Kuolemanjärvi (Sastamala)
järvi Sastamalassa Pirkanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuolemanjärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Vammalassa Kylmäkoskenmaalla sijaitseva järvi.[1]
| Kuolemanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Rautajoen valuma−a (35.134) |
| Laskuoja | oja Kaivolamminojaan [1] |
| Järvinumero | 35.134.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,1 m [1] |
| Pituus | 200 m [1] |
| Leveys | 120 m [1] |
| Rantaviiva | 0,564 km [2] |
| Pinta-ala | 1,362 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Kuolemanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 1,4 hehtaaria ja sen pituus on 200 metriä ja leveys 120 metriä. Se sijaitsee suoalueen itälaidassa. Sillä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 0,56 kilometriä pitkä ja sen pohjoisrannoilla avosuota, mutta itärannassa on moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Sen etelärantaan on rakennettu yksi vapaa-ajan asunto, jonne johtaa tie Pohjalanjärveltä.[1][2]
Luontoarvoja
Järven ympäristössä on, rannat mukaan lukien, yksityisomisteisten maiden luonnonsuojelualue nimellä Pietilän metsä (YSA244524, 9,02 hehtaaria).[3]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Rautajoen valuma-alueeseen (35.134) se kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 1,3 kilometriä pitkä laskuoja Kaivolamminojaan. Se on osa valuma-alueen pääuomaa, joka muuttuu alajuoksulla Rautajoeksi. Järven vedenpinnan korkeus on 93,1 metriä ja Kaivovedenoja 87 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta yli 8 metriä.[2][1][4]
Historia
Vuonna 1847 talollinen David Henricsson (Yli Juurakko) Karkusta haki lupaa kuivattaa Kuolemanjärven ja sai siihen luvuan 1849.[5] Järven vedenpintaa laskettiin vuonna 1863 alemmaksi, mutta järveä ei koskaan kuivattu kokonaan. Järvenlaskun seurauksena järven rannoilla voitiin kasvattaa heinää ja laiduntaa karjaa.[6][7] Tämän vahvistaa osaltaan vuosina 1855–1856 valmistunut Kalmbergin kartasto, jossa järvi on piirretty erimuotoiseksi ja suuremmaksi kuin se on nykyään. Järvi sijaitsi silloin aivan Tyrvään itärajan tuntumassa.[8]. Vesijättömaan käyttö heinäniittynä jatkui ainakin 1930-luvulle asti, koska vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa se oli merkitty karttaan tummanvihreällä värillä [9]. Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa järvi on vielä autio [10].
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.