Rautajoki (joki Sastamalassa)
joki Sastamalassa Pirkanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Rautajoki on Pirkanmaalla Sastamalan Rautajoella Rautaveteen laskeva joki, joka muodostaa 14 kilometriä pitkästä pääuomasta 8 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden.[3][2]
| Rautajoki | |
|---|---|
 Rautajoen kaivantoa |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Rautajoen valuma−a (35.134) |
| Pinta-ala | 32,03 km² [1] |
| Järvisyys | 3,68 % [1] |
| Pääuoman pituus | 14,1 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Rautajoki ←Kaivolamminoja ←Pääjärvenoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kaivolamminoja, Suotaalanmaa |
| Laskupaikka | Rautavesi |
| Esteet | kaksi kivipatoa |
| Sivu-uomat | Siko-oja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 82,5 m [3] |
| Laskukorkeus | 57,5 m [3] |
| Korkeusero | 25 m |
| Pituus | 7,7 km [2] |
| Kaltevuus | 3,25 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku
Rautajoen valuma-alueen pääuoma on muodostunut kallioperässä olevaan kalliomurrokseen syntyneeseen laaksoon.[4] Pääuoman yläjuoksulla joesta käytetään nimityksiä Pääjärvenoja ja sitten Kaivolamminoja. Tässä ei ole käytettävissä lähteitä kohdasta, jossa Rautajoen nimeä aletaan käyttämään. Kaivolamminojan katsotaan virtaavan edellisellä peltoalueella, joten Rautajoki virtaisi sitten seuraavalla Suotaalaanmaan peltoaukealla. Rautajoen osuuden pituudeksi tulisi silloin 7,7 kilometriä.[2][3]
Suotaalaanmaalla on Rautajoen yleisilme kuin purolla tai johto-ojalla. Se on paikoin jopa kasvamassa umpeen [5]. Peltoalueella yhtyy jokeen oikealta tuleva Siko-oja, joka on harvoja valuma-alueen sivuojia, jolla on nimi. Rautajoki mutkittelee peltoalueen läpi ja siirtyessään Pohjanjärven peltoaukealle, se virtaa lyhyen matkan hieman jyrkemmin. Tällä osuudella on joessa nivamaisia osuuksia, mutta nekin ovat perattuja uomia [5]. Joki alittaa tässä vaiheessa Vaununperälle johtavan kylätien. Pohjanjärveä ei enää ole, sillä se laskettiin 1850-luvun alkuvaiheessa [6] ja kuivatettiin myöhemmin peltomaaksi. Rautajoki virtaa nykyään peltoalueen läpi melko kaivantomaisena jokena kuivattaen peltoaluetta samalla. Peltoalueen reunalla joki kääntyy kohti kaakkoa ja kaivanto muuttuu kallioon louhituksi uomaksi. Tätä osaa kutsutaan Rautajoen kaivannoksi. Kaivanto näkyy hyvin yhdystielle 12977, jonka silta on rakennettu kaivannon alapäähän. Kaivannon jälkeen tulee perattu koskialue, jonka jälkeen sekä joessa että sen vieressä on lammikot. Lammikon kohdalla on joessa kivinen pato, joka on vaeltaville kaloille nousueste [5]. Joki seuraa tämän jälkeen ikiaikaista uomaansa kääntyen hiljalleen kaakon suunnasta kohti etelää. Joki mutkittelee kapeasti jokilaaksossaan Vihattulan ja Rautajoen kulmakuntien läpi. Joki kohtaa ensin Tampere-Pori-rautatien ja sitten seututien 249. Rautatien ja seututien välissä on perattu koskialue, johon on rakennettu kivinen pato [5]. Joki laskee loppuosuuden peltojokena Rautaveteen lahdelmaan, joka jää Vanhankirkonniemen suojaan. Joensuussa sijaitsee entinen Rautajoen kartano kohdassa, jossa on joessa jokisaari.[3][5]
Rautajoen valuma-alue
Rautajoki sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Rautajoen valuma-alueeseen (35.134) se kuuluu. Valuma-alueen pinta-ala on 32,03 neliökilometriä (tai 33,92 km² [2]) ja sen järvisyys on 3,68 % [1].[7][3]
Valuma-alueen pääuoma on vesistöviranomaisten ylläpitämässä Paikkatietoikkunan verkkopalvelussa julkaistun uomaverkoston mukaan se vesireitti, joka alkaa Pääjärvestä. Pääjärven valuma-alueen pinta-ala on 4,35 neliökilometriä [2]. Sen nimi vaihtuu pääuoman eri osissa ja se on yläjuoksulta lukien ensin Pääjärvenoja, joka virtaa Salosjärven ja Kaivolammin läpi, sitten se on lammesta alkava Kaivolamminoja ja lopuksi se on Rautajoki. Tälle vesireitille tulee pituutta 12,0 kilometriä. Pääuomaan tulisi lisätä Pääjärven mitta ja jonkin yläpuolisen ojan mitta. Tässä artikkelissa otetaan mukaan vain Pääjärvi, joten pääuoman pituudeksi tulee 14,1 kilometriä.[3][2]
Pääuoman sivuojia ovat Rautajokeen yhtyvä ja aiemmin mainittu Siko-oja, joka alkaa Rämesuolta. Kaivolamminojan osuuteen yhtyy Maajärven kohdalla vasemmalta tuleva, Ison Haukijärven ja Pikkuisen Haukijärven sekä myös pienen Paskolammen yhteinen, laskuoja. Hieman Kaivolammin alapuolelle yhtyy vasemmalta tuleva Kuolemajärven laskuoja. Kaivolammi on pääuomassa sijaitseva läpivirtauslampi, jonka yläpuolelle yhtyy heti Poikkelusoja. Sen valuma-alueella sijaitsevat Iso-Poikkelus ja Pikku-Poikkelus, ja näistä pohjoisempana vielä Saarijärvi ja Saarilampi. Suuresta Pääjärvestä alkavan Pääjärvenojan alkuosuudella sijaitsee Salosjärvi, joka on sekin läpivirtausjärvi. Salosjärven yläpuolelle yhtyy vasemmalta tuleva Mustalammin laskuoja. Pääjärvi sijaitsee valuma-alueen pohjoisosassa lähellä sen vedenjakajaa, joten siihen laskee vain lyhyitä kuivatusojia.[3][2]
Historiaa
Rautajoen aikaisempi nimitys oli 1800-luvun tietämyksen mukaan Hyötiönoja.[6] Rautajoen valuma-alueelta löytyy kartoissa neljä kohdetta, joiden historiat voisivat olla kiinnostavia. Ne ovat pääuomassa sijaitseva Maajärvi, joka vaikutta olevan kuivatettu lampi, ja Kuolemanjärvi, jonka pinta-ala on vanhoissa kartoissa paljon suurempi. Pohjalanjärven kuivatushanke on ollut aikansa suurhanke, johon saatiin lupa vuonna 1848 ja joka oli toteutettu vuonna 1854 [6]. Alajuoksulla sijaitsevan Kurujärvenmäen etymologia kiinnostaa sikäli, että liittyisikö siihen kuivatettu järvi tai lampi.[3]
Ainoa vuosina 1855–1856 julkaistuun Kalmbergin kartastoon merkitty vesimylly on sijainnut Rautajoen kaivannon jälkeisessä koskessa. Samassa kartastossa on Maajärvi kyllä merkitty karttaan, mutta jää epäselväksi, tarkoittaako sen karttamerkki suota vai avovettä.[8] Vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään taloudellisessa kartassa on Maajärvi merkitty avovedeksi, mutta vuoden 1961 peruskartassa sen kohdalle on piirretty suota ja peltomaata [9]. Maajärveen laski idästä tuleva Ison Haukijärven laskuoja. Kuolemajärven länsiosat on sekä Tyrvään taloudellisessa kartassa että peruskartassa merkitty kosteikkoalueeksi.[10]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.