Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.^[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Turun tuomiokirkko.^[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104^[3], ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin. Kolme luettelon kirkoista sijaitsi nykyään Venäjälle kuuluvassa Viipurissa.

Kivikirkkojen ajoitus

Pääartikkeli: Suomen keskiaikaiset kivikirkot

Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkin kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.^[4]

Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkin kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.^[4]

Taulukon lyhenteiden selitykset

S = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni

K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
– = ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma

Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuina

Ahvenanmaa

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Eckerön kirkko		1380–1420[5] 1270–1290[6]	Pyhä Laurentius	p	K	K	K	Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[6] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[5]	[5]
Finströmin kirkko		1440–1470[7][8]	Pyhä Risti	K	K	K	K	Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleenväliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[9]	[7]
Föglön kirkko		1500–1520[10] 1300-luku[11]	Pyhä Maria Magdalena?	p	Kp	p	K	Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[12]	[10]
Getan kirkko		1510–1540[13] 1435–1455[14]	Pyhä Yrjänä?	?	K	–	–		[13]
Hammarlandin kirkko		1300-luku[15] 1200-luvun jälkipuolisko[16][17]	Pyhä Katariina Aleksandrialainen	K	K	K	K	Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[15] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[15], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[17]	[15]
Jomalan kirkko		1275–1285	Pyhä Olavi	p	Kp	p	Kp	Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa.	[18]
Kumlingen kirkko		1500–1510[19] 1300-luku[20]	Pyhä Anna	p	K	K	K		[19]
Kökarin kirkko		1500–1520[21] 1300-luvun loppu[22]	tuntematon	r	p	–	r	Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella.	[21]
Lemböten kappeli		1500–1530	Pyhä Olavi	–	r	–	–	Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla.	[23]
Lemlandin kirkko		1290–1310	tuntematon ja Pyhä Birgitta(?)	K	K	K	K		[24]
Saltvikin kirkko		1350–1370-luku[25] 1270–1296[26]	Neitsyt Maria	K	K	K	K	Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia.	[25]
Sundin kirkko		1200-luvun loppu – 1310[27] 1250–1275[28]	Pyhä Johannes Kastaja	K	K	K	K	Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250–1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[29]	[27]
Vårdön kirkko		1520–1550 1470–1550[30]	Apostoli Mattias	?	Kp	–	–		[31]

Häme

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Akaan sakaristo		noin 1510	tuntematon	K	–	–	–	Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo.	[32]
Hattulan Pyhän Ristin kirkko		1472–1490	Pyhä Risti	K	K	Kp	–	Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko	[33][34]
Hauhon kirkko		1500–1520	Pyhä Johannes Kastaja	p	K	K	–		[35]
Hollolan kirkko		1495–1510	Neitsyt Maria	K	K	K	–		[36]
Janakkalan kirkko		1510–1520	Pyhä Laurentius	p	Kp	p	–	laajennettu ristikirkoksi[12]	[37]
Kalvolan sakaristo		1495–1505	Pyhä Olavi	K	–	–	–	Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo.	[38]
Lammin kirkko		1510-luku	Pyhä Katariina Aleksandrialainen?	K	K	K	–		[39]
Padasjoen sakaristo		1520–1560	Pyhä Birgitta?	p	–	–	–	Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä.	[40]
Pyhän Laurin kirkko (Hämeenkoski)		1510–1560	Pyhä Laurentius	?	r	–	?	Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien.	[41]
Pälkäneen rauniokirkko		1495–1505	Neitsyt Maria? Arkkienkeli Mikael?	r	r	r	–		[42]
Rengon kirkko		1510–1560? (1400-luvun loppu?)	Pyhä Jaakob vanhempi	p	p	p	–	Kahdeksankulmainen kirkko hylättiin käytöstä 1600-luvulla. Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä hyvin vähän, sillä vuonna 1783 kiviraunio purettiin perustuksia lukuun ottamatta ja sitä hyödyntäen rakennettiin uudelleen.	[43]
Someron sakaristo		1490-luvun loppu	Pyhä arkkienkeli Mikael?	K	–	–	–	Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta	[44]
Sysmän kirkko		1510–1520	Pyhä Olavi	p	Kp	p	–	Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–1834.[12]	[45]
Sääksmäen kirkko		1495–1500	tuntematon	p	Kp	p	–	Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä.	[46]
Tammelan kirkko		1535–1550	Pyhä arkkienkeli Mikael	p	Kp	–	–	Keskiaikainen runkohuone muuttui vuosina 1781–1785 rakennetun uuden runkohuoneen myötä eräänlaiseksi kuorirakennukseksi.	[47]
Tuuloksen kirkko		1510–1540	Pyhä Birgitta?	K	K	–	–		[48]
Tyrvännön sakaristo		1500-luvun alku	tuntematon	Kp	–	–	–	Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo.	[49]
Urjalan sakaristo		1520–1540	tuntematon	K	–	–	–	Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua.	[50]
Vanajan kirkko		1495–1510	tuntematon	Kp	K	K	–		[51]

Karjala

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina)		1430–1470	Neitsyt Maria?	Kp	Kp	p	–	Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista.	[52]
Viipurin dominikaanikirkko		1480–1490	Neitsyt Maria ja kaikki enkelit	?	r	?	–	raunio	[53]
Viipurin fransiskaanikirkko		1495–1520	tuntematon	?	p	?	–	ei jäljellä maanpäällisiä osia	[54]
Viipurin kaupunginkirkko		1435–1445	Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi	p	r	p	–	Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia.	[55]
Virolahden sakaristo		1500–1530	tuntematon; mahdollisesti Pyhät Bartolomeus ja Katariina	K	–	–	–	Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa.	[56]

Pohjanmaa

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Alatornion kirkko		1496–1513? noin 1550?	Pyhä Johannes Kastaja	Kp	Kp	p	–	Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa	[57]
Isonkyrön vanha kirkko		1513–1533	Pyhä Laurentius?	K	K	K	–	Vuosina 1991 ja 1999–2000 tehtyjen puulustotutkimusten ansiosta kirkko on Suomen varmimmin ja tarkimmin ajoitettuja keskiaikaisia rakennuksia.	[58]
Kaarlelan kirkko (Kokkola)		1500–1530	Pyhä arkkienkeli Mikael? Pyhä Katariina?	p	Kp	p	–	Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[12]	[59]
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko		1520–1553	Pyhä arkkienkeli Mikael	K	K	–	–	Pohjoisin alkuperäisasussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa. 1700-luvun tiedon perusteella kirkon varmana rakentamisajankohtana on pidetty vuotta 1520, mutta vuoden 2003 puulustotutkimuksen perusteella vuosi 1520 saattaa merkitä kivikirkon rakentamispäätöksen aikaa. Sakaristo olisi muurattu noin 1530 ja runkohuone 1551–1553.	[60]
Pyhän Marian kirkko (Vaasa)		1500–1520	Neitsyt Maria	p	r	p	r		[61]
Närpiön kirkko		1550–1555	Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi	?	Kp	?	–		[62]
Pedersören kirkko		1510–1520	Pyhä Pietari?	Kp	Kp	p	K	Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–1795[12]	[63]
Vöyrin sakariston raunio		1519–1522	Pyhä Margareta? Pyhä Jaakob?	p	–	–	–	Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla	[64]

Satakunta

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Huittisten kirkko		noin 1500	Pyhä Katariina Aleksandrialainen	p	Kp	–	–	Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[12] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa.	[65]
Kokemäen sakaristo		1500–1540 tai 1540–1560	Neitsyt Maria	K	–	–	–	Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo.	[66]
Köyliön kivisakaristo		1500-luvun alku	Pyhä Henrik?	p	–	–	–	Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta.	[67]
Lempäälän kirkko		1502–1505	Pyhä Maria Magdalena ja Pyhä Birgitta	Kp	Kp	?	–	muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[68][12]	[68]
Loimaan sakaristo		1500–1560	tuntematon	p	–	–	–	Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin.	[69]
Messukylän vanha kirkko (Tampere)		1510–1530	Pyhä arkkienkeli Mikael	K	Kp	Kp	–	Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä.	[70]
Nokian kartanokappeli		1505–1529	tuntematon	–	p	–	–	raunio	[71]
Rauman fransiskaanikirkko		1515–1520	Pyhä Risti	K	K	–	–		[72]
Rauman entinen kaupunginkirkko		1495–1505	tuntematon	r	r	–	–	raunio	[73]
Sastamalan kirkko		1497–1505	Neitsyt Maria	K	K	–	–	Tyylipiirteiden lisäksi ajoituksen vahvistaa puulustotutkimus ensimmäisen sakariston alkuperäisestä jalashirrestä. Mänty on kaadettu syksyllä 1496 tai keväällä 1497.	[74]
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko		1506–1516	Pyhä Olavi	K	K	K	–	Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen.	[75]
Ulvilan kirkko		1495–1510	Pyhä Olavi	K	K	K	–	Rakennuksen ajoituksen varmistavat rakennuksen piirteet, kirjalliset lähteet ja laaja puulustotutkimus.	[76]
Vesilahden sakaristo		1485–1500	Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali	Kp	p	–	–	Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten.	[77]

Savo

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Savilahden kivisakasti		1520–1560	Pyhä arkkienkeli Mikael	Kp	–	–	–	Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901.	[78]

Uusimaa

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Espoon tuomiokirkko		1485–1490	Evankelista Matteus	p	Kp	p	–	Hiekkasen mukaan rakennuksen tyylipiirteet ja puulustoanalyysi osoittavat yksiselitteisesti, että kirkko muurattiin vuosien 1485 ja 1490 välissä.[79] Se on laajennettu ristikirkoksi 1821–1823.[12]	[79]
Inkoon kirkko		1430–1520	Pyhä Nikolaus	K	K	p	–	Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen.	[80]
Karjaan kirkko		1465–1470	tuntematon	K	K	K	–		[81]
Kirkkonummen kirkko		1400–1490	Arkkienkeli Mikael?	p	Kp	?	–	Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa.	[82]
Lohjan Pyhän Laurin kirkko		1470–1490	Pyhä Laurentius	K	K	K	–	Rakentamisajankohta selvitettiin vuoden 2003 laajassa dendrokronologisessa tutkimushankkeessa.	[83]
Pernajan kirkko		1410–1445	Arkkienkeli Mikael ja Pyhä Erik	K	K	K	–	Pernajan mestari käytti samaa päädyn tiilikoristelua muissakin Itä-Uudenmaan kirkoissa. Ajoitus perustuu puulustotutkimuksiin.	[84]
Pohjan kirkko		1475–1480	Neitsyt Maria	Kp	K	p	–		[85]
Porvoon tuomiokirkko		1414–1450	Neitsyt Maria? ja/tai Pyhä Enevaldus?	K	K	K	–		[86]
Pyhtään kirkko		1462	Pyhä Henrik	K	K	Kp	–	Runkohuoneen ankkurihirret on puulustoanalyysin mukaan kaadettu joko syksyllä 1461 tai keväällä 1462.	[87]
Sipoon vanha kirkko		1450–1454	Pyhä Sigfrid	K	K	K	–		[88]
Siuntion kirkko		1460–1489	Pyhä Pietari	p	K	p			[89]
Tenholan kirkko		1460–1480	tuntematon	K	K	Kp	–		[90]
Vantaan Pyhän Laurin kirkko		1450-luku	Pyhä Laurentius	p	K	K	–	Kirkon rakentamisajankohtana pidettiin pitkään 1490-lukua, valtaneuvos Gregers Matinpojan kirkolle 1494 antaman testamenttilahjoituksen perusteella.[91] Hiekkasen ajoituksen pohjana ovat muista Pernajan mestarin kirkoista tehdyt dendrokronologiset tutkimukset.[92]	[93]
Vihdin vanha kirkko		1500–1520	Pyhä Birgitta? Pyhä Bartolomeus?	r	r	–	–	raunio	[94][95]

Varsinais-Suomi

Kirkko		Rakennettu	Suojeluspyhimykset	S	R	A	T	Huomautuksia	Lähde
Halikon kirkko		1460–1475	Pyhä Birgitta?	Kp	Kp	p	–	Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–1815.[12]	[96]
Pyhän Katariinan kirkko		1440–1450-luku	Pyhä Katariina Aleksandrialainen	K	K	K	–	Kirkon nimi oli vuoteen 1991 saakka Kaarinan kirkko.[97]	[98]
Kalannin kirkko		1430–1450	Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi	K	K	K	K		[99]
Kemiön kirkko		1460-luku valmistunut 1469	Neitsyt Maria ja Pyhä Andreas	K	K	Kp	–		[100]
Kiskon sakaristo		1510–1530	tuntematon	Kp	–	–	–	Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo.	[101]
Korppoon kirkko		1430–1440-luku	Pyhä arkkienkeli Mikael	K	K	K	K		[102]
Laitilan kirkko		1460–1483	Pyhä arkkienkeli Mikael	K	K	K	K	Ajoitus perustuu tyylipiirteisiin ja historiatietoihin.	[103]
Lemun kirkko		1460–1480	Pyhä Olavi	K	K	K	–		[104]
Liedon kirkko		1470–1480-luku	Pyhä Pietari	K	K	K	–		[105]
Maarian kirkko		1440-luku	Neitsyt Maria ja Pyhä Dionysius	K	K	K	K		[106]
Marttilan sakaristo		1500–1540	Pyhä Martinus	p	–	–	–	Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937.	[107]
Maskun kirkko		1490–1510	Pyhä Johannes Kastaja	K	K	K	–		[108]
Mynämäen kirkko		1425–1440	Pyhä Laurentius ja pyhä Erik	K	K	K	K		[109]
Naantalin kirkko		1480-luku	Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, Pyhä Johannes Kastaja, Pyhä Anna ja Pyhä Birgitta	K,r	K	–	–	Ennen Hiekkasen tutkimuksia on pidetty varmana, että kivikirkko olisi rakennettu ennen luostarin vihkimisseremoniaa vuonna 1462.[110][111] Luostarin vihkimisdokumentissa 1462 mainitaan kuitenkin, että rakennustyöt jatkuivat edelleen.[111]	[111]
Nauvon kirkko		1430–1450	Pyhä Olavi?	K	K	K	–		[112]
Nousiaisten kirkko		1420–1430-luku	Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik	K	K	K	–	Iikka Kronqvist, joka muodosti toista maailmansotaa edeltävänä aikana käsityksen Suomen keskiaikaisten kirkkojen ajoituksesta,[113] ja hänen tutkimuksiinsa nojautuva Lars-Ivar Ringbom olivat ajoittaneet kivikirkon rakentamisen vuosille 1286–1290.[114]	[115]
Paraisten kirkko		1440- tai 1450-luku	tuntematon	K	K	K	–		[116]
Perniön kirkko		1460–1480	Pyhä Laurentius	K	K	K	–		[117]
Perttelin kirkko		1500–1520	Pyhä Bartolomeus	Kp	K	–	–		[118]
Piikkiön kivisakaristo		1500–1560	tuntematon	p	–	–	–	Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä.	[119]
Pöytyän sakaristo		1500–1560	Pyhä arkkienkeli Mikael?	p	–	–	–	Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä.	[120]
Raision kirkko		1500–1520	Pyhä Martti (Martinus Toursilainen)	K	K	K	K	Markus Hiekkasen mukaan kirkko on muurattu 1500-luvun jompanakumpana ensimmäisenä vuosikymmenenä,[121] eikä 1300-luvun alussa, kuten aikaisemmin on päätelty.[122]	[121]
Ruskon kirkko		1510–1530	Pyhä Maria Magdalena	K	K	–	–		[123]
Rymättylän kirkko		1510-luku	Pyhä Jaakob vanhempi	K	K	K	–	Ennen Hiekkasen ajoituksia 1500-luvun alkuun kirkko oli ajoitettu 1300-luvulle (sakaristo 1300 luvun loppu, runkohuone 1300-luvun jälkipuolisko tai 1400-luvun alku) tyylipiirteisiin ja Kronqvistin tutkimuksiin pohjautuen.[124]	[125]
Salon kappelikirkko		1500–1520	Pyhä Anna	p	p	p		Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon.	[126]
Sauvon kirkko		1460–1472	Pyhä Clementius	K	K	K		Kalkkimaalausteksti kuori-ikkunan ympärillä ajoittaa kirkon vuoteen 1472. Vuosi tarkoittaa todennäköisesti rakentamisen huipennusta.	[127]
Taivassalon kirkko		1425–1440	Pyhä Risti	K	K	K	–		[128]
Turun dominikaanikirkko		1430-luku	Pyhä Olavi	?	p	?	?	Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä.	[129]
Turun Koroisten kirkko		1266–1286? tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku?	Neitsyt Maria	–	p	–	–	Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset.	[130]
Turun tuomiokirkko		Kivikirkon varhaisimmat vaiheet: 1300-luvun loppu (Drake) tai 1400–luvun alku (Hiekkanen)[131]	Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik	K	K	Kp	K	Henrik Gabriel Porthanin ajoilta 2000-luvun alkuun tutkijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen tuomiokirkko varhaisessa hahmossa muurattiin 1200-luvun lopussa. Maunu I:n aikana vuonna 1300 vihitty kirkko oli kuitenkin todennäköisesti puinen.[132][131] Knut Draken mukaan vanhimmat kivirakennuksen piirteet ajoittuvat 1300-luvun jälkipuoliskolle, jolloin tiilisen runkohuoneen varhaisimmat osat muurattiin harmaakivestä. Hiekkanen olettaa kivikirkon aloitetun vieläkin myöhemmin, 1400-luvun alussa.[131] Tämän jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa.	[133]
Vehmaan kirkko		1425–1440	Pyhä Margareta	K	K	K	K		[134]

Katso myös

• Suomen keskiaikaiset seurakunnat

Lähteet

• Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. (3. uudistettu painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6
• Immonen, Visa: "Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus" (Arkistoitu – Internet Archive). Tieteessä tapahtuu 5/2004
• Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lilius, Henrik & Nikula, Sigrid & Riska, Tove: Suomen kirkot 6 – Finlands kyrkor. Naantalin rovastikunta. Helsinki: Weilin+Göös Ab, 1972. ISBN 951-9056-01-7
• Ringbom, Åsa: Kyrkor.ax (ruotsiksi)

Viitteet

1. Hiekkanen, s. 8.
2. Dosentti Markus Hiekkanen: Tuli on koetellut keskiaikaisia kivikirkkoja Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.2.2016.
3. Hiekkanen, s. 19.
4. Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Arkistoitu 29.8.2006. Viitattu 6.5.2009.
5. Hiekkanen s. 363–364
6. Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
7. Hiekkanen s. 367–369
8. Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Dendrochronological analysis of the timber provides clear results for the different building units. Oldest is the sacristy from the AD 1440s, followed by the nave ~1450, the porch in the 1450s, and the tower in 1467. – – The first fractions thus provide a highly conclusive mortar date of AD 1440–1465, in perfect agreement with dendrochronology (~AD 1450) for the nave) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
9. Ringbom, Åsa: Finströms kyrka (Denna gång är det snarare arkeologiska artefakter och historiska källor än naturvetenskap som tyder på att en första stenkyrka i Finström, utan valv och med en lägre sakristia, uppfördes ungefär samtidigt som övriga moderkyrkor i landskapet, i slutet av 1200-talet. Till detta hör att man inne i stensakristian påträffade en stor myntskatt, nedlagd någon gång på 1280-talet. Det är här viktigt att notera att nedre delen av sakristian är murad i förband med långhusets nordvägg, och att myntskatten därmed tillhör den första stenkyrkan. Tyvärr förstod man inte att ta murbruksprover vare sig från grunden i långhus eller i sakristia i samband med utgrävningen 1969-70.) Kyrkor.ax. Viitattu 15.3.2016. (ruotsiksi)
10. Hiekkanen s. 373
11. Ringbom, Åsa: Föglö kyrka ("Långhuset utgjorde kyrkans äldsta parti, sannolikt från 1300-talet. Sakristia, vapenhus och västtorn tillfogades senare. Gåtfullt är det smalare koret, där myntfynd från 1300-talet antyder att det tillhör samma byggnadsskede som långhuset.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
12. Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta rakennusperinto.fi. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 7.3.2016.
13. Hiekkanen s. 377
14. Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Only 1 timber log, a wall plate integrated in the wall, appeared to be part of the original, medieval construction. It was felled some time shortly after 1450. In this case, mortar dating was the only possible way to resolve the chronology. In this case, 3 age profiles of mortars from the nave provided reliable CI dates (Figure 5) and one of them is especially reliable because it shows no limestone contamination at all. The combined calibration of the first CO2 fractions suggests the age AD 1435–1455, in excellent agreement with the dendrochronological date of the wall plate.) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
15. Hiekkanen s. 380
16. Ringbom, Åsa: Hammarlands kyrka ("Den första stenkyrkan uppfördes under andra hälften av 1200-talet. Välvningen fullbordades något senare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
17. Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
18. Hiekkanen s. 389
19. Hiekkanen s. 393
20. Ringbom, Åsa: Kumlinge kyrka ("Murbruksanalys från den ursprungliga, brandskadade, östra gaveln och ytterligare en dendrokronologiskt daterad trästock visar att denna stenkyrka på Kumlinge troligen härstammar från 1300-talet. Interiören har inte genomgått större förändringar. Dock har kyrkans fönster redan tidigt omgrupperats, troligen redan i samband med den sekundära välvningen. Murbruket i västgaveln ovanför valvnivå ger en datering till ca 1430-talet, medan tegelvalvet är något decennium yngre. Ännu har inte tillräckligt många murbruksprover analyserats från tegelvalven, men å andra sidan ger murbruk, inkapslade träflisor och grässtrån alla överensstämmande dateringar till ca 1440-50, vilket är förvånande tidigt.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
21. Hiekkanen s. 399
22. Ringbom, Åsa: Kökars kyrka ("Utgrävningarna tyder också på att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
23. Hiekkanen s. 406–407
24. Hiekkanen s. 401–402
25. Hiekkanen s. 411
26. Ringbom, Åsa: Saltviks kyrka ("Ca 1270-1296 uppfördes det rektangulära långhuset med sakristian.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
27. Hiekkanen s. 416
28. Ringbom, Åsa: Sunds kyrka ("Den första stenkyrkan i Sund, långhuset, uppfördes under perioden 1250–1275. Åldern har bestämts med hjälp av murbruks datering, och den stämmer överens med dendrokronologisk analys av krucifixet och tillhörande sörjande Maria.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
29. Hiekkanen s. 597
30. Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Arkistoitu 23.6.2007. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
31. Hiekkanen s. 420
32. Hiekkanen s. 278–279
33. Hiekkanen s. 285
34. Raatikainen, Tanja: Tiiliä tulkitsemassa – Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla (pdf) (Ajoitus vuosiin 1472–1490 s. 117) Lisensiaatin tutkielma. Helmikuu 2012. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Viitattu 9.3.2016.
35. Hiekkanen s. 293
36. Hiekkanen s. 296–297
37. Hiekkanen s. 304–305
38. Hiekkanen s. 308–309
39. Hiekkanen s. 312–313
40. Hiekkanen s. 316–317
41. Hiekkanen s. 302–303
42. Hiekkanen s. 318–319
43. Hiekkanen s. 322–323
44. Hiekkanen s. 326–327
45. Hiekkanen s. 330–332
46. Hiekkanen s. 334–339
47. Hiekkanen s. 340–341
48. Hiekkanen s. 344–347
49. Hiekkanen s. 348–349
50. Hiekkanen s. 350–351
51. Hiekkanen s. 354–356
52. Hiekkanen s. 540–541
53. Hiekkanen s. 544–545
54. Hiekkanen s. 546–547
55. Hiekkanen s. 548–549
56. Hiekkanen s. 552–553
57. Hiekkanen s. 494–495
58. Hiekkanen s. 498–501
59. Hiekkanen s. 504–506
60. Hiekkanen s. 508–510
61. Hiekkanen s. 512–515
62. Hiekkanen s. 516–517
63. Hiekkanen s. 520–522
64. Hiekkanen s. 526–527
65. Hiekkanen s. 220–221
66. Hiekkanen s. 224–225
67. Hiekkanen s. 228–230
68. Hiekkanen s. 232–235
69. Hiekkanen s. 236–237
70. Hiekkanen s. 238–239
71. Hiekkanen s. 242–244
72. Hiekkanen s. 246–249
73. Hiekkanen s. 252–255
74. Hiekkanen s. 256–258
75. Hiekkanen s. 260–263
76. Hiekkanen s. 266–269
77. Hiekkanen s. 270–271
78. Hiekkanen s. 534–535
79. Hiekkanen s. 428–429
80. Hiekkanen s. 432–433
81. Hiekkanen s. 436–437
82. Hiekkanen s. 440–443
83. Hiekkanen s. 444–445
84. Hiekkanen s. 450–451
85. Hiekkanen s. 454–455
86. Hiekkanen s. 458–459
87. Hiekkanen s. 464–465
88. Hiekkanen s. 470–473
89. Hiekkanen s. 476–477
90. Hiekkanen s. 480–481
91. Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 42. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220
92. Juusela, Pauli: Pyhän Laurin kirkko nousi nopeasti Vantaan Lauri. 5.8.2010. Vantaan seurakunta. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 10.3.2016.
93. Hiekkanen s. 484–485
94. Pyhän Birgitan kirkko vihdinseurakunta.fi. Viitattu 13.6.2024.
95. Hiekkanen s. 488–489
96. Hiekkanen s. 54–55
97. Kirkko ja me 26.11.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
98. Hiekkanen s. 142–145
99. Hiekkanen s. 58–59
100. Hiekkanen s. 64–65
101. Hiekkanen s. 68–69
102. Hiekkanen s. 70–73
103. Hiekkanen s. 76–78
104. Hiekkanen s. 80–82
105. Hiekkanen s. 84–85
106. Hiekkanen s. 88–91
107. Hiekkanen s. 94–95
108. Hiekkanen s. 98–99
109. Hiekkanen s. 102–103
110. Lilius et al. 1972 s. 85
111. Hiekkanen s. 106–112
112. Hiekkanen s. 116–117
113. Hiekkanen, Markus: Keskiaika (PDF) (s. 13) Genos. Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 7.10.2009.
114. Riska, Tove: Suomen kirkot 2, Mynämäen rovastikunta, s. 223. Helsinki: K. F. Puromiehen kirjapaino Oy, 1961.
115. Hiekkanen s. 120–121
116. Hiekkanen s. 126–129
117. Hiekkanen s. 132–133
118. Hiekkanen s. 136–138
119. Hiekkanen s. 140–141
120. Hiekkanen s. 148–149
121. Hiekkanen s. 152–153
122. Lilius et al. 1972 s. 128
123. Hiekkanen s. 156–157
124. Lilius & al. 1972 s. 163, 200
125. Hiekkanen s. 160–161
126. Hiekkanen s. 166–168
127. Hiekkanen s. 170–171
128. Hiekkanen s. 176–177
129. Hiekkanen s. 180–183
130. Hiekkanen s. 184–186
131. Hiekkanen s. 191–195
132. Drake, Knut: Knut Draken aliokirjoitus: Turun tuomiokirkko oli alun perin puinen Turun sanomat. 12.12.2003. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 13.3.2016.
133. Hiekkanen s. 188–195
134. Hiekkanen s. 212–215

Aiheesta muualla

• Museovirasto: Rekisteriportaali – Rakennusperintörekisteri (Arkistoitu – Internet Archive)