Eerik Pyhä

Eerik Pyhä (ruots. Erik Jedvardsson den Helige; k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160.^[1] Goottilainen historiankirjoitus on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.

Eerik Pyhä
Eerik Pyhän kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376.
Ruotsin kuningas
Valtakausi	1156 – 18. toukokuuta 1160
Edeltäjä	Sverker vanhempi
Seuraaja	Maunu II Henrikinpoika
Syntynyt	1120 Länsi-Götanmaa
Kuollut	18. toukokuuta 1160 Uppsala
Puoliso	Kristiina Björnintytär
Lapset	Knuut Eerikinpoika Filip Katarina Margareta
Suku	Eerik
Isä	Jedvard
Äiti	Cecilia
Uskonto	roomalaiskatolinen

Eerikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. Muistitietoon perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.^[2] Sen mukaan Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai tanskalaisen prinsessan Kristiinan (Christina Björnsdotter), joka oli Inge I:n, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan, tyttärentytär.

Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. On epävarmaa, tekikö Eerik retkeä ja jos teki, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.

Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Uppsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.^selvennä

Eerik Pyhän reliikkilipas Uppsalan tuomiokirkossa

Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee Uppsalan tuomiokirkossa.^[3][4] Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella, ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja, ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.^[2]

Olavinlinnan eteläisin torni on nimetty Pyhän Eerikin mukaan. Kyseinen torni purettiin 1700-luvun alussa sen ollessa heikossa kunnossa. Pyhän Eerikin tornista on jäljellä noin 1,5 kerrosta.^[5] Linnan kirkossa on myös ollut Pyhälle Eerikille osoitettu alttari.