Henttaa

Henttaa (ruots. Hemtans) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Kehä II:n länsipuolella, Kuurinniityn, Sepänkylän ja Olarin välissä. Espoon keskuspuisto ympäröi kaupunginosaa usealta suunnalta.

Henttaa
Hemtans
Kaupungin kartta, jossa Henttaa korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupunki	Espoo
Suuralue	Suur-Matinkylä
Kaupunginosa nro	21[1]
Pinta-ala	4,0 km² [2]
Väkiluku	7 759[3] (31.12.2023)
Osa-alueet	Lillhemt, Suurpelto, Gerk (Jerkki), Kokinkylä, Tikasmäki, Tuurinmäki, Väli-Henttaa
Postinumero(t)	02200
Lähialueet	Kuurinniitty, Sepänkylä, Mankkaa, Olari, Latokaski
Infobox OK

Henttaan Storåkernin pellolle, vanhan asutuskeskittymän ja Kehä II:n väliin, ollaan rakentamassa Suurpellon asuin- ja työpaikka-aluetta. Henttaan palveluihin kuuluu päiväkoti^[4], postilaatikko, urheilukenttä, paperinkeräysastia, rullalautaramppi sekä tenniskenttä.^lähde? Lähimmät muut palvelut ovat Suurpellossa, Olarissa, Mankkaalla tai kauempana Espoossa ja Helsingissä.

2010-luvun alussa Henttaalla on suoritettu voimakasta täydennysrakentamista.

Henttaalla ilmestyy Lillhemtin omakotiyhdistyksen toimittamana oma lehti, Lillhemtin Sanomat – Lillhemt Bladet, joka alkoi ilmestyä vuonna 1983.^[5]

Nimi

Henttaan kylän nimi perustuu ruotsinkieliseen kylän nimeen Hemtans, joka vuorostaan perustuu alkutalon nimeen H(a)ent(e) tai Hentta(la). Nimen taustalla lienee vanha henkilönnimi, mutta varmuutta tästä ei ole. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Henttheby (1540), Haenttans (1584) sekä Hemptans (1675). Suomenkielinen nimi on myöhäinen mukaelma alkuperäisestä nimestä.^[6]

Historia

Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Henttaan pohjoisrajalla kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen.^[7]

Henttaan itärajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa. Suurpellon kaupunginosa on rakentunut Kehä II:n varteen.^[7]

Vuoden 2022 lopussa toisen Henttaan postinumeroalueen, johon kuuluu myös Suurpelto, väestöstä 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.^[8]

Väestö

Väkiluvun kehitys

Henttaan väestönkehitys 1975–2020
Vuosi			Asukkaita
1975			266
1980			276
1985			270
1990			276
1995			317
2000			432
2005			544
2010			781
2015			3 116
2020			5 647
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[9]

Liikenne

Henttaalle pääsee kulkemaan autolla Suurpellon läpi kulkevaa Maakirjantietä jatkaen Vähän-Henttaan tietä punaiselle talolle. Espoon kaupunki tulee muuttamaan ajoyhteyden kulkemaan Opinmäen koulun ohitse Suurpelto III -kaavan mukaisesti rakentaessaan uuden kaavan mukaista kunnallistekniikkaa Henttaan pelloille^[10].

Julkiset kulkuvälineet palvelevat Henttaalle saakka, myös Suurpellon linjat ovat kävelyetäisyydellä.

Henttaan "punaiselta talolta", Lillhemt Pysäkki E3302

• 133 Henttaa - Matinkylä - Friisilä

Suurpellon keskeltä Henttaan puistokatu "etelään", Pysäkki E3307

• 118 Kauklahti - Espoon keskus - Suurpelto - Niittykumpu - Tapiola
• 118B Suurpelto - Niittykumpu - Tapiola
• 532 Leppävaara - Suurpelto - Matinkylä
• 533 Järvenperä - Kauniainen - Suurpelto - Matinkylä

Henttaan puistokatu "pohjoiseen", Pysäkki E3313

• 118 Tapiola - Niittykumpu - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti
• 118B Tapiola - Niittykumpu - Suurpelto
• 532 Matinkylä - Suurpelto - Leppävaara
• 533 Matinkylä - Suurpelto - Kauniainen - Järvenperä

Henttaan kartano

Punainen talo

Henttaankartanon perustukset rakennettiin 1700-luvulla. Tämä punainen talo siirtyi 1900-luvun alussa SDP:n perustajalle, joka laajensi taloa ja rakennutti taloon yläkerran. Talo on Espoon kaupungin omistuksessa. Espoon omistuksessa olevan puolen alue kunnostettiin ja entisöitiin vuonna 2007. Toisessa osassa toimii Henttaan kyläkokous. Henttaan kentän vierellä on Henttaan kartanon vanhan saunan rauniot.^lähde?