämät isoflavonoidit vaikuttavat eri tavoin miehillä ja naisilla. Tulos laskettiin naisilla vatsasyövän osalta neljästä vuosina 2012-2015 ja paksusuolen syövän osalta neljästä vuosina 2007-2009 julkaistusta tutkimuksesta.[24]
Vuonna 2019 Julkaistussa väestötutkimusten tieteellisessä yhteenvedossa havaittiin, että soijaa runsaasti nauttivien kokonaiskuolleisuus oli kymmenen prosenttia pienempää kuin vähän tai ei lainkaan soijaa nauttineilla. Soijan nauttimisen ja kokonaiskuolleisuuden väliltä ei löytynyt kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Toisaalta, jos tarkasteltiin vain niitä tutkimuksia, jotka oli julkaistu ennen vuotta 2010 ja joissa oli yli 10 000 osanottajaa, löytyi tilastollisesti merkitsevä käänteinen yhteys. Soijaa eniten nauttivilla esiintyi lisäksi 51 % vähemmän paksusuolen syövästä johtuvia kuolemia ja 41 prosenttia vähemmän vatsasyöpäkuolemia. Tulos perustui paksusuolen syövän osalta kahteen vuosina 2006 ja 2007 julkaistuun tutkimukseen. Vatsasyövän osalta tarkasteltiin kolmea vuosina 2004-2006 julkaistua tutkimusta.[25]
Soijan kasviestrogeenit eivät vaikuta miehiin naishormonien tavoin toisin kuin joskus on esitetty.[26]lähde? Soija ei myöskään paranna HDL-kolesteroliarvoja, vähennä veren vapaiden rasvahappojen määrää tai laske verenpainetta.[26]-
Soijaproteiinin ja soijan isoflavonoidien kuumia aaltoja vähentävästä vaikutuksesta on saatu ristiriitaista tutkimusnäyttöä[22].
Remove ads
Ympäristövaikutukset
Suurin osa maailman soijasta tuotetaan rehuteollisuuden tarpeita varten. Yli 80 prosenttia tuotetusta soijasta jalostetaan eläinrehuksi. EU on Kiinan ohella rehun suurimpia vientialueita. EU:n tärkein rehuntuottaja on Brasilia. Jatkuvan kysynnän kasvamisen vuoksi soijan viljelysmaat valtaavat jatkuvasti alaa Amazonin sademetsistä. Soijan tuotanto on tärkein epäsuora syy, joka aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla. Vaikka uusien viljelysmaiden takia ei jouduttaisikaan kaatamaan metsää, sen ympäristövaikutukset ovat silti merkittävät. Kasvava soijantuotanto vaatii uutta infrastruktuuria, jolloin soijaviljelyksille johtavien teiden tieltä joudutaan raivaamaan sademetsää. Soijan viljelysmaat aiheuttavat myöskin vesistöjen saastumista lähialueilla.[1]
Remove ads
Käyttö ruoanlaitossa
- Soijapapu
Soijapapuja liotetaan 12 tuntia ennen käyttöä ja keitetään sitten 3–4 tuntia. Keittämisen aikana kannattaa kuoria pois keitinveden pintaan syntyvää vaahtoa. Keitinvesi kaadetaan pois.
Keittoaikaa voi lyhentää huomattavasti idättämällä: liotuksen jälkeen kaadetaan vesi pois ja pavut huuhdellaan, jonka jälkeen ne jätetään kannettomaan astiaan tai esimerkiksi suureen siivilään vuorokauden ajaksi. Idätys parantaa pavun ravintoarvoa entisestään.
Soijapapuja voi myös idättää pidempään: pavut on huuhdeltava idättämisen aikana perusteellisesti 3–4 kertaa. 3–5 vuorokauden kuluttua idut ovat 2–4 cm:n pituisia. Ennen käyttöä idut kannattaa ryöpätä. Idut sopivat salaatteihin ja lämpimiin ruokiin sekä sellaisenaan syötäviksi.
- Soijakastike
- Pääartikkeli: Soijakastike
Soijakastike on soijasta ja muista valmistusaineista käymisen kautta valmistettu maustekastike.
- Soijarouhe
- Pääartikkeli: Soijarouhe
Kypsennetty soijarouhe on rakenteeltaan lähellä jauhelihaa. Sitä voi käyttää muun muassa pihveissä, padoissa ja keitoissa.
- Soijaöljy
- Pääartikkeli: Soijaöljy
Soijaöljy on soijakasvin pavuista valmistettua öljyä, jota myydään joskus pelkällä kauppanimellä "kasviöljy". Soijaöljy sisältää paljon omega-3-rasvahappoa.[27] Kasviperäisellä omega-3-rasvahapolla ei ole kuitenkaan samanlaisia terveysvaikutuksia kuin eläinperäisillä[28], koska elimistö ei kykene hyödyntämään sitä kokonaan tai ollenkaan[29][30], mikä saattaa johtaa vegaaneilla alhaisiin veriarvoihin.[31]
- Soijajauho
Soijajauholla voi korvata osan jauhoista leivonnassa,mutta sillä ei ole leipoutumisominaisuuksia. Soijajauho on luontaisesti gluteenitonta, joten se sopii myös keliaakikoille. 1 dl soijajauhoa painaa kuivana noin 47 g.
- Soijahiutaleet
Soijahiutaleita voi syödä joko sellaisenaan välipalana tai aamiaismurojen tapaan.
- Soijasuikaleet
Kypsennetyt soijasuikaleet muistuttavat rakenteeltaan lihaa. Niitä voi käyttää esimerkiksi wokeissa, pataruuissa ja kastikkeissa.
- Soijapalat
Kypsennetyt soijapalat muistuttavat rakenteeltaan lihaa. Niitä voi käyttää esimerkiksi kastikkeissa, keitoissa tai lisänä liha- tai kanaruuissa. Soijapalojen kiinteä rakenne ei murene valmistuksen aikana.
- Soijapyörykät
Soijapyörykät ovat kiinteitä, suuria paloja, joista voi valmistaa esimerkiksi nugetteja tai käyttää wokeissa, keitoissa ja kastikkeissa.
- Soijafileet
Soijafileet ovat kooltaan suuria soijapaloja. Niitä voi käyttää ruoanlaitossa lihafileiden tapaan. Niistä voi valmistaa kasvispihvejä, jolloin fileet pysyvät kiinteinä paistettaessa.
Remove ads
Tuotanto
Kuvagalleria
Soijapapupelto Minnesotassa
Soijapapuviljelmä
Soijapavun siemeniä, soijapapuja
.jpg)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads