Henttaa
Espoon kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Espoon kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Henttaa (ruots. Hemtans) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Kehä II:n länsipuolella, Kuurinniityn, Sepänkylän ja Olarin välissä. Espoon keskuspuisto ympäröi kaupunginosaa usealta suunnalta.
Henttaa | |
---|---|
Hemtans | |
Kaupungin kartta, jossa Henttaa korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
Kaupunki | Espoo |
Suuralue | Suur-Matinkylä |
Kaupunginosa nro | 21[1] |
Pinta-ala | 4,0 km² [2] |
Väkiluku | 7 759[3] (31.12.2023) |
Osa-alueet | Lillhemt, Suurpelto, Gerk (Jerkki), Kokinkylä, Tikasmäki, Tuurinmäki, Väli-Henttaa |
Postinumero(t) | 02200 |
Lähialueet | Kuurinniitty, Sepänkylä, Mankkaa, Olari, Latokaski |
Henttaan Storåkernin pellolle, vanhan asutuskeskittymän ja Kehä II:n väliin, ollaan rakentamassa Suurpellon asuin- ja työpaikka-aluetta. Henttaan palveluihin kuuluu päiväkoti[4], postilaatikko, urheilukenttä, paperinkeräysastia, rullalautaramppi sekä tenniskenttä.lähde? Lähimmät muut palvelut ovat Suurpellossa, Olarissa, Mankkaalla tai kauempana Espoossa ja Helsingissä.
2010-luvun alussa Henttaalla on suoritettu voimakasta täydennysrakentamista.
Henttaalla ilmestyy Lillhemtin omakotiyhdistyksen toimittamana oma lehti, Lillhemtin Sanomat – Lillhemt Bladet, joka alkoi ilmestyä vuonna 1983.[5]
Henttaan kylän nimi perustuu ruotsinkieliseen kylän nimeen Hemtans, joka vuorostaan perustuu alkutalon nimeen H(a)ent(e) tai Hentta(la). Nimen taustalla lieneen vanha henkilönnimi, mutta varmuutta nimestä ei ole. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Henttheby (1540), Haenttans (1584) sekä Hemptans (1675). Suomenkielinen nimi on myöhäinen mukaelma alkuperäisestä nimestä.[6]
Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Henttaan pohjoisrajalla kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen.[7]
Henttaan itärajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa. Suurpellon kaupunginosa on rakentunut Kehä II:n varteen.[7]
Vuoden 2022 lopussa toisen Henttaan postinumeroalueen, johon kuuluu myös Suurpelto, väestöstä 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.[8]
Henttaan väestönkehitys 1975–2020 | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Asukkaita | |||
1975 | 266 | |||
1980 | 276 | |||
1985 | 270 | |||
1990 | 276 | |||
1995 | 317 | |||
2000 | 432 | |||
2005 | 544 | |||
2010 | 781 | |||
2015 | 3 116 | |||
2020 | 5 647 | |||
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[9] |
Henttaalle pääsee kulkemaan autolla Suurpellon läpi kulkevaa Maakirjantietä jatkaen Vähän-Henttaan tietä punaiselle talolle. Espoon kaupunki tulee muuttamaan ajoyhteyden kulkemaan Opinmäen koulun ohitse Suurpelto III -kaavan mukaisesti rakentaessaan uuden kaavan mukaista kunnallistekniikkaa Henttaan pelloille[10].
Julkiset kulkuvälineet palvelevat Henttaalle saakka, myös Suurpellon linjat ovat kävelyetäisyydellä.
Henttaan "punaiselta talolta", Lillhemt Pysäkki E3302
Suurpellon keskeltä Henttaan puistokatu "etelään", Pysäkki E3307
Henttaan puistokatu "pohjoiseen", Pysäkki E3313
Henttaankartanon perustukset rakennettiin 1700-luvulla. Tämä punainen talo siirtyi 1900-luvun alussa SDP:n perustajalle, joka laajensi taloa ja rakennutti taloon yläkerran. Talo on Espoon kaupungin omistuksessa. Espoon omistuksessa olevan puolen alue kunnostettiin ja entisöitiin vuonna 2007. Toisessa osassa toimii Henttaan kyläkokous. Henttaan kentän vierellä on Henttaan kartanon vanhan saunan rauniot.lähde?
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.