kaupunki Saksin osavaltiossa, Saksassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Pirna on kaupunki Sächsische Schweiz-Osterzgebirgen piirikunnassa Saksin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Dresdenin keskustasta kaakkoon Tšekinmaan rajan läheisyydessä. Pirna on piirikuntansa pääkaupunki.
| Pirna | |
|---|---|
_-_geograph.org.uk_-_7781.jpg) Pirnan vanhaakaupunkia |
|
 vaakuna |
|
  Pirna |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Saksi |
| Piirikunta | Sächsische Schweiz-Osterzgebirge |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 53,1 km² |
| Korkeus | 118 m |
| Väkiluku (2018) | 38 356[1] |
| – Väestötiheys | 723 as./km² |
| Postinumero | 01796 |
| Suuntanumero(t) | 03501 |
.jpg)
Pirna sijaitsee Elben jokilaaksossa Dresdenin suurkaupunkialueella. Elbe virtaa Pirnan halki itä–länsisuuntaisesti siten, että kaupungin ydinkeskusta sijaitsee joen etelärannalla. Pirnaa kutsutaan myös nimellä "Tor zur Sächsischen Schweiz".[2]
Varhaisin maininta Pirnasta on maaliskuulta 1233 piispa Heinrich von Meißenin asiakirjassa. Böömin kuningas Wenzel II hankki Pirnan 1293, ja kaupunki kuului Böömiin aina vuoteen 1405. Pirnan ensimmäisestä koulusta on maininta vuodelta 1317 ja ensimmäisestä sairaalasta puolestaan 1338. Uskonpuhdistuksen aikana 1500-luvulla Pirna päätyi protestanttien alueeksi. Kaupungin evankelisluterilainen pääkirkko, Marienkirche, rakennettiin 1500-luvun alkupuolella, ja se on yksi Saksin suurimmista myöhäisgoottilaisista hallikirkoista.[3]
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1639 Ruotsin joukot aiheuttivat vakavaa tuhoa Pirnalle marsalkka Johan Banérin johdolla. Pirna kärsi myös Suuressa Pohjan sodassa ja seitsenvuotisessa sodassa. Vuonna 1813 Napoleonin joukot miehittivät Pirnaa ja itse Napoleon vietti kaupungissa joitakin päiviä syyskuussa 1813. Pirna teollistui voimakkaasti 1800-luvulla, muun keskisen Euroopan mukana. Kaupunki liitettiin rautatieverkkoon vuonna 1848 ja Elben yli rakennettiin kivisilta 1873–1875.[3] Vuonna 1945 liittoutuneet tuhosivat ilmapommituksillaan Pirnan teollisuutta ja infrastruktuuria. Kaupunki jäi Saksan kahtiajaossa DDR:n puolelle: neuvostojoukot miehittivät sen 8. toukokuuta 1945.
Sosialismin aikana rakennettu teollisuus saneerattiin Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen 1990-luvulla. Pirnan väkiluku oli korkeimmillaan 1970-luvulla, jolloin se oli noin 50 000. Väkimäärä on ollut 2000-luvulla hieman alle 40 000.[4]
Pirnan vanhankaupungin (die Pirnaer Altstadt) huomattavin rakennus on Schloss Sonnenstein eli Sonnensteinin linna. Se sijaitsee noin 70 metriä Elben pinnan yläpuolella. Slaavit rakensivat paikalle linnoituksen 900-luvulla. Varsinaiseksi linnaksi Sonnenstein rakennettiin vuoden 1200 kieppeillä. Se toimi Meißenin markkreivikunnan (Markgrafschaft Meißen) ja Böömin kuningaskunnan rajalinnana. Varhaisin asiakirjamaininta linnasta on päivätty 5. joulukuuta 1269 nimellä Castrum Pirne. Sonnenstein menetti sotilaallisen asemansa seitsenvuotisen sodan jälkiselvittelyissä huhtikuussa 1764.
1800-luvulla Sonnensteinia käytettiin psyykkisesti sairaiden hoitopaikkana. Kansallissosialistien valtakausi 1933–1945 oli myös Sonnensteinin osalta synkkä. Vuosina 1940 ja 1941 kansallissosialistit murhasivat linnassa noin 14 000 psyykkisesti sairasta tai henkisesti jälkeenjäänyttä ihmistä. Joukkomurha tuli yleiseen tietoisuuteen vasta DDR:n ollessa henkitoreissaan vuonna 1989. Sonnenstein vihittiin historialliseksi muistomerkiksi kesäkuussa 2000.[5]
Pirnan talouselämälle olennaista on sijainti Dresdenin metropolialueella.[6] Suurin työnantaja on Helios Kliniken. Valmistavaa teollisuutta edustavat muun muassa LITRONIK Batterietechnologie GmbH[7], Edelstahlwerke Schmees GmbH[8] ja Minda KTSN Plastic Solutions GmbH & Co. KG.[9] Suuria työllistäjiä ovat nykyaikaiselle eurooppalaiselle kaupungille tyypillisesti erilaiset julkiset ja yksityiset koulutus-, sosiaali- ja hyvinvointipalvelut. Pirnan oppilaitoksia ovat muun muassa Johann-Gottfried-Herder-Gymnasium ja Friedrich-Schiller-Gymnasium.
Pirnan rautatieasema sijaitsee Děčín–Dresden-Neustadt-rataosuudella. Pirna kuuluu Dresdenin lähijunavyöhykkeeseen ja sieltä on vaihdoton rautatieyhteys muun muassa Dresdenin päärautatieasemalle ja Dresdenin lentoasemalle, jonka kansainvälinen nimi on Dresden International. Maantieliikenteen tärkeimpiä yhteyksiä ovat Bundesstraße 172 (Pirna–Bad Schandau) ja Bundesautobahn 17 (Dresden–Liebenau (Altenberg)), joka kulkee Pirnan keskustan länsipuolitse. Bundesautobahn 17 jatkuu Tšekin puolella Dálnice 8 -moottoritienä ja päättyy Prahaan. Moottoriteitse etäisyys Pirnasta Dresdeniin on noin 25 kilometriä ja Prahaan noin 130 kilometriä. Matka Berliiniin on noin 225 kilometriä.[10]
Pirnassa syntyneitä tai vaikuttaneita tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa taidemaalari Elfriede Lohse-Wächtler ja näyttelijä Götz Schubert. Kuuluisia urheilijoita ovat muun muassa yleisurheilija Ramona Neubert, jalkapalloilija Rocco Milde ja ampumahiihtäjä Michael Rösch. Realistisista ja yksityiskohtaisista kaupunkimaisemistaan tunnettu venetsialainen taidemaalari Bernardo Bellotto vaikutti alueella 1700-luvun puolivälissä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
