Salosjärvi (Sastamala)
järvi Sastamalassa Pirkanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Salosjärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Vammalassa Kylmäkoskenmaalla sijaitseva järvi.[1]
Salosjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Rautajoen valuma−a (35.134) |
Tulouoma | Pääjärveonoja Pääjärvestä |
Laskuoja | Pääjärvenoja Kaivolammiin |
Järvinumero | 35.134.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 88,8 m [1] |
Pituus | 270 m [1] |
Leveys | 200 m [1] |
Rantaviiva | 0,907 km [2] |
Pinta-ala | 2,62 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantiede
Salosjärven pinta-ala on 2,6 hehtaaria, ja sen pituus on 270 metriä ja leveys 200 metriä. Se on muodostunut kallioperän murrokseen painuneeseen painaumaan. Järven itäosassa on kaksi pientä lahtea, ja järvi on saareton. Järven rantaviiva on 0,91 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Pohjoispuolella on pieni peltopalsta, joka ei ylety rantaan asti. Rannoille on rakennettu kolme loma-asuntoa, jolle johtaa tiet Pohjalanjärveltä. Järven yli kulkee korkeajännitelinja.[1][2][3]
Vesistösuhteita
Salosjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Rautajoen valuma-alueeseen (35.134) se kuuluu. Järvi on Rautajoen läpivirtausjärvi, jonka luusua sijaitsee järven lounaisrannalla. Sekä tuleva että laskeva oja on nimeltään Pääjärvenoja. Se muodostaa Rautajoen valuma-alueen pääuoman yläjuoksun osuuden. Aljuoksulla seuraava osuus on Kaivolamminoja ja viimeinen Rautajoki. Järven vedenpinnan korkeus on 88,8 metriä ja Kaivolammin 85,0 metriä mpy., joten Pääjärvenojalle kertyy pudotusta 3,8 metriä.[2][1][4]
Historiaa
Vuonna 1893 järven vedenpintaa laskettiin alemmaksi.[5] Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa tätä ei ollut vielä tapahtunut, jolloin se itäosat olivat mahdollisesti laajemmat. Järvi sijaitsi tuolloin Karkun pitäjässä.[6] Vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa on järven itäpuolisella alueella peltomaata ja järven eteläpuolella sijaitsi kyseinen maatila.[7] Vuoden 1961 peruskartassa saattaa tilanne olla siihen nähden ennallaan. Tällöin oli järven yli jo vedetty korkeajännitelinja.[8]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.