Espoon kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa.[1] Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella, noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Matinkylän–Olarin alue on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Matinkylän–Olarin kaupunkikeskus sijoittuu länsimetron läheisyyteen.[6]
| Olari | |
|---|---|
| Olars | |
 Kuunsilta |
|
 Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Matinkylä |
| Kaupunginosa nro | 22[1] |
| Pinta-ala | 5,7 km² [2] |
| Väkiluku | 16 929[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 2787,5 as./km² |
| Osa-alueet |
321 Friisilä 322 Lystimäki 232 Kuitinmäki (tilastoalueet)[4] |
| Postinumero(t) | 02210 |
| Lähialueet |
14 Haukilahti, 21 Henttaa, 31 Kaitaa, 46 Latokaski, 26 Mankkaa, 23 Matinkylä, 15 Niittykumpu, 30 Nöykkiö (naapurikaupunginosat)[5] |
Alue rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiön alueeseen. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän.
Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 16 000 ihmistä.
Olarin nimen taustalla on vanha kylännimi Olarsby, joka on esiintynyt asiakirjoissa 1500-luvulta lähtien. Nimen taustalla on Ola-nimisen isännän nimi. Alueennimi Olari – Olars vakiintui 1970‑luvun aluerakentamisen myötä kyläkeskuksen länsipuoliselle alueelle, jossa on ollut Olarsbyn kylän takamaita.[7]
Olasbyn kylän tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue.
Gräsan kartano, joka oli yksi Espoon suurimmista kartanoista, sijaitsi Niittykummun lähellä (alue usein luetaan silti Olariin). Gräsanoja (ent. Gräsanjoki) oli tärkeä kalajoki ja kartanon omistajalla oli kauppalaivayhteydet Suomenlahdelta jokea pitkin.lähde?
Aikoinaan Storgårdin kartanosta (Suurkartano) lohkottiin kaksi uutta kartanoa, Kokinkylä ja Uusikartano. Kokinkylän kartano myi omistamansa suurpellon Espoon kaupungille. Hyvin säilynyt Kokinkylän kartano sijaitsee kukkulan päällä.lähde?
Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Olarin etelärajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[6]
Olarin itärajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa.[6]
1960-luvulla Espoon kauppala tehosti maanhankintaa ja osti muun muassa Gräsan kartanon alueet sekä laajoja alueita Etelä-Espoosta. Kaavoitus eteni Etelä-Espoossa nopeasti 1970-luvulla.[6]
Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.lähde?
Olarille tunnusomaiset niin kutsutut Olari-talot syntyivät, kun rakennusliike Arjatsalo halusi rakentaa talot muusta 1960- ja 1970-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla alettiin rakentaa kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.lähde?
Olari jaetaan alueellisesti Ylä-Olariin, Ala-Olariin, Lystimäkeen, Kuitinmäkeen ja Friisilään. Ylä-Olari on rakennettu Olarinmäen päälle, ja sen katsotaan sijaitsevan Olarintien itä- ja Ruomelantien pohjoispuolella. Ylä-Olari on kerrostalovoittoista aluetta. Ala-Olarin rivitaloalue sijaitsee niin ikään Olarintien itä- mutta Ruomelantien eteläpuolella. Lystimäki sijoittuu Ala-Olarista itään Uudenkartanontien ja Kehä II:n väliin. Kuitinmäeksi lasketaan Olarinkadun länsipuolinen kerros- ja rivitaloalue. Friisilän omakotitaloalue alkaa Kuitinmäen kyljestä Friisinkalliontien länsipuolelta.lähde?
Olarin keskus on vaihtunut useita kertoja. Ensimmäinen keskus sijaitsi Olarin kirkon ympärillä. Toinen keskus oli Olarinmäen keskellä nykyisessä Ylä-Olarissa. Nykyisen Olarin keskukseksi katsotaan Kuitinmäen ostoskeskuksen alue, jonne lähipalvelut ovat keskittyneet. Monet palvelut, kuten kirjasto ja posti, toimivat nykyään Ison Omenan kauppakeskuksessa Matinkylän pohjoisosassa Länsiväylän varrella.lähde?
1970-luvulla haluttiin kehittää työpaikka-alue kasvavalle Olarille ja sen lähialueille.
Olarinluomasta haluttiin, että puistokadun eli Avenuen ympärillä kohoaa korkeita työpaikkarakennuksia. Olarinluoma on Espoon kolmanneksi suurin teollisuus- ja työpaikka-alue. Alue on pääasiassa teollisuusaluetta, jossa ei asu paljonkaan ihmisiä. Olarinluoman ja Tontunmäen kyljessä on kiinni teräsyhtiö Outokummun entinen pääkonttorialue, jossa toimii muun muassa Jousenkaaren koulu. Olarin kirkko sijoittuu Olarinluomaan.lähde?
Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuistoa. Olarin ulkoiluraitit ja koirapuisto ovat siellä.[8]
| Olarin väestönkehitys 1975–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1975 | 8 792 | |||
| 1980 | 12 748 | |||
| 1985 | 15 739 | |||
| 1990 | 15 293 | |||
| 1995 | 14 554 | |||
| 2000 | 14 323 | |||
| 2005 | 14 551 | |||
| 2010 | 14 909 | |||
| 2015 | 15 742 | |||
| 2020 | 16 095 | |||
| Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[9] | ||||
Olarissa on 3 alakoulua: Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu ja Friisilän koulu. Lisäksi Olarissa sijaitsee kaksi yhtenäistä peruskoulua: Kuitinmäen koulu sekä Olarin koulu. Matemaattis-luonnontieteellispainotteinen Olarin lukio siirtyi vuonna 2019 Otaniemeen osaksi Otaniemen lukiota. Espoon Steinerkoulu toimii Olarissa.[10] Ympäri aluetta on päivä- ja iltapäiväkoteja.
Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa. Kauppakeskus Isossa Omenassa toimii Olarin posti ja kirjasto. Isossa Omenassa on myös paljon erikoistavaraliikkeitä sekä K-Citymarket, Prisma ja Lidl
Olarin ostoskeskus eli vanhempi ostoskeskus sijaitsee Olarinmäen keskellä. Alueelta löytyy anniskelu- ja ruokaravintola, kuntosali, pieni uimahalli, kauneudenhoitoalan yrityksiä, päiväkoti ja seurakunnan harrastetila.
Olarinkadun liikekeskittymä sijaitsee Olarin eteläosissa lähellä Kuitinmäentietä. Siellä on muun muassa Prisma, Alko, Tokmanni, Lidl, kirpputori, judokoulu, apteekki, itsepalvelupesula, ravintoloita sekä parturikampaamo.
Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella on ruokakauppoja, useita ravintoloita, apteekki, kangaskauppa, kioski, partureita, kuntosali, kahviloita, nuorisotiloja sekä kappeli.
Kirjailija Jari Tervo on asunut Olarissa.[11] Hänen kirjoittamissa kirjoissa Minun sukuni tarina (1999) ja Kallellaan (2000) löytyy viitteitä Olariin. Olarissa asui myös entinen jääkiekkoilija Jere Lehtinen.[12] Olarissa ovat asuneet muun muassa rap-artistit Raimo, Edu Kehäkettunen, Setä Koponen, BJD sekä rap-duo Tuomio & Kone.[13]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
