From Wikipedia, the free encyclopedia
Haningen kunta (ruots. Haninge kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Handen.[3]
| Haningen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Handen |
| Kuntakoodi | 0136 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 457,85 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 93 690 |
| – Väestötiheys | 204,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 457,85 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 93 690 henkeä (31.12.2020).[2]
Haningen naapurikuntia ovat Tyresö, Värmdö, Nynäshamn, Botkyrka ja Huddinge.
Haningen pohjoisosat ovat nykyään osa Tukholman taajamaa, ja etelässä kuntaan kuuluu Tukholman saariston eteläosa. Kunnassa on noin 3 600 saarta tai luotoa, joista kolme suurinta ovat Utö, Ornö ja Muskö. Haningessa on myös Tyrestan kansallispuisto ja Tornberget, joka on Tukholman läänin korkein paikka (111 metriä).
Vuonna 2007 kunnassa oli 30,49 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsee Häringen linna.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Haningen alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa":
Dalarön taajama oli vuosien 1877–1951 välisenä aikana taajaväkinen yhdyskunta. Jo vuonna 1959 Dalarö liitettiin Österhaningeen. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Västerhaninge ja Österhaninge yhdistettiin Haningen kunnaksi. Nykyinen kuntavaakuna on yhdistelmä Öster- ja Västerhaningen vaakunoista.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 20 549 | 24,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 7 129 | 8,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 7 886 | 9,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 48 302 | 57,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 637 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 295 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 201 874 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,6 | 0,4 | |
| jalostus | 20,6 | 18,4 | |
| palvelut | 77,9 | 80,6 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 24 744 | 37 313 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 66,3 | ||
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 806 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tukholma* | 44 877[17] |
| 2 | Västerhaninge | 15 134 |
| 3 | Jordbro | 10 291 |
| 4 | Dalarö | 1 199 |
| 5 | Väländan | 469 |
| 6 | Muskö | 261 |
| 7 | Östorp och Ådran* | 17[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Östorp och Ådranin taajamassa on 244 asukasta, ja se kuuluu pääosin Huddingen kuntaan.[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Handen on sittemmin kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Huddingen kuntaan.[20]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Haningen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Haningen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 9 | 11 | 14 | 14 | 12 | 17 | 12 | 12 | 10 | 17 | 21 | 17 | 16 | ||
| Keskustapuolue | 16 | 12 | 8 | 6 | 3 | 4 | 4 | 3 | 1 | 0 | 2 | 2 | 2 | 4 | ||
| Liberaalit | 7 | 7 | 7 | 4 | 8 | 9 | 8 | 5 | 4 | 9 | 6 | 4 | 4 | 4 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 5 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 25 | 29 | 28 | 29 | 29 | 27 | 21 | 26 | 29 | 28 | 22 | 20 | 20 | 16 | ||
| Vasemmistopuolue | 5 | 4 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | 5 | 4 | 2 | 3 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 4 | 6 | 11 | ||
| Muut | 0 | 0 | 2 | 0 | 1 | 1 | 3 | 8 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 0 | ||
| Yhteensä [24] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
